”Zelensky aide pledges more ‘surprises’ for Russia after drone ambush”
Näin otsikoi The Times artikkelinsa 23.6.2025. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelesky siis lupaili Venäjälle uusia ”yllätyksiä” onnistuneen laajan Hämähäkinverkko -drooni-iskujen jälkeen. Ukraina on siis muuttamassa taktiikkaansa sodankäynnissä Venäjää vastaan ja tavoite on presidentinkanslian päällikön Andriy Jermakin mukaan varmistaa, että kaikki venäläiset ”tuntevat, millaista on olla jatkuvassa vaarassa”. Iskuista on lupa odottaa myös entistä tehokkaampia sillä Ukrainan omien 
ballististen ohjusten tuotanto on edennyt hyvin.
“Every Russian must feel what it is like in constant danger”
Lyhyen kantaman ballistinen ohjus Sapsan eli ”Muuttohaukka” on jo massatuotannossa. Ohjusta käytettiin ensimmäistä kertaa taisteluissa viime kuussa, ja se osui noin 290 kilometrin päässä sijaitsevaan venäläiseen sotilaskohteeseen. 480 kiloa räjähteitä sisältävän Sapsan-ohjuksen hyötykuorma on yli kaksinkertainen Yhdysvaltain armeijan taktiseen Atacms -ohjusjärjestelmään verrattuna, ja se voi kulkea yli viisinkertaisella äänen nopeudella. Muutohaukkojen on kerrottu voivan lentää jopa 500 kilometrin päähän ja ne ovat merkittävästi droneja vaikeampia torjua. Tällainen toimintamatka toisi myös Moskovan uusien iskujen kohteeksi.
“Things are moving very well. I think we will be able to surprise our enemies on many occasions”, vaan Jermakin eli ”Asiat etenevät erittäin hyvin. Uskon, että pystymme yllättämään vihollisemme useaan otteeseen.” Samaan aikaan ukrainalaiset kuitenkin kaikissa haastatteluissaan ja ulostuloissaan haluavat alleviivata maan valmiutta tulitaukoon ja rauhanneuvotteluille.
Samaan aikaan oman tuotantonsa edetessä Ukrainalla on halu hankkia lisää yhdysvaltalaista materiaalia myös kaupoilla ja tällä listalla korkealla on ilmapuolustuksen vahvistaminen. Ukraina toivoisi, että näitä hankintoja voitaisiin rahoittaa myös Euroopan maiden tuella, mutta myös käyttämällä Venäjältä jäädytettyjä varoja.
Haastattelussaan Jermak myönsi, että perinteisellä rintamalla Ukrainalla on ollut vaikeuksia ja Venäjä on edennyt, mutta ”sotaa ei Ukraina ole häviämässä”. Taistelussa länsimaiden aseapu on kuitenkin ratkaisevan tärkeää ja ilman sitä Ukraina selviää vain tietyn ajan.
Tämä The Timesin kattava artikkeli ja Jermakin kommentit vahvistavat sitä käsitystä, että Ukraina on jatkamassa ja laajentamassa iskujaan syvemmälle Venäjälle. Sodan tilanne Ukrainan maaperällä on osoittanut sen, että siellä ukrainalaisilla ei ole paljoa voitettavaa, mutta iskuilla syvälle Venäjän maaperälle lentokentille ja sotilastukikohtiin se saattaa saada aikaan sellaista vaikutusvoimaa mikä luo parempia asetelmia myös mahdollisiin tulitaukoneuvotteluihin. Tässä olennaista lienee juurikin se, että sodan kylmät ja raa´at kasvot paljastuisivat myös Venäjän kansalle.
Halusin tänään avata blogini kirjoituksella Ukrainasta. On nimittäin ensiarvoisen tärkeää, että Ukrainan vapaustaistelu ja itsenäisyystaistelu ei jää nyt Iranin ja Lähi-idän kriisin varjoon ja muistamme samaan aikaan, että juuri Venäjän takia me päätimme eilen Nato-maiden kesken kasvattaa merkittävästi puolustusbudjettejamme.
Haagin Naton huippukokouksessa päätettiin, että puolustusmenot nostetaan 5 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2035 mennessä. Aikaikkuna on aika pitkä, mutta tasokorotuskin hurja. Meillä tuo 3,5%+1,5% tarkoittaa vuoden 2035 tasossa noin 20,4 miljardia euroa vuositasolla yhteiseen puolustukseen. Valtiovarainministeriön pitkän aikavälin skenaariossa meidän bruttokansantuotteen arvoksi vuonna 2035 arvioidaan noin 408 miljardia euroa.
Yhdessä sovittu määrärahataso on siis valtava. Kuvaavaa on se, että Naton 32 jäsenmaasta vain Puola ylittää tuon ns. kovan puolustusmateriaalitason 3,5 prosentin tavoitteen nyt.
Viime vuonna Nato-maat käyttivät puolustukseen yhteensä noin 1 336 miljardia euroa. Se on noin 55 prosenttia koko maailman puolustusmenoista. Tästä Yhdysvaltojen osuus oli noin kaksi kolmasosaa eli noin 858 miljardia euroa. Kun kaikki Nato-maat pääsevät 3,5% bkt:sta niin summa on vuoden 2024 bkt:n mukaan 1 757 miljardia euroa ja 5% tavoitetasolla 2 510 miljardia euroa. Ja tämä siis laskettu vuoden 2024 tasolla eli vuoteen 2035 mennessä summat ovat vielä huomattavasti korkeampia. Vertailuna voisi todeta, että 5% meillä Suomessa on vuoden 2024 tasolla noin 13,68 miljardia euroa ja vuoden 2035 tasolla 5% on laskettu olevan jopa yli 20 miljardia euroa.
Ja kaiken kaikkiaan kuvaavampaa on katsoa mitä tämä tarkoittaa euroissa maakohtaisesti. Pelkästään 3,5 prosentin tasoon nostaminen lisää Saksan puolustusmenoja 56 miljardilla vuositasolla, Iso-Britannian lähes 39 miljardilla, Ranskan yli 41 miljardilla ja Italian yli 42 miljardilla. Nämä euromäärät on siis laskettu IMF:n eli Kansainvälisen valuuttarahaston raportoimilla vuoden 2024 bkt-tasoilla. Ja näistä siis puuttuu kokonaan vielä tuo puolustusta tukevan 1,5% lisärahoitukset ja tietenkin bkt:n kasvu vuoteen 2035 mennessä.
Mutta, joka tapauksessa, panostukset ovat todella mittavia ja näihin pääseminen edellyttää kyllä vielä jokaiselta maalta määrätietoisia toimia ja myös päättäväisyyttä. Päättäväisyyttä näyttää löytyvän Venäjän diktaattori Vladimir Putinilta ja nyt kysytäänkin, että löytyykö tätä toimeenpanokykyä ja päättäväisyyttä myös Nato-mailta. Yhdessä sovittu ei saa jäädä vain julkilausumaksi.
….
Kello 22.33 ja kotona. Illalla vielä kotikunnan torstain iltatorilla, missä tänään oli teemana yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. Hienolla tavalla illan aikana tuotiin esille meistä jokaisen ainutlaatuisuutta ja erilaisuutta ja väkeä olikin kauniiksi kesäillaksi muuttuneessa päivässä paljon. Iso kiitos hienoille esiintyjille Phonko Wällärin ja Wilda Dance Crewin ja Pertti Palmin johdolla. Upea kattaus erilaista ohjelmaa ja väki tuntui viihtyvän. Iso kiitos Silja ja kaikille illan järjestäjille!
Kiitos myös isosta määrästä viestejä liittyen eiliseen A-Studioon. Myönnän, että tehtävä on haastava ja vaikea, mutta tekemättä ei nyt voi jättää. Palaan tähän.