Monissa perheissä eletään valtavan epävarmuuden aikaa. Vanhemmista monet on jo lomautettu ja nyt on aiheellinen pelko, että työpaikka menetetään kokonaan.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan lomautettuna on tällä hetkellä jo yli 140 000 työntekijää. Uusia lomautuksia on alkanut keskimäärin 6000 päivässä. Eniten lomautettuja on kaupanalalta mm. myyjiä ja muita kaupan työntekijöitä ja ravintola- ja kahvila-alalta. Yt-neuvotteluiden piirissä on kaiken kaikkiaan jo noin 400 000 työntekijää.
Nyt elämmekin näiden työpaikkojen suhteen kriittistä aikaa. Onnistutaanko työpaikat pelastamaan yli kriisin vai menetetäänkö ne korona takia lopullisesti?
Keskuskauppakamarin tuoreen kyselyn mukaan nimittäin nyt jo yli kolmannes yrityksistä katsoi yrityksen konkurssin riskin kohonneen merkittävästi koronavirusepidemian vuoksi. Ja näiden yritysten talousongelmat johtuvat nyt pitkälti syistä, joihin ne eivät itse ole voineet siis vaikuttaa.
Yritysten tilanne on siis kriittinen. Vielä alkuvuodesta moitteettomasti toimineet yritykset ovat nyt siinä tilanteessa, että jopa vuosikymmenten työ on valumassa konkurssien myötä hukkaan. Korona koskettaa nyt jo käytännössä ihan kaikkia toimialoja ja työpaikkoja.
Nyt käyttöönotetut tuet mm. Business Finlandin ja Elyjen kautta ovat osoittautuneet pääosin liian hitaiksi. Hakeminen on monimutkaista, tuen vaatimukset monin paikoin kohtuuttomia ja käsittelyajat liian pitkiä. On anteeksiantamatonta, jos yritys ehtii mennä konkurssiin odottaessaan lopulta sille kuuluvaa myönteistä tukipäätöstä.
Tämän estämiseksi tarvitaankin nyt nopeita keinoja auttaa yrityksiä. Yritykset eivät kaipaa lisää byrokratiaa vaan rahaa. Ja sitä pitää saada nopeasti työpaikkojen pelastamiseksi. Tässä ketterä ja nopeasti käyttöön saatava ja monia yrityksiä auttava malli olisi alkuvuoden alv-maksujen palautus yrityksille.
Tukea tarvitaan nyt pienistä yksinyrittäjistä ja toiminimiyrittäjistä lähtien aina työllistäviin yrittäjiin. Monet esimerkiksi koulukuljetuksia hoitaneet yritykset ovat tukalassa tilanteessa. Kuljetuksia tarvitaan koronan jälkeenkin, kuten myös partureita ja käytännössä kaikkia niitä palveluita joita tarvitsimme ennen koronaakin. Ja oma lukunsa on sitten ravintola- ja kahvila-ala. Hallitus päätti nimittäin lailla kieltää näiden aukiolon. Päätös loukkasi rajusti elinkeinovapautta ja myös omaisuudensuojaa. Perustuslakivaliokunta edellyttikin alalle erityistä tukea. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus ei kuitenkaan noudattanut lisätalousarviossaan eduskunnan yksimielistä pontta. Kokoomus esittikin ravintola- ja kahvila-alalle 200 miljoonan suoran tukea. Ensi viikolla eduskunta tästä pääsee äänestämään ja päättämään. Ja todetaan nyt vielä, että myös monilla muilla aloilla tilanne on perustuslain näkökulmasta vähintäänkin samankaltainen. Yleisötatapahtumien kielto käytännössä kielsi tai esti monien yritysten ja myös muusikkojen elannon ja myös koulujen sulkeminen tosiasiallisesti tarkoitti taksien ja koulubussien toiminnan loppua.
Terveys on totta kai nyt ykkönen, kun koronaa vastaan tappelemme, mutta samaan aikaa ratkaisevan tärkeää tulevaisuuden kannalta on se miten hyvässä kunnossa suomalaiset yritykset kriisin läpi selviävät vai selviävätkö lainkaan?
Hoidetaan siis koronakriisiä kokonaisuutena. Sen vaikutukset ovat moninaisia ja nyt voimme vaikuttaa siihen miten kauaskantoisia ne tulevat olemaan.
Timo Heinonen
Kansanedustaja (kok)
Valtiovarainvaliokunnan vastaava
Yrittäjä