Joko-tai -yhteiskunnasta sekä-että -yhteiskuntaan

Blogi, lauantaina 20.04.2013

Suomalaista työelämää värittää minusta liian usein täysi ehdottomuus. Meillä ollaan joko täysillä töissä tai täydellisesti työttömänä. Näin silloinkin, kun ehkä työelämältä vaadittaisiin joustoja perheen takia tai iän karttuessa. Tai kokonaan työttömänä silloinkin kun osa-aikainen ja kevennetty työ olisi mahdollista.

Työn tekemisellä on suuri arvo meille kaikille ihmisille. Näin minä uskon. Työ tarjoaa monille mielekästä tekemistä, mahdollisuuden kuulua yhteisöön tai mahdollisuuden itsenäiseen elämään. Työ voi tuntua joskus raskaalta tai tylsältä, mutta jos omaan työhön on mahdollisuus vaikuttaa ja olosuhteet ovat kunnossa, on se lähes kaikille tärkeä osa elämää ja omaa identiteettiä. Useimmille meistä työ merkitsee mahdollisuutta seistä omilla jaloillaan ja oppia uutta.

Työkyvyttömyyseläkkeellä on kymmeniä tuhansia ihmisiä, jotka haluaisivat tehdä työtä. Oikeilla toimilla työn tekemistä haittaava toimintakyvyn vajaus voitaisiin lieventää tai jopa poistaa, mutta esteenä ovat usein ennakkoluulot työpaikoilla. Liian usein työkavereiksi tai alaisiksi kelpuutetaan vain sadan prosentin työntekijöitä tai mielellään jopa 110 prosentin työntekijä.

Yhteiskuntamme tarvitsee tässäkin asennemuutosta. Asennemuutos on välttämätön: Tarvitsemme kaikki mahdollisuuksiensa mukaan työelämään! Osatyökykyisten saaminen omalla panoksellaan mukaan työelämään on merkittävää paitsi heidän itsensä, myös yhteiskunnan kannalta. Ikääntyvässä Suomessa tarvitaan kaikkien panosta, jotta voimme tarjota hyvinvointipalveluita tarvitseville myös tulevina vuosina.
Osatyökykyisten auttamiseksi on olemassa paljon keinoja, mutta esteeksi ovat muodostuneet keinovalikoiman laajuus sekä järjestelmän kirjavuus. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon johdolla STM käynnistää toimenpideohjelman, jonka tarkoituksena on tarjota räätälöity ja oikea-aikainen apu osatyökykyisen työllistymiseksi. Tässä apuna olisi henkilökohtainen työkykykoordinaattori.

Työn tekeminen ja työyhteisöön kuuluminen on myös niiden ihmisten oikeus, joiden työkyky on madaltunut. Ihmisiä ei saa syrjäyttää työelämästä. Kaikkien panosta tarvitaan ja arvostetaan.

Lapset nähdään työelämässä aivan liian usein ongelmana: Kuka maksaa perhevapaiden kustannukset, kuka jää kotiin hoitamaan sairasta lasta, mitä tapahtuu naisten urakehitykselle? Kysymykset ovat tärkeitä ja ne täytyy ratkaista, mutta usein unohdetaan, etteivät ongelmaa suinkaan muodosta tulevat työntekijät potkuhousuissaan. Ongelmat syntyvät, kun vanhakantaiset toimintatavat ja asenteet eivät palvele nykypäivän vaatimuksia.

Perhevapaajärjestelmää, kuten muitakin etuuksia, täytyy voida tarkastella ennakkoluulottomasti ja avoimesti. Perhe-elämä ja työ eivät voi olla toisiaan pois sulkevia asioita. Lapsilla on oikeus vanhempiensa aikaan ja molemmilla vanhemmilla on oltava mahdollisuus työn tekemiseen. Joko-tai –yhteiskunnan sijaan me kokoomuksessa haluamme olla luomassa sekä-että –yhteiskuntaa, jossa vanhemmilla on mahdollisuus aidosti yhdistää työssäkäynti ja perhe.

Oikeita askeleita on jo otettu, kun hallitus päätti puolivälitarkastelussaan porrastaa päivähoitomaksut palveluiden käytön mukaan ja ottaa käyttöön uusi joustava hoitoraha. Paljon riippuu kuitenkin myös asenteista, sillä osa-aikatyön tekemiseen suhtaudutaan usein kielteisesti.

Työn ja perheen yhdistäminen on myös tasa-arvokysymys. Pitkään työelämän ulkopuolella olevat äidit ovat tutkimusten mukaan vaarassa pudota kokonaan työmarkkinoilta. Osa-aikatyön mahdollistaminen nykyistä joustavammin tarjoaisi hyvän mahdollisuuden ylläpitää verkostoja ja palata vaiheittain työelämään. Suomessa nuoret naiset ovat työvoimassa aliedustettuina verrattuna ruotsalaisiin sisariinsa.

Perheillä täytyy olla jatkossakin vapaus valita itselleen parhaiten sopiva hoitomuoto. Joustavuuden lisääminen hyödyttää kuitenkin niin yrityksiä kuin työntekijöitäkin. Perhevapaat eivät saisi olla urakehityksen este. Tulevaisuudessa työvoimapula on todellisuutta monilla aloilla. Fiksut työnantajat ymmärtävät muuttuneet asenteet ja pyrkivät tekemään joustavuudesta kilpailuvaltin, jolla houkuttelevat työntekijöitä.

Tänään lauantaina yritän ehtiä ennen sovittua ohjelmaa ratsaille. Tuntuu siltä, että sitä minä nyt eniten kaipaan. Hyvää rentouttavaa hetkeä Homeroksen kanssa. Mutta iltapäivällä sitten juhlaa sovittuna ja päälekkäisyyksien vuoksi nyt joudun vain näin toivottamaan onnea 20-vuotisjuhliaan viettävälle Lopen Puhallinorkesterille. Konserttikutsu tuli niin myöhään, että kalenteri oli jo täynnä. Harmittaa sillä Lopella jälleen olisi tarjolla upea konsertti Loppisalissa. Mutta ensi kerralla.

Nyt Aamuposti ja Hämeen Sanomat. Ja se suurin kuppi kahvia. Koneet käyntiin.

Mukava päivä takana. Aamupäivästä hieman vapaata ja ratsaillekin ehdin ja sitten iltapäivällä serkulle juhliin. Serkunpoika Miika Heikkilä voitti HPK:n A-junioreidessä muutama viikko sitten SM-kultaa ja tänään vanhemmat järjestivät pienet mitalikahvit ja juhlat. Sukulaisia paikalla ja ystäviä ja tuttuja ja mukana iltapäivä ja hauskaa iltaakin. Nyt kello jo kohta yhdeksän ja jälleen kotona. Huomenna ihan vapaapäivä ja sen ajattelin käyttää ihan perheen kanssa. Tulossa nimittäin jälleen erittäin tiukka viikko.

Suuri kiitos vielä Maisalle ja Terolle hienoista juhlista ja Miikalle SM-kullasta HPK:n leirissä. Uusi kausi jo nuorella miehellä mielessä. Ja niin pitääkin olla.

 

Kommentit