Hyvää huomenta Suomesta.

Blogi, lauantaina 02.03.2013

Aamupalaksi tänään valiolta rahkaa ja Makulihan hyvää Tammelasta. ”Kaksi viikkoa vain suomalaista ruokaa” -ryhmä on kasvanut vielä eilenkin netissä kovaa vauhtia ja mukana on jo nyt yli 2100 suomalaista hyvän ruuan ystävää. En uskonut, että mukaan lähtee tällainen väkimäärä kun idean kokeilusta pari viikkoa sitten sain. Mutta aina mukana yllättyä positiivisesti.

Nyt ryhmän FB-sivuilla käydää vilkasta keskustelua siitä mistä löytyy hyvää suomalaista leipää. Se on muuten osoittautumassa vaikeimmaksi urakaksi tässä suomalaisen suosimisessa. Lähes kaikki hyvinkin suomalaisina pitämämme leivät tekevät reissumiehen tapaan pitkän matkan ennen kuin saapuvat Suomeen. Ja jotenkin olen perinteistä jälkiuunileipääkin itse pitänyt aina niin kovin suomalaisena, mutta eipä olekaan.

Mutta löytyy sitä 100% suomalaistakin leipää. Tässä muutama ryhmämme jäsenten löytö:

Ruislandia: http://www.ruislandia.eu/

Samsara: http://www.samsara.fi/fi/

Leipäpoika: www.leipapoika.fi

Ylhäisten kotileipä: www.peltopoika.fi

Mutta isommilta ketjuilta ei tahdo löytyä mitään suomalaista leipää. Siis suomalaisesta leipää myös raaka-aineiltaan. Kaupassa kyllä jauhoja löytyy lähes kaikenmoisia ja Joutsenlipulla varustettuna, mutta miksi ei leipää? Missä tässä homma mättää?

Eilen hieman asiaa selvittelin. Ja sain mm tällaista tietoa Fazerilta. Heidän mukaan Suomessa viljeltävä ruis ei riitä leipomoteollisuuden tarpeeseen tällä hetkellä. Mutta ”Fazer haluaa tulevaisuudessa (2016) taata ruisleipään 100-prosenttisesti kotimaisen rukiin. Kotimaisen rukiin viljelyn edistämiseksi perustettiin vuonna 2011 Pro ruis -yhdistys, jonka alullepanevina voimina toimivat Fazer Leipomot, Fazer Mylly ja Boreal Kasvinjalostus Oy. Yhdistys pyrkii vauhdittamaan yhteistyötä koko arvoketjussa kotimaisen rukiin takaamiseksi kotimaiseen leipään. Tavoitteena on, että jo vuonna 2016 kaikki Oululainen-tuoteperheen ruisleivät voidaan leipoa suomalaisesta rukiista.” Hieno juttu ja askelia hyvään, hyvän ruuan suuntaan.

Ja tottahan joku varmasti nyt toteaa että miksi ei leipää voi itse leipoa. Tottakai voi, mutta minun tavoitteeni on tässäkin alullepanemassani kampanjassani yrittää muuttaa suomalaista ruokakauppaa niin, että sieltä omasta lähikaupasta saisi jatkossa enemmän hyvää Suomesta ruokaa ja myös toisaalta kaikesta ruuasta tietäisimme reilusti mistä raaka-aineet ovat peräisin jos eivät Suomesta.

Lisää kampanjamme tunnelmia löytyy tuolta Facebook-ryhmästä ja myös mm. Jussi Lähteen pitämästä blogista Aamulehdestä: Jussi Lähde kaksi viikkoa vain suomalaisella ruualla.

….

Laukaan maneesiturman tutkinnat jatkuvat.

Mutta nyt pitää tehdä kaikki paremmin kuin 2010 Liedon vastaavan onnettomuuden jälkeen. Siksi Valtion Liikuntaneuvoston rakentamisjaoston puheenjohtajana olenkin nyt jättänyt esityksen tiukennuksista liikuntapaikkojen turvallisuusvalvontaan. Laukaan ratsastuskoulun maneesin katon romahtaminen ja sen seurauksena pienen tytön kuolema järkyttävät ja viimein vaarat pitää ottaa vakavasti.

On anteeksiantamatonta, että Liedon 2010 vastaavan onnettomuuden jälkeen ei asioita laitettu kuntoon. Mutta nyt ne pitää laittaa, eikä vastaavaa enää saa päästää tapahtumaan. Onnettomuustutkintakeskuksen alustavien tutkimusten mukaan Laukaan tapahtuman syyt voivat edelleen liittyä suunnitteluun, rakenneosien valmistamiseen ja ajan myötä tapahtuneeseen heikkenemiseen kuten ruostumiseen tai niiden yhdistelmään. Asia tarkentuu tutkinnan edetessä.

Liikuntapaikkarakentaminen vaatii monelta osin erityisosaamista. Rahoittaa liikuntapaikkarakentamisen sitten kunta tai yksityinen toimija, niin turvallisuudesta ei saa tinkiä. Tämän pitää koskea niin rakentamista kuin käyttöaikaakin. Minusta valvontaa pitää parantaa myös tilanteissa kun entisiä teollisuushalleja tai vastaavia otetaan liikuntakäyttöön.

Liikuntapaikkoihin liittyvät turvallisuuskysymykset, kuten kattojen sortumiset, koskettavat valtionhallinnossa pääasiassa kahden ministeriön toimialaa. Rakennusten rakenteelliseen turvallisuuteen liittyvä viranomaisohjaus on ympäristöministeriön vastuulla. Kuntien rakennusvalvonnan tehtävänä on varmistaa, että noudatetaan mm. hyvää rakennustapaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikkö puolestaan avustaa liikuntapaikkarakentamista vuosittain veikkausvoittovaroista.

Laukaan ratsastusmaneesi tarkastettiin viime kesänä. Tarkastuksessa käytiin läpi muun muassa turvallisuusasiakirjat, tilat ja ensiapuvalmiudet. Rakenteiden tutkiminen ei kuitenkaan kuulu tähän valvontaan ja tämä on puute.

Liikuntapaikkarakentamisen laadun parantamiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi tarvitaan laadukasta tutkimustietoa, jota on pitkäjänteisesti tuotettu opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamana. Muun muassa hallirakentamista koskien näitä on tuotettu lukuisia. Ongelma on, että tutkimustieto ei riittävän systemaattisesti välity kuntien, rakennuttajien, suunnittelijoiden, rakentajien ja ylläpitäjien tietoisuuteen.

Olennainen kysymys on, miten vastaavanlaisilta onnettomuuksilta voitaisiin jatkossa välttyä. Tarkasteluun tulee asettaa koko prosessi liikuntapaikkojen suunnittelusta laadukkaaseen tarkastustoimintaan ja liikuntapaikkojen ylläpitoon. Minusta liikuntakäytössä olevat tilat tulee tarkastaa rakenteellisesti esimerkiksi viiden tai kymmenen vuoden välein. Tämä vaatimus tulee kirjata rakennusvalvontaa koskevaan lainsäädäntöön.

Valtion liikuntaneuvosto toimii opetus- ja kulttuuriministeriön lakisääteisenä asiantuntijaelimenä liikuntaan liittyvissä kysymyksissä. Liikuntaneuvoston rakentamisjaosto laatii hallituskausittain liikuntapaikkarakentamisen avustuspolitiikkaa linjaavan Suunta-asiakirjan, jossa painopistealueiden lisäksi esitetään myös tavoitteita liikuntapaikkarakentamisen laadun parantamiseksi. Tulen nostamaan nämä lakisääteiset tarkastukset nyt tähän asiakirjaan osana esille.

Itse uskon, että tällaisille tarkastuksille on nyt ehdottomasti tarvetta ja sitä vaatii myös luottamuksen palauttaminen liikuntatiloihin ja liikuntakäytössä oleviin tiloihin.

Mielelläni otan aiheesta vastaan ideoita ja palautettakin. Nyt tarvitaan toimia turvallisuuden ja luottamuksen palauttamiseksi.

Tänään lauantaina on ollut upea ulkoilupäivä täällä Hämeessä. Ystävämme järjestivät suuremman talviriehan ja olikin hieno, että sinne ehdimme. Harvinaista herkkua, että kalenteristani löytyy tuollaisia rakoja, mutta nyt löytyi ja Punaportilla nautittiin todellakin talvesta laskien mäkeä, laavulla nuotiotulien ääressä ja moottorikelkoihin. Hieno päivä ja siitä suuri kiitos Aholan perheelle. 

Nyt näyttää jo siltä, että päivän auringonpaiste muuttuu talvimyräkäksi. Ruotsissa jo sellaista ollutkin ja näyttää pyyhkivän täältäkin yli pimenevän illan ja yön aikana. Olisikohan kuitenkin uusi lumi jo vanhan surma?

Nyt syömään. Ostin tämän päivän lounaaksi suomalaista kuhaa ja sen kanssa hyvää salaattia kotimaisista raaka-aineista. Hyvää Suomesta.

 

Kommentit