Pitkät yöunet, lähes kellon ympäri, ja nyt taas jo lähes normaalissa rytmissä. Mukava päivä tänään kotikulmilla.
Ilkka-papin synttärit ja kinkerit
Tänään järjestimme ystävien kesken Ilkka-papille synttärit ja kinkerit. Lopen pitkäaikainen, nyt jo hetken ansaitsemistaan eläkepäivistä nauttinut, Ilkka Juote, vietti tällä viikolla 70-vuotispäiviään ja sehän oli juhlan paikka. Saimme Lopen seurakunnalta luvan ja apuja järjestää juhlat kirkossamme ja kinkereillähän me menimme. Minulla oli ilo taas saada iltaa johdatella ja teinkin sen enemmän kuin mielelläni. Ilkan kanssa ystävystyin jo vuosikymmeniä sitten. Ensin lauloimme lapsikuoron kanssa Ilkka-papin messuissa ja pelasimme fudista ja olihan Ilkan aamunavauksetkin aivan ainutlaatuisia. Myöhemmin sitten Ilkka oli rippipappimme ja myös sain itse monet rippileirit toimia isosena Ilkan leireillä ja myös opettajanakin.
Ystävyys on kantanut myös aikuisena ja voin sanoa, että Ilkka on ollut sellainen pappi, jolla on aina ollut aikaa meille kaikille. Ilkka ei koskaan katsonut oliko työpäivä, vapaapäivä tai jopa loma, kun työssä häntä tarvittiin ja aina hän tuli niin ilon, kuin surunkin hetkillä. Uskomaton taito myötäelää, kuunnella ja olla rinnalla. Ilefantistahan Ilkka-pappi aikanaan opettikin sielunhoitajana – isot korvat ja kuuntelija.
No, tänään meillä sitten Ilkan läksiäisjuhlien jatkoksi Ilkan synttärit ja jälleen lauloimme yhdessä ja olimme hiljaakin yhdessä. Ihastuttavia lauluja ja kauniita sanoja. Ja upeaa musiikkia pienen Ile-Style -soitinryhmän johdolla.
Kaikki oli niin kuin pitikin.
Ja oli kyllä todella ihana huomata, että liikkeelle Ilkka sai jälleen kaiken ikäisiä loppilaisia ja väen myös sinne kirkon etuosaan. Näin toivoimme ja näin myös yhdessä toimimme.
Iso kiitos vielä Ilkalle, Eijalle ja Ainolle kutsusta. Teidän kutsua aina ilo noudattaa. Ja tehdä. Yhdessä.
Paljon onnea Ilkka-pappi – meidän oma!
….
Päivä muuten tänään vähän vielä akkuja lataillen ja kelloja käännellen. Päivällä ehdin Lastikkaan myös katsomaan salibandyn Lopen kunnanmestaruusturnausta. Ja vielä kinkereiden jälkeen suuntasimme Arja-Liisan kanssa yhtämatkaa katsomaan turnauksen finaalipeliä. Ja minähän pääsin heti hommiinkin – kuuluttelemaan finaalimatsia. Onnea legendaariselle Laaka Bombersille Lopen mestaruudesta!