”Ilman keskustaa ei olisi tätä vasemmistohallitusta, eikä sen törsäilevää talouspolitiikkaa”
Tähän Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpon eilisen politiikan syksyn linjapuheen toteamukseen sisältyy tämän hetken politiikan ydin. Keskusta on puheenjohtaja Annika Saarikon johdolla päättänyt asemoitua poliittisen kentän vasemmalle laitavasemmiston pönkäpuolueeksi. Ja näissä viiden puolueen pöydissä hän on kuitannut kaiken, mitä nyt myös keskustan omat ministeri kipuilevat ja kenttä vastustaa.
Tällaisia aivan järjettömiä leikkauksia tässä tilanteessa on vasemmistohallituksen SDP:n Sanna Marinin, Vihreiden Maria Ohisalon ja Keskustan Annika Saarikon päättämät leikkaukset tieteestä ja tutkimuksesta sekä poliisista. Ymmärrän, että vihreiden kenttä ei hyväksy Ohisalon päätöstä leikata tieteeltä ja Suomen Akatemialta ja ymmärrän, että keskustan kenttä ei voi hyväksyä Saarikon kuittausta leikata jo valmiiksi pienistä poliisin resursseista. Tieteen ja tutkimuksen sekä poliisin rahoitus ovat molemmat nimenomaan yhteiskunnan tärkeimpiä ydintehtäviä ja näistä on varmasti jokainen samaa mieltä. Siksi tällaisia leikkauksia ei hyväksytä.
Petteri Orpo totesikin eilen, että juuri ”siksi, että kyse on priorisoinnista – tai pikemminkin sen puutteesta.” Vasemmistohallitus on keskustan tuella nimittäin lisännyt miljarditolkulla julkisia pysyviämenoja. Rahaa siis on ollut vaikka kuinka. Mutta nyt sitten ei muka enää pystytä varmistamaan edes yhteiskunnan tärkeimpien tehtävien, turvallisuuden ja tulevaisuuden, resursseja. Tätä me siis kokoomuksessa emme hyväksy ja tätä me arvostelemme, sillä se kertoo siitä, miten holtitonta tämän hallituksen rahankäyttö on.
Marinin hallituksen ja keskustan valtiovarainministeri Annika Saarikon ongelma on siis miljardiluokkaa ja katse pitäisi olla siellä ja niiden miljardien ratkaisemisessa eikä poliisin miljoonissa ja tieteen rahoissa. Hallituksella ja kokoomuksella onkin valtava ero siinä, miten yhteistä rahoista huolehditaan. Me haluamme kokoomuksessa katsoa läpi budjetin jokaisen miljoonan, välillä jopa niuhottamiseen asti. Mutta me teemme sen siksi, että rahaa riittää niihin kohteisiin, joihin sitä oikeasti tarvitaan. Orpon sanoin, ”Sitä sanotaan vastuulliseksi taloudenpidoksi”.
Vihreät pettivät puheensa koulutuksen kunnianpalautuksesta
Tässä tilanteessa onkin helppo ymmärtää, että vihreiden kenttä, äänestäjät ja tukijat käyvät myös kuumana. Budjettiehdotuksen mukaan Suomen Akatemian kautta kanavoitava tutkimusrahoitus pienenee ensi vuonna 2022 noin 40 miljoonalla eurolla tähän vuoteen verrattuna. Tähän syynä on se, että hallitus ei ole ratkaissut rahapelituottojen supistumisesta aiheutuvaa ongelmaa. Ja pitää muistaa, että se olisi ollut ratkaistavissa jos olisi ollut tahtoa ja halua.
Ja lisäksi pitää muistaa, että hallitus päätti Marinin, Ohisalon, Saarikon ja Anderssonin johdolla viime kevään kehysriihessä vielä peräti 35 miljoonan euron leikkauksesta tieteen ja tutkimuksen rahoitukseen vuodesta 2023 alkaen.
”Tässäpä tieteen ja tutkimuksen “kunnianpalautusta” kerrakseen. Eipä näy Vihreiden lupaamia miljardeja.”
Vihreät ja vasemmisto ja myös kannatusalhossaan oleva Keskusta kritisoivat omia päätöksiään kuin olisivat siis oppositiossa. Petteri Orpo totesikin, että ”Ei se auta, että haukkuu tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvista, jos ei saa suutaan auki, kun hallituksen yhteisiä päätöksiä tehdään.”
Tässä vielä Petteri Orpon puhe kokonaisuudessaan Lahdessa 25.8.2021 Kokoomuksen kesäkokouksessa:
”Hyvät kuulijat,
Kun Sipilän hallitus vuonna 2015 aloitti työnsä, Suomen talous oli epätasapainossa.
Kevään 2015 vaalikeskustelujen tärkein teema oli se, miten velkaantuminen saadaan pysähtymään ja talous kasvuun. Sinä keväänä suomalaiset äänestivät itselleen eduskunnan, joka oli tähän projektiin sitoutunut.
Ja paljon tehtiinkin, kun taloutta laitettiin kuntoon. Hallitus joutui päättämään merkittävistä säästötoimista, priorisoimaan menoja ja tekemään lukuisia työllisyystoimia. Jokainen euro käytiin läpi ja kaikki joutuivat tinkimään. Velkaantuminen painettiin kauden aikana alle miljardiin. Aina ei ollut helppoa, mutta päätöksiä oli tehtävä. Koska tekemättä ei voinut jättää.
Kun Sipilän hallitus päätti työnsä, Suomen talous oli lähes tasapainossa. 140 000 työpaikkaa syntyi.
Vuonna 2015 valtio velkaantui 4,4 miljardia. Kun elokuun alussa saimme valtiovarainministeri Saarikon budjettiesityksen käsiimme, oli sen lukeminen kylmäävää. Velkaannumme valtiovarainministeri Saarikon esityksen mukaan ensi vuonna 6,7 miljardia euroa. Tilanteessa, jossa talous lähtee kasvuun. Velkaa siis otetaan puolitoista kertaa enemmän kuin vuonna 2015, jolloin oli kriisitunnelma. Valtion menot ovat kasvaneet vuodesta 2019 vuositasolla kahdeksan miljardia euroa. Se on valtava summa.
Kehykset rikotaan koronan varjolla vaikka varsinaisesti koronasta aiheutuvat menot ovat kehyksen ulkopuolella.
Tämä hallitus jättää Suomen talouteen sellaisen sotkun, että vastaavaa ei ole vuosiin nähty. Kun hallitus kokoontuu syyskuussa Säätytalolle, miljoonat lentävät, eikä huolta huomisesta ole. Huoneessa ei ole yhtään poliitikkoa, joka olisi riittävän vakavasti huolissaan siitä, mihin tämän maan talous on menossa. Vastuuttoman taloudenpidon myyjänä ovat demarit, ostajana keskusta – ja maksajana sinä.
Hyvät kuulijat,
Ilman kestävää taloutta meillä ei olisi maailman parasta koulua, toimivaa terveydenhuoltoa tai hyvää joukkoliikennettä. Ilman ihmisiä ja yrityksiä, jotka tekevät työtä, luovat uutta, hyppäävät epävarmuuteen tai tavoittelevat tähtiä, meillä ei olisi asvalttia teillä, ei kirjastoautoa tai festareita.
Siksi jakamisen sijaan on keskitettävä energiaa jaettavan tekemiseen. Kokoomuksen mielestä rahat on ensin ansaittava ennen kuin niitä voi jakaa. Jos on tuloja on, ei tarvita leikkauksia. Me haluamme, että Suomi on kannustava yhteiskunta, jossa kannattaa aina tehdä työtä ja yrittää.
Hallitus toimii päinvastoin. Ensin jaetaan, ja sen jälkeen vasta ryhdytään pohtimaan, miten rahat riittävät – ja eiväthän ne riitä. Se johtaa näivettymisen ja veronkorotusten tielle.
Hyvät kuulijat,
Hallituksen ongelmana ei ole ainoastaan se, miten paljon rahaa käytetään, vaan mihin sitä käytetään.
Tuskin oli muste valtiovarainministeri Saarikon budjettiesityksestä ehtinyt kuivua, kun luin sähköpostistani Suomen Akatemian pääjohtaja Heikki Mannilan nimissä lähetetyn tiedotteen.
“Esitetty leikkaus heikentää merkittävästi suomalaisen tutkimuksen edellytyksiä sekä siten myös Suomen osaamistason, sivistyksen ja kansallisen kilpailukyvyn kehittymistä.”
Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen mukaan Suomen Akatemian kautta kanavoitava tutkimusrahoitus pienenee vuonna 2022 noin 40 miljoonalla eurolla tähän vuoteen verrattuna, koska hallitus ei ole ratkaissut rahapelituottojen supistumisesta aiheutuvaa ongelmaa.
Sen lisäksi, toistan, sen lisäksi hallitus päätti viime kevään kehysriihessä 35 miljoonan euron leikkauksesta tieteen ja tutkimuksen rahoitukseen vuodesta 2023 alkaen.
Tässäpä tieteen ja tutkimuksen “kunnianpalautusta” kerrakseen. Eipä näy Vihreiden lupaamia miljardeja.
Vihreät ja vasemmisto kritisoivat omia päätöksiään kuin olisivat oppositiossa. Ei se auta, että haukkuu tiede- ja kulttuuriministeriä, jos ei saa suutaan auki, kun hallituksen yhteisiä päätöksiä tehdään.
Kaikki hallituspuolueet kertovat sitoutuvansa siihen, että tutkimuksen, kehityksen ja innovaatioiden rahoituksen osuutta nostetaan 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Se on hyvä ja tärkeä tavoite, mutta se ei todellakaan tapahdu itsestään. Toivottavasti nyt viimein hallituspuolueille valkenee, että se vaatii aktiivisia tekoja ja poisvalintoja.
Suomen menestys on aina perustunut korkeaan osaamiseen. Me kokoomuksessa uskomme siihen, että vain tieteen ja tutkimuksen avulla pärjäämme kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa. Kokoomus on sitoutunut siihen, että TKI-rahoituksen osuus nostetaan 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Olemme myös vuosittain esittäneet vaihtoehtobudjetissa tarvittavat määrärahat, joilla tavoitetta kohti mennään.
Kokoomus kannattaa sitä, että tieteen ja tutkimuksen leikkaukset perutaan – ja etsitään valtion budjetista parempia säästökohteita. Niitä löytyy aivan satavarmasti, jos vain on halua priorisoida.
Hyvät kuulijat,
5. huhtikuuta 2019 Helsingin Kansallismuseossa pidettiin Suomen poliisijärjestöjen liiton ja hallituksen seminaari, johon osallistuivat edustajat jokaisesta eduskuntapuolueesta. Jokainen eduskuntapuolue sitoutui siihen, että poliisien määrä nousee tulevalla vaalikaudella 7850 poliisiin.
Pohjatyö lupauksen mahdollistamiseksi tehtiin viime hallituskaudella, kun poliisiammattikorkeakoulun aloituspaikkamääriä nostettiin kokoomuslaisten sisäministerien toimesta maksimiin, yli 400 paikkaan vuodessa. Aikaisemmin nuorten koulutettavien poliisien määrä oli pullonkaula, mutta viime hallituskauden aikana poliisien määrä saatiin kasvuun. Korotetuilla koulutusmäärillä poliisien määrä olisi mahdollista nostaa lähivuosina kohti 8000 poliisia.
Suomessa on tällä hetkellä noin 7450 poliisia, kun hallituskautta on jäljellä kaksi vuotta. Paljon olisi tekemistä, että edes nykyisestä tilanteesta päästäisiin kohti turvallisuuslupauksen 7850 poliisia.
Mitä tekee hallitus?
Samana päivänä, kun valtiovarainministeriö julkaisee oman talousarvioehdotuksensa, sisäministeriö lähettää poikkeuksellisen kovasanaisen tiedotteen otsikolla: “Poliisia uhkaavat rajut sopeuttamistoimet vuonna 2022”.
Sisäministeriön mukaan poliisi on tilanteessa, jossa vuoden 2022 määräraha ei riitä toiminnan nykytason ylläpitämiseen. Saarikon esityksellä poliisi joutuisi sopeuttamaan toimintaansa merkittävästi. Kun huomioidaan, että henkilöstömenojen osuus poliisin menoista on 70 %, sopeutukset kohdistuisivat väistämättä henkilöstöön. Pahimmillaan se tarkoittaisi, että poliisien määrä voisi laskea 7450:stä 7050:een.
Tämä on aivan käsittämätöntä toimintaa tilanteessa, jossa poliisi ei nykyisilläkään resursseilla pysty hoitamaan kaikkia päivittäisrikoksia, kuten polkupyörävarkauksia, eikä lisääntyneitä hälytystehtäviä. Juuri perustettua ihmiskaupparyhmää uhkaa lakkauttaminen, eikä harvaan asuttujen alueiden virkoja pystytä jatkamaan.
Suomessa järjestäytynyt rikollisuus on viime vuosina lisääntynyt. Pieni, mutta sitäkin pahoinvointisempi, joukko nuoria tekee raaempia rikoksia kuin ennen. Kyberrikollisuuden määrä kasvaa. Poliisin toimintaympäristö monimutkaistuu jatkuvasti, mutta hallitus ei heilauta eväänsä sen eteen, että edes nykyiset resurssit turvattaisiin.
Kokoomus esitti jo vaihtoehtobudjetissaan 40 miljoonan euron pysyvää lisämäärärahaa poliisille, jotta poliisien määrä saataisiin kasvuun ja poliisin toimintaedellytykset voitaisiin turvata. Me olemme sitoutuneet siihen, että näin myös tapahtuu, kun tämä hallitus vaihtuu. Turvallisuus on jokaisen ihmisen perustarve ja -oikeus. Arjen turvallisuus ja oikeusvaltion toimivuus ovat asioita, josta ei voi tinkiä.
Hyvät kuulijat,
Tieteen ja tutkimuksen sekä poliisin rahoitus ovat molemmat yhteiskunnan tärkeimpiä ydintehtäviä. Tästä varmasti jok’ikinen on samaa mieltä.
Miksi minä sitten niiden resursseista saarnaan, kun kokoomus haluaa samaan aikaan vähentää valtion velkaantumista?
Siksi, että kyse on priorisoinnista – tai pikemminkin sen puutteesta. Hallitus on lisännyt miljarditolkulla julkisia menoja, mutta ei pysty varmistamaan edes yhteiskunnan tärkeimpien tehtävien, turvallisuuden ja tulevaisuuden, resursseja. Tämä kertoo siitä, miten holtitonta tämän hallituksen rahankäyttö on.
Hallituksella ja kokoomuksella on valtava ero siinä, miten yhteistä rahoista huolehditaan. Me haluamme katsoa läpi budjetin jokaisen miljoonan, välillä jopa niuhottamiseen asti. Mutta me teemme sen siksi, että rahaa riittää niihin kohteisiin, joihin sitä oikeasti tarvitaan. Sitä sanotaan vastuulliseksi taloudenpidoksi.
Hyvät kuulijat,
en odota hallituksen budjettiriiheltä mitään. Voimme olla varmoja, että Säätytalon portaita marssii alas hallitus, joka on kahden päivän aikana onnistunut kasvattamaan valtion velkaantumista jo valmiiksi valtavasta 6,7 miljardin euron summasta vielä suuremmaksi.
Emme tule näkemään oikeita rakenteellisia muutoksia, emmekä kunnon työllisyystoimia. Juhlat jatkuvat ja orkesteri soittaa valomerkkiin asti, vaikka kannattaisi keskeyttää ennen kuin tulee huono olo.
Näemme varmasti myös keskustalaisen valtiovarainministerin pörhistelyä siitä, miten keskusta on ollut tiukkana. “Ilman keskustaa asiat olisivat vielä huonommin”, sanovat keskustan kansanedustajat.
Minä sanon, että ilman keskustaa ei olisi tätä vasemmistohallitusta, eikä sen törsäilevää talouspolitiikkaa.
Hyvät kuulijat,
me lähdemme täysillä politiikan syksyyn. Kokoomus on maltillinen oikeistopuolue, jolla on ratkaisuja. Me uskomme siihen, että tekemällä järkeviä asioita, Suomi on huomenna parempi maa.
Tällä hallituksella ei ole enää uutta annettavaa isänmaan asioiden hoitamiseen. Suomi ja suomalaiset ansaitsevat muutoksen parempaan. Kokoomus on valmis töihin suomalaisten parhaaksi.”