Eduskunnassa käsiteltiin tänään meidän johdolla jätettyä koko opposition yhteistä välikysymystä. Tekemättä emme voineet enää jättää. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen suurimmaksi ongelmaksi on muodostunut se, että kaikki ongelmat lakaistaan maton alle ja ratkaistaan lisävelanotolla. Myös hallituksen kaikki sisäiset ongelmat on ratkaistu kerta toisensa jälkeen lisävelkarahan jakamisella.
Hallituksen velkaviisikko jääkin tästä historiaa.
Ja tämän velkaviikon Marin, Saarikko, Henrikson, Andersson ja Ohisalo laskua maksetaan pitkään ja sen velkalaskun maksavat lapsemme ja lapsenlapsemme vuosikymmenten aikana. Eikä nyt kyse ole yksin korona-ajan velanotosta vaan siitä, että jo ennen koronan tulos maamme talous kääntyi laskusuuntaan ja nyt ei ole edes näköpiirissäkään, että edes koronakriisin jälkeenkään edes alkaneen vuosikymmenen aikanakaan julkistataloutta saataisiin tasapainoon. Velkaantumisen taittaminen ja julkisentalouden tasapainottaminen vaatisi nimittäin nyt rakenteellisia uudistuksia ja toimia, joilla työllisyys kääntyisi takaisin kasvuun. Näitä toimia ei nyt Marinin hallitus ole pystynyt yhden yhtä tekemään ja tekemättä on jätetty, kun velkarahaa on saanut.
Rinteen ja Marinin hallitusten valtakaudella maamme velkamäärä tulee nousemaan noin 100 miljardista neljän vuoden aikana 150 miljardiin. Satavuotisen maamme valtion velkataakka siis kasvaa puolella vain neljän vuoden aikana.
Ja totuus on sekin, että tätä holtitonta ja huoletonta velanottoa seuraa romahdus ja valtaisat julkisentalouden ongelmat. Pystytäänkö siinä tilanteessa enää edes kaikkia hyvinvointiyhteiskunnan tärkeitä palveluita turvaamaan? Ei tätä menoa.
Nyt siis suurin kritiikki ja huolemme kohdistuu siihen, että maatamme ei uudisteta. Ei tehdä sitä mitä pitäisi tehdä. Ei sitä mitä ei pitäisi jättää enää tekemättä. Mutta se kaikki jätetään nyt tekemättä, kun velalla voi ongelmat huuhtoa eteenpäin.
Olemmekin Kokoomuksen toimesta esitelleet viimeisen vuoden aikana toimenpiteitä yhteensä yli 120 000 uuden työpaikan synnyttämiseksi maahan. Se olisi minimi vaade siihen, että hyvinvointiyhteiskunnan perusta säilyisi tukevalla maalla. Marinin hallituksen rekordi työllisyys toimissa on reilusti alle 10 000 työllistä. Ja tässä ei siis ole kyse koronan aiheuttamasta työttömyyden kasvusta vaan hallituksen omista työllisyyteen vaikuttavista toimista. Yksin tämän vuoden 2020 valtion talousarviossa tehtiin sellaisia toimia, että työllisyys ei parantunut vaan työllisyys heikkeni eli työttömyys hallituksen omin päätöksinkin kasvoi. Nyt budjettiriihestä odotettiin ja luvattiin päätöksiä vähintään 30 000 lisätyöllisestä. Lopputulos oli Valtiovarainministeriön omien arvioiden mukaan noin 14 000 – 16 000 lisätyöllistä. Ja nämä kaikki sysätty pitkälle tulevaisuuteen, kun uutta työtä ja työpaikkoja tarvittaisiin nyt eikä vuosikymmenen lopussa.
Lopulta pääministeri Sanna Marinille riitti vasemmistohallituksen kanssa se pelkkä heidän puhuma näkymä lisätyöllisistä. Näkymä eli siis pelkkä kangastus. Ja kysyinkin tänään, että näkyykö siellä pääministerin näkymän päässä yhtään työllistävää yritystä tai uutta työpaikkaa työtä odottaville työttömille vai istuuko siellä vain Eloranta, Palola ja muut ay-liikkeen pamput jakarandatuoleissaan?
Mielenkiintoinen välikysymyskeskustelu tänään eduskunnassa. Pääministeri Marin ei peitellyt asennettaan kokoomusta suomalaisia yrityksiä kohtaan. Vastakkainasettelun aika on palannut.
Kello 21.26 ja hetki sitten keskustelu salissa päätökseen. Illalla vielä kävin läpi kokoomuksen veropolitiikan eroa Marinin hallituksen verolinjaan. Meillä kaikki veropäätökset tehdään työ edellä ja katsoen aina lisääkö tehtävä muutos työtä vai vähentääkö sitä. Kulmakivenä myös se, että kokonaisveroaste ei saa nousta ja työnverotus ei kiristyä. Marinin hallitus sen sijaan on valinnut linjakseen kaikkien eri verojen kiristämisen. Se muuten tulee kasvua tukahduttamaan.
Mutta nyt keskustelu päättyneet. Huomenna jatketaan ja jos kaikki menee hyvin niin illalla alkaa myös jääkiekon SM-liigan kausi.