Itsenäisenä maana Suomi tekee lopulta totta kai aina ja kaikissa tilanteissa omat päätöksensä itsenäisesti – Nato-prosessi pitäisi joka tapauksessa eduskunnassa viedä maaliin niin nopeasti kuin mahdollista

Blogi, tiistaina 24.01.2023

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan kertoi eilen, ettei Ruotsin tule odottaa Turkilta tukea maansa Nato-jäsenyydelle. Erdogan, mutta myös Turkissa laajemmin ja myös monissa muissa maissa tyrmistyttiin, kun ruotsalaispoliitikko Rasmus Paludan poltti Koraanin mielenilmauksena. Täytyy todeta, että joku asia voi olla laillista, mutta se ei ole järkevää eikä fiksuakaan. Ja ei toisia ole syytä tarkoituksellisesti loukatakaan. Monille pyhien kirjojen ja myös esimerkiksi lippujen polttaminen on epäkunnioittava teko. Ja tällainen toiminta myös halpamainen hakea julkisuutta ja tehdä itselle nimeä. Toki varmasti monien mielessä negatiivistä, mutta aina joku tuollaistakin intoilee.

Ruotsin maltillista kokoomusta edustava pääministeri Ulf Kristersson twiittasikin pian, että  hän haluaa osoittaa myötätuntoa kaikille muslimeille, joita loukkasi se, mitä Tukholmassa tapahtui.

Ruotsissa tunnutaan nyt ajavan tätä Nato-prosessiamme aikamoiseen konkeloon. Mitkä tahot toimien taustalla vaikuttanut? Mene ja tiedä. Voi olla totta, että toimet ovat yksittäisten tai tiettyjen ryhmien toimia, mutta niiden vaikutukset voivat olla kauaskantoisia. On myös mahdollista, että tapahtumilla on myös voimia muualtakin takanaan? En kuitenkaan vielä usko, että Ruotsin Nato-tie olisi lopullisesti umpikujassa, mutta eihän tämä nyt hyvältä näytä.

Nato-matkaan lähtiessämme sovimme, että etenemme prosessissa rintarinnan. Se oli myös Naton ja Yhdysvaltojen toive – on sitä edelleen. Hieman itseasiassa odottelimme keväällä Ruotsia – ruotsalaisten asennemuutosta, jopa valtiojohdon tasolla, ja myös maata lähes taivuteltiin reippaaseen marssiin. Ja moni Suomessakin piti tätä yhdessä etenemistä hyvänä ja tärkeänä. Itse hieman olin silloin skeptinen, mutta politiikkaan kuuluu, että enemmistön ajatusten ja päätösten mukaan mennään. Näin olemme menneet. Menemmekö loppuun asti, niin sen aika näyttää.

Nyt edessä voi olla pahimmillaan teittemme erkaneminen. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ulkoministeri Pekka Haavisto totesikin Ylellä 24.1.2023, että…

”Suomi saattaa joutua harkitsemaan Nato-prosessin jatkamista ilman Ruotsia”.

Lausunto nousi nopeasti ykkösuutiseksi myös Ruotsissa.

Kyllä totta kai, tähän on myös syytä varautua ja valmistautua. Ja itse pidän entistä tärkeämpänä, että eduskunta ei enää jarruttele Nato-ratifioinnin käsittelyä ja lopullista päätöstäkään täysistunnolta, vaan se tulee tehdä heti kun ulkoasiainvaliokunta saa valmiiksi mietintönsä jo viime viikolla antamiemme lausuntojen pohjalta. Tämän jälkeen prosessin tulisi minusta edetä siis viivytyksettä tasavallan presidentin vahvistuksen kautta eteenpäin. Ja alleviivaan, että vielä tässäkin vaiheessa voimme halutessamme odotuttaa ennen kuin ratifiointiasiakirjamme ns. talletetaan Yhdysvalloissa Washingtonissa. Vasta ns. tallettamisen jälkeen olemme Naton täysjäsen. Ja se toki vaatii ennen tallettamista vielä myös kaikkien 30 Nato-maan ratifioinnin, joista vielä Unkarin ja Turkin hyväksyntää mekin odotamme. Mutta oma työ pitää minusta viedä loppuun ja varmistaa, että pahimmallakin hetkellä ei mikään jää ainakaan meistä itsestämme ja omasta hidastelustamme kiinni.

Meidän puolustusmenot ovat nyt noin 6,1 miljardia euroa vuositasolla. Korot ovat nousseet rajusti ja arvioiden mukaan vuosikymmenen lopussa, vuonna 2030, valtion velan korkomenoiksi ennakoidaan noin 7 miljardia euroa. Miettikääpä tätä. Valtion menojen korkoihin menee siis pian joka vuosi lähes miljardi euroa enemmän kuin koko maanpuolustus yhteensä. Velkaantumisella on siis todellakin väliä.

Vasta tämän kaiken jälkeen, kun Tasavallan presidentti ja ulkopoliittinen johtomme pyytää oman ratifiointimme tallettamista Washingtonissa tulemme siis Nato-jäseniksi. Tallettamisen jälkeen Naton pääsihteeri ilmoittaa ratifiointiprosessin saamisesta loppuun ja toivottaa Suomen ja toivottavasti myös Ruotsin tervetulleeksi Natoon.

Mutta oma mielipiteeni on selvä. Meidän tulee tehdä Naton kaikki loputkin ratkaisut oma turvallisuutemme maksimoiden ja ajatellen sitä. Ja tämän prosessin tärkeänä osana viedä nyt myös eduskunnan käsittely maaliin asti ilman ihmeellisiä viivyttelyjä.

….

Välikysymys holtittomasta velkaantumisesta

Tänään jätimme puolueemme puheenjohtajan Petteri Orpon johdolla välikysymyksen julkisen talouden velkaantumisesta. Välikysymyksessä toteamme, että velkaantumisen ja veronkorotusten tie on kuljettu loppuun. Suomi siis ansaitsee hallituksen, joka kykenee vastuulliseen talouspolitiikkaan ja julkisen talouden ongelmien korjaamiseen.

Valtiovarainministeriön arvion mukaan korkomenot ovat nimittäin kasvamassa viime vuoden 2022 noin 800 miljoonasta eurosta jo tänä vuonna 2,6 miljardiin euroon tänä vuonna. Summa on siis jo nyt suurempi kuin esimerkiksi poliisin, suojelupoliisin, rajavartiolaitoksen, maahanmuuttoviraston, tuomioistuinlaitoksen, syyttäjien, oikeusavun ja vankiloiden menot yhteensä.

Petteri Orpo totesikin välikysymyksen jättäessään, että ”On käsittämätöntä, ettei hallitus ole reagoinut nopeasti kasvaneisiin korkokuluihin mitenkään. Kyse on sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. Tämän päivän velka on huomisen veronkorotus tai menoleikkaus. Nyt korkomenojen nopea nousu voi suistaa Suomen velkakierteeseen, josta ei ole paluuta. Hallitus on vastuuttomalla velkapolitiikallaan vaarantanut julkisen talouden kestävyyden ja pettänyt tulevat sukupolvet”.

….

Eduskunnassa tänään aamusta ensin puolustuspolitiikan aiheita ja mm. Venäjän tilanteen läpikäyntiä. Ja sitten hieman hevosurheilun ja raviratojen tilannepäivitystä ja selviytymisen askelmerkkejä ja kaiken tämän perään sitten täysistunto. Päivä jatkuu.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kommentit