Järjestimme Ikelle muistohetken eduskunnassa – Tunnelma oli ainutlaatuinen ja koskettava. Ainutlaatuista oli myös pysyvästi poissa.

Blogi, torstaina 21.04.2022

Ilkka Kanervan muistohetki.

Se oli viesti, minkä lähetin koko eduskunnan väelle. Ja kutsu sai ihmiset liikkeelle. Näytti siltä, että Ilkka Kanerva oli jättänyt pysyvän jäljen kaikkiin eduskuntatalossa työtä tehneisiin. Ei siis vain kansanedustajiin vaan talon muuhun henkilökuntaan, toimittajiin ja jokaiselle talossamme töitä tehneelle ja vierailleelle Ikellä oli aina aikaa. Se ei aina vaatinut pitkää aikaa, mutta sen ajan, minkä Ike kohtaamilleen antoi niin sen hän antoi niin, että se muistettiin. Vaikka miehellä oli töiden kanssa aina kiire niin se hetki, minkä hän sinulle antoi niin sen hän antoi sinulle täysin.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän huone täyttyi tänään väestä. Laitoin kutsun myös muutamille nykyisin talon ulkopuolella vaikuttaville ja heistäkin kaikki, jotka vain suinkin pystyivät, halusivat tulla mukaan. Eduskunnan pitkäaikainen pääsihteeri Seppo Tiitinen tuli paikalle, kuten myös ministeri ja entinen kokoomuksen puheenjohtaja Pertti Salolainen, ministeri Liisa Hyssälä ja entinen ulkoministeri Timo Soini. Paikalle tuli myös Iken vuosikymmenten avustajakunnasta Velipekka Nummikoski, kollegoista Kimmo Sasi, Paula Risikko, Mauri Pekkarinen jne. Ihanan keskustelun sain käydä puhelimen välityksellä myös mm. Ilkka Suomisen kanssa. Iken kaima ja kollega lähetti lämpimiä terveisiä, mutta ei enää jaksanut ja uskaltanut lähteä paikalle. Olisi kuitenkin halunnut.

Väki muisteli tänään Ikeä. Toinen toistaan sykähdyttävämpiä muisteloita ja mikä parasta, emme niiden aikana vain itkeneet ja surreet vaan myös nauroimme ja iloitsimme. Uskon, että Ike juuri niin toivoi meidän tekevän. Ja me teimme.

Isoja muistoja, pieni hetkiä. Kohtaamisia. Välittämistä. Sondeeraamista. Resuneeraamista. Ikeilyä, mutta ei ilkeilyä.

Ja mikä olikaan tunnelma silloin, kun kansanedustajat Wille Rydman lauloi Saara-Sofia Sirenin säestämänä yhden Iken lempilaulun muistohetkemme aluksi. Se laulu soi mielessäni aamusta, kun heräsin aamuun, jona Ikeä ei enää ollut. Laulu oli Kari Rydmanin Niin kaunis on maa.

Aurinko nousee
On kastetta maassa
Aika on herätä
Nousta ja lähteä
Kohdata ystävä kallehin

Niin kaunis on maa
Niin korkea taivas
Soi lintujen laulusta kukkiva kunnas
Ja varjoisat veet
Niin varjoisat veet

Päivä on kirkas
Vain metsässä tuulee
Aika on leikin
Ja naurun ja riemun
Mukana ystävä kallehin

Niin kaunis on maa
Niin korkea taivas
Soi lintujen laulusta kukkiva kunnas
Ja varjoisat veet
Niin varjoisat veet

Aurinko laskee
Jo pitenee varjot
Aika on eron ja jäähyväisten
Poissa on ystävä kallehin

Niin kaunis on maa
Niin korkea taivas
Soi lintujen laulusta kukkiva kunnas
Ja varjoisat veet
Niin varjoisat veet

Poissa on ystävä kallehin.

Tilaisuudessa luin yhden muistelon mikä kuvaa Ikea niin kovin hyvin. Eikös vaan…

Ike tuskin lepää rauhassa, hän on jo tutustunut puoleen taivaaseen ja sopinut tapaamisen loppujen kanssa. ❤️

 

 

 

 

Kommentit