Illallispuhe Haukku 2020 -kilpailun suojelijana Hauholla 3.10.2020

Kynästä, lauantaina 03.10.2020

Hyvät ystävät,

Haluan alkuun kiittää mahdollisuudesta päästä mukaan kilpailuunne. Itse intohimoisena metsästäjänä olen aina arvostanut teitä koiraihmisiä erityisesti. Tekemänne työ on meille kaikille metsästäjille ensiarvoisen tärkeää. Hyvältä haukulta on hienoa ampua tarkkoja riistalaukauksia.

Suomalainen metsästäjähän tykkää lähteä metsälle kaverin kanssa. Kaveri on usein myös koira – se uskollisin ystävä.

Meillä Suomessa on kaikken kaikkiaan yli 100 metsästyskoirarotua. Reilusta 180 000 metsästyskoirarotuisesta koirasta reilut 83 000 on metsästyskäytössä.

Kaiken kaikkiaan metsälle lähtee tänäkin riistakautena varmasti reilu 100 000 koiraa.

Tämä on hienoa ja kunnioitettavaa, sillä monien metsästyskoirarotujemme kohtalona on niiden suuntautuminen tai ainakin jakautuminen metsästyskäytön rinnalla yksinomaan seurakoiriksi. Yksi ehkä tyypillisimpiä tässä on edelleen spanielit.

Myös terrierit ovat nostaneet suosiotaan niin metsällä kuin suosituimpina seurakoirarotuinakin.

Oli muuten mukava huomata miten joskus koirarodun kiinnostavuus voi olla vain senteistä kiinni. Sorkkaeläin puolella nähtiin esimerkiksi heti dreevereitä ja niiden kysyntä kasvoi, kun sorkkaeläiten ajoon pääsevien koirien säkäkorkeus nostettin 39 senttiin. Mukaan metsästykseen ja koetoimintaan pääsi lakimuutoksen myötä myös muita pienajokoirarotuja.

Ja teidän Suomenpystykorvaahan on jopa luonnehdittu, maailman monipuolisimmaksi metsästyskoiraksi. Ja onhan se monessa mielessä vertaansa vailla oleva eräkaveri. Tiukalla, jopa kiivaalla haukullaan se pysyttää metsäkanalinnun oksalla siihen asti, kunnes jahtikaveri pääsee pudottamaan arvokkaan saaliin yhteistyön päätteeksi.

Ja sitten se kuningaslaji – Metsän kruunupäät hirvet ja uskollisimpana jahtikaverinamme silloin pystykorvaisten roturyhmät. Siinäkin suomenpystykorva on osoittanut taitonsa monipuolisena metsästyskoirana.

Ja nykyisillä pirstaloituneilla metsästysalueilla juuri Suomenpystykorvat ja niiden kyky pysyttää hirviä paikallaan pienillä metsäkuvioilla on todettu arvokkaaksi.

….

Hyvät ystävät

Haluan lämpimästi onnitella Haukku-ottelun järjestäjiä. Haukku-ottelunne on järjestetty jo vuodesta 1950 lähtien ja tämä on suomenpystykorvien vuoden tärkein tapahtuma.

Ensimmäisenä kilpailupäivä on jo takana, mutta kilpailutyylinen mukaan kaikki ratkeaa vasta huomenna. Toivotankin vielä jokaiselle kilpailuun osallistuvalle mitä parasta menestystä ja hyvää rehtiä kilpailua toisenakin päivänä. Kiitän jo etukäteen kaikkia kilpailun järjestelyihin osallistuneita toimitsijoita ja tuomareita sekä toimihenkilöitä kilpailun järjestelyvastuussa olevan Etelä-Hämeen Hirvikoirayhdistys ry:n johdolla.

Erilaisten kilpailujen, urheilun ja monien muiden harrastusten parissa pitkään toimineena tiedän miten paljon työtä tehdään ennen varsinaista näkyvää kilpailutapahtumaa ja toisaalta myös miten paljon talkootyötä jää itse kilpailuun osallistuvilta kokonaan näkemättä. Tätä työtä ja sen tekijöitä pitää erityisesti kiittää.

Ehdottaisin, että antaisimme aplodit jokaiselle tämän 71. Haukku kisan tekijälle.

Hyvät ystävät,

Tänä päivänä puhutaan paljon, ja hyvä niin, myös koirien jalostuksesta.

Valitettavasti ihmisten omien haaveiden ja mieltymysten takia osa koiraroduista on jopa jalostettu sairaiksi. Ehkä tämä herättää myös lisää kiinnostusta terveitä koirarotuja kohtaan. Toivon itse, että koiran ulkonäköön perustuvan jalostuksen sijaan enemmän arvoa saisi koiran ominaisuudet. Tätä työtä te vaalitte mitä parhain. Liian harvojen koirien käyttö jalostukseen on toki tuonut ongelmia myös ns. käyttökoirarotuihin – pystykorvaankin.

Koiran ostamista suunnittelevien täytyisi pitää huoli siitä, että he hankkivat koiran, joka ei kärsi koko elämäänsä. Tässä en voi olla korostamatta liikaa vastuullisten kasvattajien työtä.

En tästä teille enempää puhu, sillä te olette valinneet koiranne vastuullisesti.

Mutta toteanpa vain, että nyt kun parhaillaan keskustellaan julkisuudessa koiranjalostuksesta ja koirien terveysongelmista, niin suomenpystykorva on erinomainen esimerkki siitä, miten meillä Suomessa on jo vuosikymmeniä tehty pitkäjänteistä, tasokasta koiranjalostustyötä suomalaisen koirarodun terveyden ja elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

Te rodun harrastajat voitte olla siitä ylpeitä.

Suomenpystykorva on alkuperäinen luonnonkannasta ilman risteytyksiä syntynyt meidän oma koirarotumme. Se on kuulunut tiiviisti kantasuomalaiseen elämään jo ennen vaellusta nykyisen Suomen alueelle.

Siitä on ollut suunnatonta apua ravinnon ja turkisten hankinnassa ja se on toiminut myös talon vahtina. Kaikki voivat nähdä silmiensä edessä maamme täyttäneet rintamiestalot ja niiden pihamaata vartioineet suomenpystykorvat. Kansallisperinnettä – maisemaa – suomalaisimmillaan.

Suomenpystykorvan historiallisesta merkityksestä kertoo sen esiintyminen jo luolamaalauksissa, mutta myös kansalliseepoksessamme Kalevalassa ja lukuisissa saduissa ja erilaisissa käsityöesineissä.
Myös kauniiseen suomen kieleen on taltioitu monia vain meille suomalaisille aukeavia ilmauksia kuten ”haukkua väärää puuta” tai pituusmitta peninkulma eli peninkuuluma.

Hyvä koiraväki,

Vuonna 1892 Suomen Kennelklubin rotukirjaan merkittiin ”suomalainen haukkuva lintukoira”, jolle hyväksyttiin metsänhoitaja Hugo Richard Sandbergin tekemä rotumerkkiehdotus.

Teidän koiranne edustaa siis arvokasta elävää suomalaista kulttuuriperintöä, joka liittyy kiinteästi Suomen kansan historiaan. Suomen Kennelliitto, Suomen Metsästäjäliitto ja Suomen Pystykorvajärjestö ovat toimineet ansiokkaasti yhdessä saadakseen suomenpystykorvalla metsästyksen ja eräperinteen vaalimisen Unescon aineettomien kulttuuriperintöjen luetteloon.

Haluan antaa tälle työlle täyden tukeni.

Tämä teidän Haukku-ottelu tuo hienosti esille tätä kulttuuriperinnettä. Te Suomenpystykorvaharrastajat olette aktiivisia ja kehitätte koko ajan niin upean koiranne rotua kuin harrastustannekin. On tärkeää, että perinteen jatkajiksi saadaan uutta harrastajapolvea.

Hyvät ystävät,

Aiheita olisi paljon joista mielelläni puhuisin. Paraikaa teemme vaikuttajatyötä oppositiosta sen eteen, että saisimme valkoposkihanhet metsästyslain piiriin. Valkoposkihanhethan ovat lintudirektiivin myötä EU:ssa suojeltuja. Naapurimaamme Viro ja Ruotsi ovat kuitenkin siirtäneet lajin metsästyksen piiriin. Näin tulisi myös meillä toimia.

Toinen olisi lyijyhaulien hämmentävä täyskielto. Me metsästäjät varmasti hyväksymme kaikki lyijyhaulien kieltämisen varsinaisilla kosteikoilla koko EU:n laajuisesti, sillä lyijystähän on todistetusti haittaa vesilinnustolle. Mutta emme voi hyväksyä sitä, että kielto laajennetaan meillä nyt kerrotulla tavalla kattamaan valtaosa maastamme – pahimmillaan edessä on jopa täyskielto.

Kosteikoiksi pitääkin katsoa vain näkyvän veden alueet, eikä turvemaita, jotka nyt on otettu mukaan kosteikon määritelmään.

Tässä meillä on kaksi yhteistä edunvalvontatyötä joissa meidän pitää yhdessä saada oikea lopputulos.

Edessä on joka tapauksessa aseidemme päivittämistä ja olenkin itse esittänyt, että maamme hallitus keventäisi aselupakäytänteitä tällaisissa tilanteissa. Aseen päivittäminen uuteen perusolemukseltaan samanlaiseen pitäisi olla mahdollista jatkossa pelkällä ilmoitusmenettelyllä.

 

Hyvät ystävät,

Haluaisin vielä kuitenkin kaksi huomiota ja asiaa käsitellä.

Yksi yhteinen huolemme on se, että miten saamme jatkossakin turvattua riittävät metsästymaat meille harrastajille. Tänä päivänä etelästä moni joutuu lähtemään pidemmälle metsälle.

Meidän täytyy yhdessä huolehtia siitä, että jahtimaille päästä ja voimme yhdessä myös vastuullisesti huolehtia niin riistalajiemme kannoista kuin myös petojenkin kannoista.

Toisaalta pitää muistaa sekin, että me tarvitsemme koko ajan myös uusia metsästäjiä ja erityisen iloinen olen siitä, että mukana on yhä enemmän myös jahtisiskoja.

Ja yksi sellainen hieno juttu minkä myös haluan esille nostaa on kasvavan koiraharrastuksen näkyminen metsästyksessä. Koiraharrastus on tuonut metsästyksen pariin paljon uusia ihmisiä, joilla ei välttämättä ole ollut edes suvussa esimerkkiä metsästämisestä tai muuta yhteyttä jahtimaille. Halu pitää huolta hyvästä koirasta on tuonut heitä metsälle.

Ja lopuksi nostan esille herkänkin aiheen. Jos me tästä vaikenemme eikä kukaan päättäjä uskalla puhua niin susihukka meidät vie. Aihe on hankala, sillä se kuumentaa helposti tunteita.

Metsästäjäliitto yhdessä metsästyskoirajärjestöjen, muiden järjestöjen ja yksittäisten kansalaisten kanssa valmisteli kansalaisaloitteen. Sen tarkoitus on turvata sekä taajamissa että taajamien ulkopuolella asuvien ihmisten arki ja elinkeinot, mutta taata myös kotieläinten ja metsästyskoirien turvallisuus.

Kansalaisaloite, jossa vaaditaan suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista mahdollisimman pian keräsi vajaassa viikossa tarvittavan 50 000 allekirjoituksen rajan. Ymmärrän hyvin, että te metsästäjät olette huolissanne koirienne puolesta. Itseasiassa koko pienriistan ja myös hirven metsästys voi monissa osissa maata hankaloitua. Jopa loppua jos emme toimi.

Kun koiria ei voi enää suojata juuri mitenkään, moni miettii koko metsästyskoiraharrastuksensa mielekkyyttä. Aivan aiheellisesti Metsästäjäliitosta todettiin, että susikonflikti voi kärjistyä entisestään tämän syksyn aikana.

Kannanhoidollisen metsästyksen tavoitteena tulee olla susikannan pitäminen yhteiskunnallisesti siedettävällä tasolla. Kannanhoidollisella metsästyksellä susikantaa ylläpidettään kontrolloidusti, laillisesti sekä susien keskellä asuvat ihmiset huomioivalla tavalla.

Parhaillaan on käynnissä myös maa- ja metsätalousministeriön suden kannanhoidollisen metsästyksen laajapohjainen suunnittelu- ja määrittelyhanke, jossa selvitetään suden kannanhoidollisen metsästyksen edellytyksiä ja tavoitteita. Suomen Metsästäjäliitto on osallistunut hankkeen työhön.

Metsästyksen tavoitteena on vähentää susien metsästyskoirille ja kotieläimille aiheuttamia vahinkoja sekä pitää sudet ihmisarkoina ja poissa ihmisasutuksen läheltä. Sudet ovat todellinen ongelma monelle suomalaiselle ja monet kokevat nykyisen susitilanteen kestämättömäksi.

Kansalaisten vahva tuki aloitteelle antaa vankan perustan aloittaa asian ajaminen välittömästi. Tälle työlle annan itse myös täyden tukeni.

On toivottu keskustelumahdollisuutta niin meidän eduskuntaryhmien kuin myös maa- ja metsätalousministeriön ja Luonnonvarakeskuksen kanssa. Tämä yhteys pitää avata ja sen pitää olla toimiva.

….

Hyvät ystävät.

Näillä sanoilla haluan toivotta teille kaikille mukavaa iltaa. Hyvää toista kilpailuapäivää. Hyvää jahtikautta ja tarkkoja riistalaukauksia ja myös mitä parhainta syksyä.

 

 

 

Kommentit