Omaa autoa tarvitsevat ovat nousseet aikamoiseen vastarintaan pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen toimille autoilun ja laajemminkin liikenteen osalta. Facebookiin syntynyt kansanliike, Stop! Autoilijoiden kuritukselle!, on kerännyt jo lähes 265 000 suomalaisen tuen. Ryhmä on kasvanut ennätysvauhtia ja viestit ympäri maan ovat samanlaisia: Ei täällä enää pian liikkumaan pystytä.
Kuvat: STOP! Autoilijoiden kuritukselle -facebookryhmä
Itse sain liikenteen ja autoilun parissa töitä tehneenä ja tekevänä kansanedustajana myös kutsun ryhmän ensimmäiseen tempaukseen. Torviprotesti oli korona-aikana vastuullisesti toteutettu mielenilmaus Helsingissä, mutta todellakin äänekäs sellainen. Meitä kansanedustajia oli syyskuussa 2020 kourallinen paikan päällä eduskuntatalon edustalla seuraamassa, kun bensa- ja dieselveron korotuksiin kyllästynyt autoletka eteni Mannerheimintietä torvia soittaen. Hetkeä aiemmin elokuun alussa oli nimittäin keskustalaisten valtiovarainministerien Katri Kulmunin (kesk) ja Matti Vanhasen (kesk.) esittelystä ja valmistelusta päätetty polttoaineveron korotus tullut voimaan. Tuolloin tehtiin itseasiassa koko 2000-luvun suurin kertakorotus bensa- ja dieselveroon. Yksin kuljetusalalle tuo yksi hallituksen tekemä korotus aiheutti 80 miljoona euron lisäkustannukset yhdessä yössä.
Torviprotesti keräsi heti erinomaisen suuren huomion ja se vain kasvatti joukkovoimaa. Facebook-ryhmässä oli tuolloin noin 7000 jäsentä ja nyt puolivuotta myöhemmin siis lähes 265 000. STOP! Autoilijoiden kuritukselle -ryhmän tavoitteena on varmistaa, että autoilun verorasitusta ei tällä hallituskaudella nosteta enää millään tavoin.
Tehtävää riittääkin sillä, Marinin hallitus SDP:n ja Keskustan johdolla on valmistelemassa vielä mm. tie- tai ruuhkamaksuja, polttoaineiden myyntilupajärjestelmää ja satelliittipaikannukseen perustuvaa verotusmallia. Biopolttoaineiden suurempi sekoitevelvoite tulisi nostamaan polttoaineiden hintoja ilman, että verotukseen täytyisi koskea. Keskusta nimittäin on elokuisesta palauteryöpystä oppineena alkanut puhua, että veroa ei enää kiristetä. Mutta korotukset tehdäänkin toisella tavalla ja vieläpä isompina?
Tiemaksusta tulisi toteutuessaan uusi työssäkäynnin vero. Se on arvioitu olevan jopa noin 130 euroa kuukaudessa eli noin 1500 euron lisälasku vuositasolla. Polttoaineiden myyntilupajärjestelmän on taasen arvioiti nostavan polttoaineiden hintoja jopa 40 senttiä litralta.
Otan loppuun yhden esimerkin mitä tämä on jo nyt tarkoittanut mm. yrityksille ja suomalaiselle työlle. Kotimaista haketta kuljettava rekka kuluttaa noin 49 litraa sadalla kilometrillä. Tukkiautoilla kulutus on jopa 10-20 litraa suurempi. Kilometrejä vuositasolla tulee helposti noin 300 000 km. Tämän vuoden alussa diesel-maksoi vielä noin 1,20 euroa ja nyt jo sitten lähes 1,50 euroa. Alkuvuoden 30 sentin hinnankorotus voi tuntua jollekin pieneltä, mutta laskekaapa mitä se tarkoittaa suomalaisille kuljetusyrityksille. Kyllä, yhden auton kohdalla vuosikustannus on noussut tämän myötä yli 40 000 euroa vuositasolla. Kuljetusyrityksillä on usein autoja helpolla parisenkymmentä eli lisää kustannuksia on tullut kolmessa kuukaudessa yli 800 000 euroa. Joku sen lopulta maksaa ja yleensä sinä ja minä korkeampana energianhintana, ruuanhintana ja muiden tavaroiden hintoina.
Ja, kun vielä totean, että ulkomaisille mm. venäläisille rekoille ei ole saatu säädettyä tienkäyttömaksuja, ns. vinjetti-maksua Suomeen, niin siinäpä kilpailuhaittaa kotimaisille kuljetusyrittäjille tankkikaupalla. Ulkomaiset rekat käyttävät ilmaiseksi teitämme ja tankkaavat ennen rajaa halpaa ulkomaista mustaa dieseliä tankkeihinsa.
Jokainen voi itse laskea mitä omalla kohdalla tämä autoilijoille kohdennettu lisämaksutaakka tarkoittaa. Moni nimittäin täällä maakunnissa, seutukaupungeissa ja maaseudulla tarvitsee omaa autoa nyt ja tulevaisuudessakin työmatkoihin ja myös mm. perheen liikkumiseen.
Autoilulta ja liikenteeltä kerätään jo nyt veroja noin 8 miljardia vuositasolla. Yksin polttoaineveroja kerätään yli 2,5 miljardia euroa. Ja tästä 8 miljardista vain 1,6 miljardia palautetaan teiden ylläpitoon. Ei siis ihme, että samaan aikaan tiemme huutavat korjauksia ja uutta asfalttia.
Timo Heinonen
kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston jäsen