The Jamestown Foundation julkaisi nyt helmikuussa äärimmäisen mielenkiintoisen melkein 500-sivuisen raporttinsa Russia´s Military Strategy and Doctrine. Raportin kirjoittajina on kovan luolan Venäjä-asiantuntijoita.
Raportissa on oma osansa Itämeren alueelle ja sitä lähestytään sen kautta miten Venäjä näkee tämän alueen. Itämeri on Venäjälle on historiallisesti, mutta edelleen strategisesti tärkeä alue. Erityisesti mainitaan Suomenlahden aukko, Ahvenanmaa ja Gotlanti sekä Kattegatin ja Skagerrakin alueet. Itämeri onkin yksi maailman liikennöidyimmistä alueista. Itämerellä seilaa joka hetki noin 2000 alusta. Itämerellä on myös erittäin tärkeä rooli energian kannalta.
Raportin mukaan Venäjä näkee uhkana NATOn sotaharjoitukset lähellä rajaansa. Venäjän ”Foreign Policy Concept”-paperin mukaan, strategiana on oman sotavoiman näyttäminen, kun lähinaapureissa järjestetään sotaharjoituksia. Tästä olemme muuten jo saaneet ensimmäiset merkit.
Jos Suomi ja Ruotsi liittyisivät NATO:on, olisi Venäjä ainoa Itämeren ympärillä oleva maa NATO:n ulkopuolella. Venäjä näkeekin NATOn lähellä rajojaan uhkana. Siksi Venäjä yrittää vaikuttaa poliittiseen ympäristöön, mediaan ja yleiseen mielipiteeseen. Lisäksi Venäjä tukee poliittisia järjestöjä ja organisaatioita jotka ovat Venäjän kanssa samalla aaltopituudella. Mielenkiintoista nähdäkin mitä eduskuntavaalikevät tässä valossa Suomessa tuo tulessaan.
Asiantuntijoiden mukaan Venäjä luultavasti näkeekin juuri Itämeren tällä hetkellä tärkeimpänä merialueenaan, NATOn laajenemisen vuoksi. Tällä hetkellä, NATO joukot ovat kylläkin vain Baltian maiden puolella, siksi niistä ei ole niin kovaa uhkaa, koska Venäjä pystyy tarvittaessa blokkaamaan NATO joukot. Venäjä luultavasti ajattelee, että Suomen ja Ruotsin alueet ovat tärkeitä konfliktin sattuessa, ja jos Venäjältä tulee Helsinkiin ja Tukholmaan tarpeeksi painetta, maat saattaisivat olla antamatta NATO:lle apuaan.
Ongelmana on siis juurikin se, että jos Suomi ja Ruotsi olisivat NATO jäseniä, ei Venäjän kyky Itämerellä olisi riittävä. Tämän päivän tilanteella he pystyvät vielä toimimaan, ja luottavat omaan pärjäämiseensä. Tämän vahvistamiseksi Venäjä luo ja rakentaa alueilleen eräänlaisia vaikuttamisen pisteitä (A2/AD Anti-access Area denial). Kaliningrad on tällainen ja Mustallamerellä tällaiseksi on nyt rakennettu Krimin. Tavoite siis nimenomaan näiden kautta rajoittaa NATO:n ja muiden toimintaa näillä alueilla. Malli rakentuu ohjuksille, mutta myös hybridi-vaikuttamisen varaan, mutta mukana on myös ilmavoimat ja merivoimatkin. Näillä alueilla myös on siirretty merkittävästi ilmatorjunta voimaa S300 ja S400 Triumf.
Venäjän Helsingin suurlähettiläs Pavel Kuznetsov totesi IS:lle 07.10.2017 julkaistussa artikkelissa: että ”Jokaisella maalla on suvereeni oikeus itse määritellä kansallisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan linja. Luulen kuitenkin kaikkien ymmärtävän, että Naton sotilaallisen infrastruktuurin tulo lähemmäs meidän rajojamme pakottaa meidät ryhtymään asianmukaisiin vastatoimiin. Ehkä joku tarvitseekin sitä, mutta eivät ainakaan Suomen ja Venäjän kansat.”
Samantapaisia varoituksia annettu myös Ruotsille. Ruotsihan betonoi nyt asemansa vaikeiden hallitusneuvotteluiden jälkeen, mutta nähtäväksi jää kuinka kauan Ruotsissa tämä nykyinen tilanne jatkuu. Nopeitakin muutoksia voi tapahtua.
Samassa raportissa käydään läpi myös Venäjän asevoimien nykytilaa. Heikkoudet ovat jääneet kuitenkin julkisuudessa pienemmälle huomiolle aseiden kalistelun yms rinnalla. Mainita voisi esimerkiksi sen, että suurvaltana itseään edelleen pitävän Venäjän ainoa lentotukialus makaa telakalla remontissa. On edelleen epäselvää palaako alus koskaan enää merille.
Olen itse puhunut mm. tälläkin viikolla siitä huolesta mikä Baltinamailla ja muilla pienemmillä NATO-mailla on. Myös tämä raportti tukee näitä huolia sillä Putinin yksi tavoite on nimenomaan Krimin ja Georgian sodan kaltaisin rajoittuneiden iskujen, toimien ja ehkä jopa sotien osoittaa ja lisätä sitä epävarmuutta, että NATO ei tällaisissa tilanteissa ole kykenevä toimimaan. GPS-häirintä ehkä tästäkin yksi esimerkki, mutta toki Baltianmaissa varmasti pohditaan sitäkin miten NATO reagoisi jos Venäjä tekisi täällä jotain vastaavaa kuin Ukrainassa ja Krimillä.
Raportissa puhutaan ns. fait accompli-tilanteesta mikä siis tarkoittaa käytännössä sitä, että tällaisen toiminnan kautta Venäjä heikentää 5. artiklan merkitystä. Tapahtumat siis päättyvät ns. Jo tapahtuneeseen tosiasiaan. Tämä lienee myös se mitä Krimin kohdalla Venäjä tavoittelee. Lopulta länsimaat joutuisivat toteamaan, että tämä on nyt tapahtunut ja se täytyy hyväksyä ja edetä. Toivottavasti tähän ei länsi taivu.
…
”Kun presidentin kuului olla kalju”
Niin me lapsena ajattelimme ja luulimme. Niin pitkä oli presidentti Urho Kekkosen valtakausi. Mutta tänään itse vasta ensimmäistä kertaa Kekkosen kodissa Tamminiemessä. Osallistuin siellä UKK Seuran ja Suomen Kansallismuseon suureen vaalikeskusteluun, historian ensimmäiseen Tamminiemen Pyöreään pöytään, missä aiheena oli Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja meidän turvallisuuspolitiikan vaihtoehdot.
MTV:n Vesa Kallionpää juonsi historian ensimmäisen Tamminiemen Pyöreän pöydän. Ulko- ja turvallisuuspolitiikasta kanssani tänään olivat puhumassa SDP Jutta Urpilainen, Vihreiden Krista Mikkonen ja Keskustan Mikko Savola.
Kekkosen vanhalla työpöydällä Tamminiemessä olisi varmasti monia tarinoita kerrottavanaan.
Mukana keskustelussa tänään mm. SDP:stä Jutta Urpilainen ja seminaarin avasi ja sitä isännöi entinen puolustusministeri ja nykyinen puolustusvaliokuntamme jäsen Seppo Kääriäinen. Erinomaisen hyvä ja perusteellinen ja rauhallinen keskustelu. Ja vaikka Kekkosen kammarissa istuimmekin niin en täälläkään suostunut olemaan rähmällään itään. Olemme puolemme valinneet ja valitsemme myös kumppanimme jatkossakin. Niin kuin olen enennenkin todennut niin ystävämme voimme valita, naapureita emme ja tämä pätee myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaankin.
Mukava puolitoistatuntinen turpo-asioiden parissa ja lisään linkin tänne blogiinikin kunhan se streamauksen jälkeen saadaan versioksi myös YouTubeen.
…
Yksi taloustieto vielä loppuun. Tänään saatu tieto kertoi, että ns. kausitasoitettu BKT kasvoi loppuvuonna (loka-joulukuu) 2,7 prosenttia vuoden takaisesta. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan samaan aikaan työllisten määrä kohosi 2,8 prosenttia. Joulukuussa työpäiväkorjattu kansantalouden tuotanto kasvoi niin ikään 2,7 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen. Näin siis Tilastokeskus tarkensi marraskuun lukua 2,6 prosenttiin aiemmin kerrotusta 1,8 prosentista.
Näihin tunnelmiin tällä kertaa. Huomenna viikon viimeinen eduskuntapäivä ja sitten iltapäivällä puhemies Paula Risikon kanssa kiertueelle Hämeeseen. Tervetuloa ”syntymäpäiväkahveilleni” Janakkalaan ja Hämeenlinnaan.
