Janakkalan Kokoomus juhli 90-vuotista taivaltaan entisellä Suojeluskuntatalolla Turengissa. Yli satapäinen yleisöjoukko muisteli menneitä vuosikymmeniä ja kiitti samalla pitkänlinjan tekijöitä ja järjestöaktiiveja. Juhlassa puhunut, Hämeen Kokoomuksen puheenjohtaja kansanedustaja Timo Heinonen kiitteli janakkalaisia rohkeista omista ratkaisuistaan mm. edelläkäynnistä päivähoidon uudistamisessa.
– Haluamme puolueena nyt uudistaa vanhan päivähoitolain laaja-alaiseksi varhaiskasvatuslaiksi. Moni kunta on jo uudistanut mm. vanhasta päivähoitolaista välittämättä nämä lasten ja perheiden palvelut odotetun varhaiskasvatuslain hengessä yhtenäiseksi kokonaisuudeksi ja yhtenäisen hallinnon alle. Te olette Janakkalassa toimineet edelläkävijöinä tässäkin. Teillä varhaiskasvatus kuuluu kasvatus- ja koulutuslautakunnan alaisuuteen. Päivähoitoa tarjotaan normaalien koko- ja osapäivähoidon lisäksi perheiden tarpeiden mukaan vuorohoitona ja lisäksi teillä on avointa toimintaa ja kerhoja, kiitteli Timo Heinonen.
Heinonen totesi, että nyt pitääkin valtakunnan tasolla uudistaa koko päivähoidon ja varhaiskasvatuksen perusajatus tähän päivään. Niin että varhaiskasvatus tukee erilaisia lapsia, erilaisia perheitä ja erilaisten perheiden tarpeita ja antaa myös kasvatuksen ammattilaisille mahdollisuuden tehdä työnsä niin hyvin kuin he haluavatkin.
– Uuden varhaiskasvatuslain tavoitteissa tulisi näkyä ennen muuta lapsen oikeudet laadukkaisiin ja monipuolisiin varhaiskasvatuspalveluihin. Mutta myös vahvasti lasten ja vanhempien osallisuus sekä kasvatuskumppanuus vanhempien kanssa. Kivijalkana pitää minusta olla lapsilähtöisyys, yhteisöllisyys ja moniammatillisuus, totesi Heinonen puheessaan.
Heinonen nosti esille myös Janakkalan monesta kunnasta poikkeavat ratkaisut pienten kyläkoulujen suhteen.
– Olemme tällä hallituskaudella ohjanneet kaiken kaikkiaan noin 200 miljoonaa euroa perusopetuksen laadun parantamiseen. POP-ohjelmalla olemme lisänneet rahaa ensimmäistä kertaa mm. opetusryhmien koon pienentämiseen, erityisopetuksen kehittämiseen, tukiopetukseen ja olemme tuoneet kerhotoiminnan takaisin suomalaisten lasten koulupäivien arkeen. Kerhotoimintaan on jaettu noin 21,2 miljoonaa euroa kahden vuoden aikana, ja näiden rahojen avulla maahamme on syntynyt viimeisen kahden vuoden aikana yhteensä lähes 20 000 uutta kerhoa.
Heinonen lainasi puhheessan Janakkalan Löyttymäen koulun opettaja Kimmo Jokelan kommenttia, jossa opettaja totesi, että ”Janakkala alkaa olla poikkeuksellinen kunta siinä mielessä, että sillä on vielä runsaasti kyläkouluja.”
Jokela totesi myös, että ”tästä huolimatta Janakkala on menestynyt hyvin kouluopetuksen kustannusvertailussa. Näin siitäkin huolimatta, että kunnassa toimii kaksi lukiotakin.”
Janakkalan Kokoomus linjasikin tämän yhdeksi vahvuudeksi viime kuntavaalien alla todeten mm. että ”kouluja kehitetään kunkin koulun erityisvahvuudet huomioon ottaen.”
Heinonen kiitteli tätäkin rohkeaa ja päälinjasta poikkeavaa linjaa toteamalla, että ei suuri ole aina kauneinta ja tehokkainta.
– Toivon, että jatkossakin olette rohkeita ja seuraatte järkevällä tavalla palveluiden kehitystä ja teette ratkaisut omista janakkalalaisista lähtökohdista oikein. Teillä on näyttöjä.
Janakkalalla erinomainen paikka menestyä
Yhtenä ratkaisuna Heinonen nosti esille myös Janakkalan yksimielisen päätöksen jatkaa jatkaa itsenäisenä kuntana. Heinonen totesi, että jokaisen kunnan tekemää päätöstä pitää kunnioitaa ja niiden mukaan elää. Syyttelemällä ”vääränlaisista ratkaisuista” ei Heinosen mukaan saavuteta mitään.
– Olen monesti tutkinut alueemme karttaa ja jo yksin sitä katselemalla voi todeta, että teillä Janakkalassa on kaikki mitä kunta voi toivoa.
– Sijaintinne parhaalla paikalla kasvu-Suomessa on lähes ainutlaatuinen. Perusinfra halkoo kuntaanne. Pohjois-etelä suunnassa kolmostie yhdistää teidät osaksi Tampere-Helsinki –kasvukäytävää. Kantatie 54 eteläpuolellanne ja kymppitie pohjoisrajallanne tuo käyttöönne maamme tärkeimmät itä-länsi-suuntaiset kulkuyhteydet. Päärata tarjoaa erinomaiset mahdollisuudeet kasvaa ja kehittyä, pohti Timo Heinonen.
Heinosen mukaan nyt tuleekin nostaa aivan ehdottomaksi kehittämisen ykköshankkeeksi juuri pääradan välityskyvyn parantaminen.
– Moni puhuu lisäraiteesta. Se ei riitä vaan tarvitsemme raideparin, jotta välityskyky aidosti paranee. Tämä hanke on nostettava vahvasti ensi hallituskauden ykköshankkeeksi. Se on tärkeä teille janakkalaisille, meille kaikille hämäläisille, mutta myös erittäin tärkeä koko Suomelle ja maamme kilpailukyvylle.
Janakkala on laatinut myös mm. maankäytön rakennemalli 2030+, joka on esitystavaltaan mielenkiintoinen ja juuri tähän hetkeen tehty. Se on strateginen yleiskaava. Rakennemalli on hyväksyttynä maankäytön suunnitelmana ohjeena erityisesti yleispiirteiselle kaavoitukselle. Sitä voidaan käyttää myös monipuolisena tietoaineistona maankäyttöön sidoksissa olevien päätösten ja lupavalmisteluiden yhteydessä.
Nimensä mukaisesti rakennemallin ohjevuosi ulottuu jopa vuotta 2030 pidemmälle. Näin ollen asiakirjaparista, jonka muodostavat rakennemallin pääkartta ja rakennemallin selostus, on nähtävissä yhdyskuntarakenteen kehityskuva ja kunnan maapoliittiset strategiset valinnat pitkälle tulevaisuuteen.
Rakennemalli tulee vaikuttamaan ja näkymään konkreettisimmin lähitulevaisuudessa laadittavissa osayleiskaavoissa.
Uusia asumisen ja yrittämisen alueita syntyykin jatkuvasti. Maanhankinnassa ja kaavoituksessa vaaditaan hyvää yhteistyötä kunnalta ja maanomistajilta. Onnistunutta maapolitiikkaa tehdään luottamuksella, jolloin kaikki voittavat.
– Esimerkkinä haluaisin nostaa myös tänä syksynä käynnistetyn kyläkaavoitushankkeen, joka tarjoaa maankäytön suunnittelun ammattilaisen, kyläkaava-arkkitehdin, hankkeeseen valittujen kylien käyttöön, totesi Heinonen ja jatkoi, että – Olette oivaltaneet oikein. Kyläkaavoituksen tarkoituksena on nimenomaan antaa ääni kyläläisille ja tukea suunnittelun keinoin asumista, yrittämistä, palveluiden säilymistä ja paikallisuutta maaseudulla. Kyläkaavoitus on asukaslähtöistä, epävirallista maankäytön suunnittelua, joka voi toimia esimerkiksi virallisen kaavoituksen pohjatyönä.
– Uskoisin ja tiedän, että teillä on itseasiassa juuri nyt oikea ja varmasti tietyllä tavalla viimeinenkin mahdollisuus tehdä rohkeita linjaratkaisuja miten maanne käytätte. Ja tiedän, että kokoomusjohtoisena kuntana te myös näin teette. Hoidatte kaavoituksenne ja maansuunnittelunne niin, että alueesta muodostuu liikenneyhteydet parhaalla mahdollisella tavalla huomioon ottava ja hyödyksi käyttävä eheä alue, Heinonen totesi ja esitti samalla, että Kolmostien ja Kantatie 54:n risteyalue otettaisiin yhteiseksi kehittämishankkeeksi Janakkalan ja Riihimäsen seutukunnan toimesta.
– Alue on poikkeuksellinen ja sen maankäyttö kannattaisi pohtia huolellisesti yhdessä neljän kunnan kanssa. Hyödynnettävä alue on laaja ja se palvelee alueemme kaikkia kuntia, kun se tehdään oikein.
Hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen ensi hallituskauden suurin kysymys
Ensi hallituskauden keskeisimmäski tehtäväksi Heinonen nosti puheessan hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisen ja tässä työssä talouden tasapainottamisen.
– Tämä tulee olemaan haaste koko suomalaiselle yhteiskunnalle. Me tarvitsemme vastuunkantajia ja ihmisiä jotka osaavat ja uskaltavat myös toimia. Julkisen talouden alijäämä – tietynlainen kestävyysvaje – on noin 8 miljardia euroa. Tätä valtion tulojen ja menojen eroa ei tule kuromaan umpeen millään yksin myönteinen talouskasvu.
Heinonen kertoi kokoomuksen kirjanneen viisi toimenpidettä millä puolue lähtee tähän työhön.
– Viidestä toimenpiteestä kolme ensimmäistä ovat varsin myönteisiä ja hyviä. Itse asiassa niissä onnistuminen tai epäonnistuminen ratkaisee sen, miten paljon tarvitsemme, tai miten paljon joudumme turvautumaan kahteen ei niin mukavaan toimenpiteeseen.
Ne myönteiset toimenpiteet: 1. Työurat, 2. Palvelurakenteet ja 3. Myönteinen talouskasvu ja sen ylläpitäminen mm. verotuksen oikeilla ratkaisuilla.
– Ja jos näissä onnistumme hyvin niin emme paljoakaan tarvitse niitä kahta jäljellä olevaa toimenpidettä. Mutta ne ovat siis 4. veronkiristykset ja 5. menojen jäädyttämiset.
Timo Heinonen totesi, että koomuksen johdolla tässä työssä Suomi onnistuu ja pärjää parhaiten.
– Meillä on Iiro Viinasen ja Sauli Niinistön ajoista näyttöjä. Ratkaisut olivat silloin kovia. Monen kohdalla valitettavasti kohtalokkaitakin. Todella epämiellyttäviä. Mutta ne kaikki tehtiin pakon edessä – tehtävänä ja tahtona vain pelastaa suomalainen hyvinvointiyhteiskunta. Siinä työssä Viinasen ja Niinistön johdolla onnistuttiin.
– Olen varma, että Jyrki Kataisen johdolla meillä on mahdollisuus jatkaa samalla vastuullisella tiellä. Totuuden puhumisen, avoimuuden ja tekemisen tiellä. Meillä on nyt mahdollisuus onnistua tässä ilman vahinkoja.
– Kokoomus tulee tekemään avoimen ja rehellisen vaalikampanjan. Tulemme julkistamaan tavoitteemme ja linjaamme tahtotilamme kansantajuisesti ja selkeästi. Tulemme kertomaan mikä meille ei käy. Ja ne eivät vain yksinkertaisesti käy.
– Tällaisia kynnyskysymyksiä hallitukseen lähtemisellemme ovat mm. se, että emme tule korottamaan työnverotusta. Emmekä lähde hallitukseen joka kohdistaa mahdollisesti tarvittavat leikkaukset kaikista heikoimmassa asemassa oleviin. Ne ovat meille arvovalintoja ja niistä me pidämme kiinni.
Heinonen totesi kuitenkin, että ensi kevään eduskuntavaalikampanja tulee saamaan runsaasti myös unelmahöttöä ja populismiä.
– Uskon kuitenkin että ihmiset näkevät totuuden ja realismin tämän läpi. Kokoomus tulee tekemään työnsä hyvin yhdessä teidän ja meidän kaikkien kanssa. Hyvällä työllä me tulemme voittamaan ensi kevään eduskuntavaalit ja tulemme nousemaan vaalien kautta jälleen maamme suurimmaksi puolueeksi ja teemme Jyrki Kataisesta maamme pääministerin.
Janakkalassa pitkät perinteet
Juhlapuheessaan piirin puheenjohtaja Timo Heinonen kiitti janakkalaisia pitkästä työstä yhteisen puolueen eteen.
– Janakkalassa oltiin eturivissä jo siis Hämeen Kokoomuksen alkutaipaleella, kun kokoomustoimintaa käynnistettiin Hämeenlinnassa joulukuussa 1918 ja ensimmäisessä piiritoimikunnassa olikin mukana janakkalalainen taloustirehtööri Emil Sipilä ja hänen varajäsenenään Harald Lagervall.
Heinonen paljasti, että Janakkalan Kansallisseura perustettiin itseasiassa jo 17.1.1919, eli lähes välittömästi Kansallisen Kokoomuspuolueen aloitettua. Yhdistystä ei kuitenkaan rekisteröity perustamisen jälkeen vielä pitkään aikaan.
– Janakkalassa ryhdyttiin todennäköisesti heti jo Korvakahviloita pyörittämään, järjestämään Kokoomus Kuuntelee kiertueita ja puhumaan ulkopolitiikasta- näin uskon käyneen, sillä yhdistyksenne säännöt hyväksyttiin kuitenkin vasta vuoden 1919 lopulla, ja Janakkalan Kokoomus oli tuossa vaiheessa puolueemme 135. Kansallisseura, nauratti Heinonen juhlaväkeä.
– Janakkalan Kokoomuksen historian ensimmäisissä eduskuntavaaleissa vuonna 1919 kokoomus sai Janakkalasta 650 ääntä. Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa tuo äänipotti tuplaantui, ja ääniä annettiin Kokoomukselle 1364.
– Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa Kokoomus nousi täällä tärkeimmäksi puolueeksi. Te nousitte tasoihin keskustan kanssa, ottaen kolme lisäpaikkaa (nyt 10 paikkaa) ja lisäten kannatustanne peräti 5,5 % (Kannatus 21,8%). Keskustan nyt jatkunut alavireinen kehitys näkyi myös täällä. Ja myös SDP menetti neljä paikkaa.
– Kokoomus on Janakkalassa ainoa suuri puolue, joka nosti kannatustaan viime vaaleissa. Janakkalan Kokoomuksen kannatus on ollut alle 20 % koko 90-luvun ajan ja 2000-luvun alun. Viime vaaleissa suunta kuitenkin muuttui radikaalisti. Hienoa työtä siis.
Arvoilla on tilausta
Puheensa lopussa Timo Heinonen totesi, että vaikka ajat ovat muuttuneet niin kokoomuksen arvot ovat säilyneet.
– Juuri arvojemme takia meitä on kannatettu läpi vuosikymmenten. Juuri arvojemme takia meihin on luotettu ja meitä on arvostettu. Ja juuri arvoistamme olemme politiikkaamme tehneet niin valtakunnan tasolla kuin kunnissakin. Emme ole lähteneet yhden väestöryhmän edunajajaksi ja äänitorveksi. Emme ole käpertyneet yhteen ammattikuntaan. Me olemme halunneet olla arvoista nouseva kansanliike. Ja sanon, että tänä päivänä ei tällaista toista ole, totesi Heinonen ja päätti puheensa:
– Hyvät ystävät – kokoomuslaiset – ilman teitä ei olisi kokoomusta. Ja meitä kaikkia yhdistää arvot. Samat vahvat arvot. Kokoomuksella on arvot. Sen vuoksi Kokoomuksella on myös johdonmukainen linja. Kokoomuksen aatteessa yhdistyvät vapaus, vastuu ja demokratia, mahdollisuuksien tasa-arvo, sivistys, kannustavuus, suvaitsevaisuus ja välittäminen. Ja arvojen pohjalta rakennetaan yhteiskuntaa, joka ottaa jokaisen ihmisen huomioon. Sillä näillä arvoilla on kysyntää, näitä arvoja tarvitaan ja näitä on ilo edustaa!
Janakkalan Kokoomuksen 90-vuotisjuhlassa palkittiin myös yhdistyksen pitkäaikaisia toimijoita. Kunniapuheenjohtajaksi kutsuttii Pekka Romo ja kunniajäseniksi Aapo Mattila, Erkki Hiidenkari ja Otto Nikander.
– Tunnelma juhlassa oli hieno. Tietenkin paikka teki jo paljon historian havinaa ja sitten upea ohjelma ja hyvä hämäläinen ruokapöytä. Ei voi kuin kiitellä janakkalaisia tästä hienosta päivästä, totesi Timo Heinonen juhlapäivän päätteeksi.
*************
Janakkalan Kokoomus harrastusmerkit 20.11.2010
Kultainen leijona:
Erkki Torttila
Kalevi Sauvala
Valkoinen leijona:
Esa Silvennoinen
Pekka Erkki Kummola
Reijo Antero Helenius
Sininen leijona:
Veijo Elo
Mika Walkamo
Eino Tuuri
Raimo Kiira
Eero Kaukola
Timo Tapio Vuorenpää
Raimo Saarinen
Jussi Ilmari Mattila
Martti Kari Brotherus
Eija Niemi
Marko Kristian Ahtiainen
Vihreä leijona:
Jorma Rahikainen
Martti Lindell
Ari Kiipula
Lasse Aukusti Vilminko
Pauli Rumbin
Erkki Rantala
Nina Anneli Lahtinen
Risto Ojala
Ari Nurmi
Erkki Niemi
Harri Lassila
Gregory Cegielski
Mikko Sampo