Allekirjoita sinäkin vetoomus pääradan puolesta! – Hämäläiset järjestöt ja yhdistykset vetoavat nyt kanssamme: ”Ei metsärataa”

Blogi, maanantaina 23.01.2023

Uusi viikko ja vanhat kujeet. Eli tämä viikko alkoi pääradan varressa eli Riihimäen Matkakeskuksessa. Soten Hämeen Aluhallitus kokoontui tänään Riihimäellä ja aiheina mm. Riihimäen seudun ja hyvinvointialueen yhteistyösuunnitelmat. Mutta täällä ajattelin nostaa esille jälleen kerran pääradan. Nyt nimittäin liikkeellä erinomaisen hyvä kampanja ”Ei metsärataa”.

Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri siis koordinoi hämäläisten järjestöjen ja yhdistysten yhteistä kannanottoa Suomirata oy:n Helsinki-Tampere-oikorataa eli nk. metsärataa vastaan. Samasta aiheesta olen itse kirjoittanut lukuisia kertoja ja linjannut mm. niin, että tämän kevään uuden hallitusohjelmaan tulee saada tästä selvä kirjaus, niin, että nämä Suomiradan metsärata/oikorata -linjaukset pyyhitään kartoista pois ja katse ja kehityspanokset ohjataan jälleen takaisin nykyisen pääradan Helsinki-Riihimäki-Hämeenlinna-Tampere – raidekäytävän kehittämiseen. Ja tässä siis voidaan ihan hyvin käyttää myös kehitysyhtiötä tai hankeyhtiötä, mutta sille pitää laittaa suitset ja toimintaehdoto: Päärataa kehitetään nykyisessä raidekäytävässä.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) vasemmistohallituksen aikana suunniteltu oikorata/metsäratayhteys aiheuttaisi peruuttamatonta luonnon tuhoutumista sekä vakavaa taloudellista ja inhimillistä haittaa alueen ihmisille ja elinkeinoille. Kannanoton laatimiseen ovat osallistuneet myös Hämeen liitto, MTK Häme, Hämeen kylät sekä lukuisat paikalliset kylä-, asukas- ja luontoyhdistykset. Myös Hämeen Yrittäjät ovat osoittaneet tukensa sille, että päärataa kehitetään nykyisessä ratalinjauksessa ja, että lisäraiteita tarvitaan, mutta ne voidaan ja kannattaa suunnitella nykyiselle maakuntakaavan mukaiselle ratalinjaukselle. Kannanottoon kerätään Surveypel-palvelussa allekirjoituksia nyt tammikuun ajan 29.1.2023 asti ja vetoakin teihin kaikkiin, että käykään tämä allekirjoittamassa. Tammikuun jälkeen kannanotto luovutetaan liikenne- ja viestintäministeriölle, eduskunnan liikennevaliokunnalle ja Suomirata oy:lle.

Kannanoton voi allekirjoittaa tästä:

EI METSÄRADALLE! Kehitystyö takaisin pääradalle!

Tässä vielä tuo kannanotto kokonaisuudessaan:

”KANNANOTTO NYKYISEN PÄÄRADAN PUOLESTA”

”Me allekirjoittaneet vaadimme, että Suomirata oy:n Helsinki-Tampere oikoradan, eli niin kutsutun metsäradan suunnittelu lopetetaan välittömästi.

Vastustamme ratayhteyden rakentamista uuteen maastokäytävään Helsingin ja Tampereen välille, nykyisen pääradan länsipuolelle. Metsärata aiheuttaisi toteutuessaan peruuttamatonta luonnon tuhoutumista sekä vakavaa taloudellista ja inhimillistä haittaa alueen ihmisille ja elinkeinoille. Ratasuunnitelma vaikuttaa jo nyt negatiivisesti aluetalouteen ja aiheuttaa surua ja huolta radan alle jääville asukkaille. Vaadimme, että ratasuunnitelmasta luovutaan välittömästi ja resurssit suunnataan nykyisen pääradan kehittämiseen niin, että sen toimintavarmuus paranee ja junien ajonopeuksia voidaan nostaa.

Radan haittavaikutukset luonnolle

Oikoradan linjausta on soviteltu pääosin rakentamattomaan maisemaan, jolloin se tuhoaisi tieltään arvokkaita luonnonalueita ja kulttuurimaisemia. Radan alle tulisi jäämään mm. arvokkaita, reheviä soita, suojelemattomia lehtoja ja korpia, pohjavesialueita sekä pimeitä ja hiljaisia alueita. Tällaiset kohteet ovat erityisesti Etelä-Suomessa luonnon monimuotoisuuden kannalta ainutlaatuisia ja erittäin arvokkaita.

Lisäksi rata aiheuttaisi huomattavaa haittaa metsäluonnolle. Radan alle jää niin suojeltuja ja suojelun arvoisia metsäkohteita kuin talousmetsääkin. Ratalinja muodostaa esteen eliöiden liikkumiselle, pirstoo luonnon ydinalueita pienempiin osiin ja katkoo ekologisia yhteyksiä. Radan rakentaminen aiheuttaa haitallisia vaikutuksia myös vesistöihin ja vaarantaa monet puhtaat järvet, joiden hyväksi suojeluyhdistykset ovat tehneet töitä vuosikymmenten ajan.

Maankäytön muutokset ovat yksi suurimmista globaaleista uhista luonnon monimuotoisuudelle. Metsärata aiheuttaisi toteutuessaan peruuttamatonta metsäkatoa ja luonnon monimuotoisuuden vähenemistä. Metsäkato on uhka myös ilmaston näkökulmasta, sillä metsämaalla on tärkeä rooli hiilinieluna ja hiilivarastona. Metsäradan rakentaminen pienentäisi pysyvästi Suomen metsien hiilinielua.

Radan haittavaikutukset asukkaille ja elinkeinoille

Vaikka ratahanke on vasta suunnitteluasteella, sen negatiiviset vaikutukset maa-, metsä- ja paikallistaloudelle ovat jo alkaneet. Radan linjausalueilla kiinteistöjen arvo on romahtanut, investoinnit tiloilla on jäädytetty ja kiinteistökaupat ovat loppuneet. Aluetaloudellinen kehitys ratalinjausalueella on pysähtynyt. Monien sukupolvien aikana tehty työ alueen asuttamiseksi ja viljelemiseksi on menossa hukkaan. Asukkaat ja yrittäjät joutuvat sietämään kohtuutonta epävarmuutta tulevaisuudestaan ja kärsimään tulonmenetyksistä niin kauan kuin metsärataa suunnitellaan.

Esitetyt ratalinjat muodostavat sietämättömän esteen ihmisten liikkumiselle. Radan rakentaminen rikkoisi nykyisen aluerakenteen, mikä uhkaa maaseutuyhteisöjen elinvoimaa. Metsärata jakaisi kahtia yli kaksikymmentä kylää, jolloin kyläyhteisöjen toiminta vaikeutuisi merkittävästi. Rata vaikeuttaisi asukkaiden kulkemista ja päivittäisten asioiden hoitoa. Radan rakentamisen ja käytön aikaiset melu- ja valosaaste sekä tärinä heikentävät asuinympäristön laatua.

Radan rakentaminen lopettaa monen maatilan toiminnan peltojen pirstoutuessa ja tilakeskusten jäädessä ratalinjauksen alle. Kotimainen maatilatuotanto on Suomen ruokaturvan ja huoltovarmuuden tae. Ilmastonmuutoksen myötä maapallon viljelyyn kelpaavat alueet vähentyvät, jolloin suomalaisella maataloustuotannolla on merkitystä globaalissakin mittakaavassa. Viljavat peltoalueet tulee säilyttää kaikin tavoin mahdollisimman yhtenäisinä ja kasvukuntoisina.

Ratahankkeen perusteita on tarkasteltava uudelleen

Metsärata palvelisi toteutuessaan työmatkaliikennettä ja liikematkailua vain Helsingistä ja Tampereelta matkaavien osalta. Junat eivät pysähtyisi väliasemilla, missä kuitenkin on määrällisesti enemmän työmatkaliikkujia ja junasta poisjääviä kuin pääteasemalta pääteasemalle matkaavia.

Metsärataa perustellaan myös nopeana yhteytenä Helsinki-Vantaan lentokentälle. Kuitenkin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi lentomatkailua tulee vähentää, ei lisätä.

Radan tarpeellisuutta perustellaan matka-ajan säästöllä, mutta ne minuutit tulevat kohtuuttoman kalliiksi luonnon ja alueen ihmisten elämänlaadun kustannuksella. Junalla ei myöskään todellisuudessa ehtisi tunnissa Helsingistä Tampereelle, vaikka tällaista mielikuvaa markkinoidaankin. Matka-aikasäästöjä on mahdollista saavuttaa myös nykyistä päärataa kehittämällä.

Kun junaradan nopeutta kasvatetaan, radan tekniikan- ja turvalaitteiden tehokkuuden on lisäännyttävä samassa suhteessa, mikä vähentää hankkeen kannattavuutta. Puomittamattomista radanylityspaikoista on pyritty Suomessa eroon. Maastossa kulkevan radan ympäristössä kulku on turvatonta ihmisille ja eläimille. Euroopassa suurnopeusradat on viety tunneleihin tai nostettu pitkille maisemasilloille, koska nopeudet ovat niin suuria, että muun liikenteen risteäminen samassa tasossa radan kanssa ei ole mahdollista. Maisemasiltojen ja tunnelien kustannukset ovat huomattavasti suuremmat kuin maastoon raivattavan ratakäytävän, mikä herättää kysymyksiä Suomiradan kustannusarvion uskottavuudesta.

Lisäksi kun rakennetaan uutta liikenneinfrastruktuuria, myös vanhat yhteydet jäävät edelleen olemaan. Uusi rata lisäisi pysyvästi Suomen raideinfrastruktuurin ylläpitomenoja. Myös tämä näkökulma tulee huomioida kustannuslaskelmissa.

Näiden perustelujen myötä vaadimme, että metsäratahanketta ei edistetä ja resurssit suunnataan välittömästi nykyisen pääradan kehittämiseen.”

….

Mutta kiitos teille kaikille, jotka tälle vetoomukselle nyt tukenne annatte ja autatte sillä työtämme eteenpäin. Periksi emme tule antamaan ja onneksi eduskuntavaalit tulevat pian. Nykyhallituksen ajamat suunnitelmat on nyt saatava kaatumaan ja käännettävä katse ja toimet takaisin pääradan kehittämiseen.

….

Tänään aluehallituksessa esillä mm. siis meidän Riihimäen seudun tulevaisuuden sote-palvelut ja isoja investointejakin.

Rii­hi­mäen ase­man­seu­dul­le suun­ni­tel­laan uut­ta mo­der­nia sote-kes­kus­ta – kes­kuk­seen si­joi­tet­tai­siin ny­kyi­nen sai­raa­la ja ter­veys­kes­kus

Kanta-Hämeen hyvinvointialue Oma Häme ja Riihimäen kaupunki ovat käynnistäneet siis nyt esiselvityksen uuden sote-keskuksen rakentamisesta Riihimäen asemanseudulle. Uuteen sote-keskukseen sijoitettaisiin siis Riihimäen nykyisen sairaalan, mutta myös Penttilänkadun terveyskeskuksen toiminnot. Hyvinvointialueen johtaja Olli Naukkarinen totesi tänään kokouksemme jälkeen, että ”Kyseessä on alustava suunnitelma. Se annettiin hallitukselle tiedoksi ja aloitamme esiselvityksen, jonka jälkeen tehdään virallinen päätös hankkeen käynnistämisestä” ja, että ”Uuden modernin sote-keskuksen sijoittaminen kaupungin ytimeen ja palveluiden kokoaminen saman katon alle parantaa palveluiden saavutettavuutta ja laatua. Asemanseudun erinomaiset joukkoliikenneyhteydet auttavat meitä luomaan vetovoimaisen työpaikan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Kilpailu osaavasta työvoimasta kiihtyy tulevina vuosina”.

Uusi Riihimäen sote-keskus on erittäin merkittävä kaupungin elinvoimaa vahvistavana hankkeena ja myös tärkeä ankkuri-investointi asemanseudun kehittämisessä. Nyt suunniteltu hanke on linjassa asemanseudun yleissuunitelman kanssa ja toteutuessaan konkretisoi myös tuoreen kaupunkistrategian vastustamaton vartin kaupunki tavoitetta tiiviistä, ekologisesti kestävästä ja saavutettavasta kaupunkirakenteesta.

Riihimäen nykyinen sairaalarakennus on rakennettu 1960-luvulla. Sairaalatoiminnot vaatisivat lähiaikoina nykyisen rakennuksen mittavaa peruskorjaamista. Suunnitelmissa on, että rakennushankkeesta vastaisi yksityinen taho, jonka vuokralaisena hyvinvointialue tulisi tiloissa toimimaan. Sote-keskukselle suunniteltu tontti sijaitsee radan varressa Peltosaaren kaupunginosassa. Tontti on Riihimäen kaupungin omistuksessa.

Päivällä myös piipahdin katsomassa Lopen uuden liikuntahallin rakentamisen tilanteen ja siellä edetään hyvin aikataulussa tai ehkä hieman edelläkin. Upea halli tulossa. Ja ennen kunnanvaltuustoa ehdin vielä Lopen Pilpalaan Lättähatulle. Lättis investoi lisää Lopelle ja on ollut hieno nähdä miten kohteesta on syntynyt ja kehittynyt yksi alueemme vetovoimaisimmista kesäkohteista. Nyt sitten valtuustoa kohden.

 

Kommentit