Ihan millä tahansa mittarilla laskettuna.

Blogi, torstaina 10.01.2013

Maamme vuokra-asuntotuotanto on kriisissä. Kun vuonna 2010 ARA hyväksyi noin 12 000 uutta asuntoa tuen piireen niin ministerin vaihdon jälkeen yhteiskunnan tukema vuokra-asuntotuotanto lähti syöksyyn, 2011 enää rakentaminen puolittui ja pahin tilanne oli ja on ihan niissä tavallisissa vuokra-asunnoissa joita nimenomaan tarvittaisiin helpottamaan kaikista pienituloisimpien asuntoahdinkoa. Ja viime vuonna vuokra-asuntojen tuotanto pysähtyi käytännössä sitten täysin. 

Viime syksynä jo tilannetta arvosteli kovin sanoin myös Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi. Hän kuvaili tilannetta katastrofaaliseksi ja totesi, että nyt ”pitäisi uskaltaa tehdä käytännönläheisiä ratkaisuja ja unohtaa vanhat ideologiset lähtökohdat, jotka eivät sovi tähän aikaan.” Harjuniemi totesi lisäksi, että ”Näyttää siltä, että valtakunnalla on varaa ajaa tilanne täydelliseen takalukkoon.”

Aiemmin asuntoministeri Krista Kiuru on lupaillut todella suuria vuokra-asuntopuolella. Rakentamisen määrä on pitänyt monikertaistaa ja saada maahan kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Mutta mitään ei ole näkynyt eikä kuulunut. 

Kun muualta on kuulunut on ministeri Kiuru suoraan tyrmännyt esitykset. Viimeksi tämän viikon maanantaina demariministeri sanoi EI rakennusalan esittämille leikkauksille valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon rajoituksiin. Tilanteen korjaamiseksi niin Rakennusteollisuus kuin Rakennusliittokin ovat tuoneet pöytää ratkaisu keinoja. He ovat esittäneet yhdessä mm. yleishyödyllisten rakennuttajien vuokra-asuntojen rajoitusten lyhentämistä nykyisestä 40 vuodesta 20 vuoteen. Tämä ei kuitenkaan ole kelvannut ministeri Kiurulle.

Nyt tarvittaisiin yleishyödyllisyyssäännösten helpottamista. Mutta myös korkotukilainaehtoja pitää parantaa sekä lyhentää näihin lainoihin liittyviä rajoitusaikoja. Ja ehdottomasti myös viime vaalikaudella, asuntoministeri Jan Vapaavuoren aikana – käytössä ollut ns. välimalli tulee ottaa käyttöön välittömästi. Vuokra-asuntotuotannossa välimalli toimi ja tuotti merkittävästi uusia asuntoja Vapaavuoren aikana vuosina 2009 – 2011. Ja olen vahvasti sitä mieltä, että myls kovia ja ehdottoman tiukkoja rakentamismääräyksiä pitäisi uudistaa ja helpottaa. Esimerkkinä on mainittu mm. autopaikkojen määrävelvoitteet tai väestönsuojien rakentaminen.

Kyllä nyt asuntoministeri Krista Kiurulta odotetaan tekoja. Pelkkä tahtotila ei tässäkään asiassa riitä.

Ja lunastamatta on myös asuntoministeri Krista Kiuru jo 2011 HS:ssä esittämä lupaus siitä, että uusien vuokra-asuntojen vuokrat laskevat. Kiuru totesi, että ”valtion tukea lisätään niin, että uusien vuokra-asuntojen vuokrat putoavat 3 – 4 euroa neliömetriltä. Vuokraturvasta ehdotus tyrmätään. Kiurun mukaan uudistuksen kautta uuden yksiön vuokra laskisi nykytasosta 120 – 160 euroa ja kaksion 180 – 240 euroa kuussa.” Mitä on tapahtunut. Vain se, että uusia vuokra-asuntoja ei ole syntynyt ja se tarkoittaa sitä, että vuokrat vain nousevat. Tahtotila on jäänyt vain tahtotilaksi tässäkin.

Kun vertaa millä mittarilla tahansa Jan Vapaavuoren asuntoministeri kautta nykyiseen asuntoministeri Krista Kiurun kauteen vuokra-asuntopuolella on ero kuin yöllä ja päivällä. Tai ehkä kuitenkin siinä lupausten määrässä Kiuru menee edelle.

Jäämme odottamaan toimia tai sitten on tehtävä muita johtopäätöksiä. Tahtotila ei enää riitä.

Kiitos lukuisista onnitteluista liittyen kotikuntani Lopen luottamuspaikkajakoon. Näyttää siltä, että paketti alkaa olla kasassa myös muiden puolueiden osalta. Vain joitain muutoksia vielä tulossa, mutta iso kuva jo kasassa ja homma pääsee täydellä teholla alkuun helmikuun alusta.

Itse otan mieluusti vastaan kunnanvaltuuston ykköspaikan. Kunnanhallituksessa tehdyt kaksi vuotta ovat olleet todellakin työntäyteisiä ja antoisia. Näin jälkikäteen olen enemmän kuin tyytyväinen, että minut tehtävään haluttiin kahdeksi vuodeksi. Se oli ja on paikka missä oikeasti pystyy vaikuttamaan nopeillakin toimenpiteillä kunnan tilanteeseen. Tämän päättyvän vaalikauden alussa tilanne oli huolestuttava. Olimme kriisikunnan ja suoraan sanoen konkurssin tiellä jos suuntaa ei olisi muutettu. 2009 päätimmekin yhdessä kuntastartegiassa, että velkaantuminen pitää pysäyttää ja velkamäärä kääntää laskuun. Isona valtuuston vaatimuksena oli talouden tasapainottaminen seuraavina vuosina vuoden 2012 loppuun mennessä.

Tavoite oli kova ja osan mielestä mahdoton. Mutta se tehtiin ja täytettiin. Valtuustokauden alussa 2008 kuntamme velkamäärä asukasta kohden oli yli 2600 euroa. Nyt painamme sen alle 2000 euroon. Velkaa on siis lyhennetty kovalla kädella vaikka samaan aikaan olemme investoinneet lisää ja myös parantaneet kuntamme palveluita. Ja merkillepantavaa on sekin, että teemme nyt jälleen ylijäämäisen tilinpäätöksen vuodelta 2012. Niin teimme 2011:kin ja myös 2010. Ne ovat kovia juttuja näinä aikoina. Valtuuston antama tehtävä on siis yhdessä suoritettu ja kuntamme talous on nyt hyvällä ja vakaalla perustalla. Sellaisella se pitää pitää jatkossakin. Se tulee kirjata uuteenkin kuntastrategiaan ehdoksi numero yksi; Kunnan talous tulee olla tasapainossa myös alkavalla valtuustokaudella vuosina 2013-2016. Toista kertaa ei kuntaamme saa enää kriisikunnan ja konkurssin tielle päästää. 

Pidetään tästä huoli.

Nyt torstaita kaikille.

Kello 20.18 ja tässä jo odottelen Ylen illan uutisia. Tasku-Hesari jo luettu ja iltapäivälehdetkin Ipadilta. Siirryin kummankin ip-lehden kanssa Ipad-versioihin syksyllä ja täytyy sanoa, että tabloid-kokoinen lehti toimii erinomaisesti. Todennäköisesti pian Hesarinkin lukisin mieluiten ihan vain tabletilta ja varmasti jatkossa muutkin. Näyttää siltä, että ei mene aikaakaan kun kaikki lehdet ovat tässä näppärämmässä koossa. Meidän ihka oma Lopen Lehtihän on ollut tässä edelläkävijä jo vuosikausia 🙂

Hieman tuo Hesari vielä totuttelua kaipaa ja minusta myös toimituskin. En jaksa uskoa siihen, että pitkään voidaan tehdä paperilehteä jutuista jotka on jo valtaosaltaan ollut edellispäivänä nettisivuilla luettuna. Uskon siihen, että tulevaisuudessa nämä lehdet tulevat entistä vahvemmin keskittymään juttuihin joita tehdään hetken pidempäänkin kuin nykyisen enter-uutisoinnin aikaan. Nyt tuntuu välillä olevan niin kova into saada ensimmäisenä jokin uutinen nettiin ja maailmalle, että faktoista ei enää oikeastaan ole väliä. Yhtenä ehkä surullisimpana esimerkkinä koulusurmista Jokela kun nettilehdet kertoivat surmattujen määrää monta kertaa korjaten ja siis korjaten suunta jos toiseenkin ja taisi siinä uutisoinnissa ”kuolla” aika monta sellaistakin jotka onneksi säästyivät. Mutta jos silloin muutaman otsikon vain iltapäivälehtien sivuilta kurkkasi eikä jäänyt uutisten korjailua odottamaan niin sai kyllä täydellisen väärän kuvan tapahtumasta ja jotkut siis jopa suru-uutisiakin.

Mutta itse siis uskon, että nopea uutisointi tulee jatkumaan virheistä välittämättä jatkossakin. Ja tämä uutisointi tullaan tekemään lehtien nettisivuilla ja sitten paperiversioissa jotka nekin siirtyvät sähköisiksi lehdiksi pikkuhiljaa tullaan keskittymään entistä vahvemmin perusteellisempiin ja syvempiin uutisiin. Olisiko se tietyllä tavalla KympinUutiset ja 45-minuuttia -parityyppistä toimintaan. Ehkä niin. Ja ettei Ylellä loukkaannuta niin siis Ylen Uutiset – Ajankohtainen kakkonen -parityyppistä toimintaa.

Mutta tänään päivä siis Lopella ja Riihimäellä. Yksi kolumni tuossa nyt työn alla ja toivottavasti saan sen huomenna eteenpäin mm. Maaseudun Tulevaisuuteen. Työstetään siis sitä vielä. Nyt tulee ne uutiset. 

 

 

 

Kommentit