Tänään Lopella vietetään arvokasta juhlaa. Lopen kirjasto täyttää 160 vuotta ja taitaa olla yksi ihan vanhimmista kirjastoista. Kanta-Hämeen vanhin ainakin.
Kirjastohistoria sai alkunsa 14.11.1852 kun Lopen kirjasto perustettiin. Perustamisen taustalla oli hovimaalari R.W. Ekmanin toivomus:
”Turusta: Herra Ekmanilta Loppisten kirkkoa warten maalattu Alttari-taulu on ollut maksua vastaan näytettäwissä. Sen kautta kootut 25 ruplaa 30 kop. hopiasta lähetetään papeille Loppisten pitäjäässä, antajan tarkoituksella käytettäwäksi, nimittäin hengellisten kirjain ostoksi, jotka kirjat tulewat jaettawaksi köyhemmille lapsille seurakunnassa.”
Tämä hovimaalarin toive täyttyi ja pitäjämme kokous perusti 1852 kirkkoon kirjaston. Kuusi vuotta myöhemmin tämä kirkko paloi. Sen paikka oli nykyisen hautausmaan keskellä ja sillä paikalla tänäpäivänä muistetaan jouluna ja muina aikoina muualle haudattuja sukulaisia ja läheisiä. Tänään me laskemme kukat tuon kirkon paikalle aamusta kello 9.00 nykyisen kirjastonjohtajamme Tarja Toivosen kanssa.
Kirkko paloi siis vuonna 1858, mutta kirjat saatiin pelastettua ja niiden tie vei sen jälkeen Sajaniemen Harrin talon kautta kirkonkylän Uotilaan ja sieltä Heikkilän kouluun, missä myöhemmin asui mm. kirjailija Juhani Peltonen. Siellä kirjasti toimikin aina vuoteen 1873 jolloin se siirrettiin uuteen kirkkoomme, joka kuitenkin jälleen paloi vain 7 vuotta myöhemmin 1880. Silloin myös valtaosa kirjoista, mutta 30 kirjaa pelastui pesämunaksi kirjaston jatkolle. Näin kirjasto palasi takaisin Heikkilän koululle.
1900-luvun alussa kirjasto sai paikkansa Kunnantalolta nykyisestä Kuntalasta, sitten kansakoulun tiloista ja vuonna 1948 valmistuneesta paloasemasta. Oman lapsuuteni kirjasto toimi sitten 1960-luvulla valmistuneessa kansalaiskoulun minun lapsuudessani A-talon koulussa, mistä kirjat muuttivat 1988 Juhani Peltosen avaamaan Lopen kirjastoon kun kirjastomme sai oman upean rakennuksen keskellä kyläämme.
Tänään kirjastomme täyttää 160 vuotta ja samana päivänä koittaa myös kirjastomme pitkäaikaisimman johtajan Tarja Toivosen eläkepäivät. Tarja on tehnyt mittaamattoman arvokkaan työn Lopen kirjaston eteen ja ennen muuta sen Loppi-huoneen, Lopen historiakokoelman ja muun Loppeen liittyvän kerääjänä. Kirjastostamme on tullut ainutlaatuinen. Haluankin Tarjaa täällä kiittää vuosikymmenten työstä ja hienosta yhteistyöstä omista Eemeli-ajoistani tänne tuoreeksi isäksi. Kirjasto on kuulunut elämääni läpi sen kaikkien aikojen.
Kohta Lopen ensimmäinen kirjaston muistoksi laskemme kukkaset Lopen hautausmaalle ja koko päivän juhlallisuuksia kirjastolla. Sinne iltapäivästä sitten perheen kanssa.
…
Hieno päivä takana. Isyyslomaa ja kaksi kertaa kahvilla Tarja Toivosen kanssa. Mikäs voisi sen parempaa olla. Hieno juhlapäivä oli Lopen kirjastolla ollut koko päivän ja ohjelmaa ja tervehdyksiä riitti aina iltaan asti. Itsekin vielä piipahdin toistamiseen kauppareissulla illalla kahville ja Tarjaa vielä halaamaan ja onnittelemaan. Hänenlaisia kuin ei ole kuin yksi.
Illalla vielä Lopen Mieslaulajat toivat upean laulutervehdyksen Tarjalle ja myös Liisa Mäkelän lausunta ja Jorma Mikkolan musiikki saivat mielen herkistymään. Kaunis ilta ja upea päivä Tarjalle ja Lopen kirjastollekin.
Nyt jälleen kotona ja mukava koti-ilta perheen kanssa.
…
Eilen Valtion Liikuntaneuvosto antoi myös lausuntonsa tulevien vuosien liikuntapaikkarakentamisesta. Lausuntomme etenee nyt Opetus- ja kulttuuriministeriöön missä rahoitussuunnitelma lopullisesti hyväksytään. Suunnitelma pitää sisällä siis ensi vuoden ja lisäksi vuodet 2014-2016 ohjeellisina.
Hieno juttu oli se, että saimme tänne Hämeeseen useammankin hankkeen valtiontuen piiriin. Riihimäen Jäähallin valtiontuki aikaistettiin vuodelle eli ensi vuonna luvassa täysi 750 000 tuki uudelle jäähallille. Lisäksi Hämeenlinnan Ahveniston maauimala saa myös esityksessämme ensi vuonna 700 000 euron tuen. Hämeeseen myös Nastolan uimahallin peruskorjauksen tuki 800 000 ensi vuonna ja vielä Hartolan liikuntahalli 620 000 euroa.
Suunnitelmavuosilla sitten vielä Kärkölän Järvelän uimahallin saneeraus on nyt kirjattu vuodelle 2014 kuten myös Heinolan uimahallin korjaus. Ja siitä sitten vuotta myöhemmin on listoilla Hausjärven Ryttylän koulun liikuntatila 500 000 euron valtionosuudella.
Lisäksi vielä ensi vuonna 2013 valtiontuen saanee Lahden HS 90-mäki ja suunnitelmavuosilla sitten kisamonttuun lisää valtion rahaa mm. latureittien eritasojärjestelyjen osalta stadion alueella.
Aika hyvin siis Häme listoilla on. Ainoa huoleni on se, että Hämeenlinnan palloiluhalli ei listoilla ole. Viime keväänä rahaa sille jo esitin ja silloin se jäi kiinni yhdestä vai kahdesta unohtuneesta kaupungin paperista. Nyt tukea hallille ei esitetä. Toivo siis täytyy laittaa urheiluministerille joka tuet lopullisesti päättää. Jos oikein muistan niin hän syksyllä Hämeenlinnassa vieraillessaan lupasi tuen niin Ahveniston maauimalalle kuin Pullerin uudelle palloiluhallille. Toivottavasti näin. Itse yritän vielä keväällä rahoitusta vääntää kun lopullinen rahoituspäätös tehdään. Kaikkemme teemme.
Mutta muistutan nyt vielä, että tämä vain siis Valtion Liikuntaneuvoston lausunto rahoitussunnitelmasta tuleville vuosille. Lopullisesti paketin vahvistaa OKM. Ja varsinainen ensi vuoden rahanjako tehdään kevättalvella samalla juoksutuksella eli VLN:n kautta ministeriöön.
Mutta ensi vuodelle nyt varataan yhteensä 14,3 miljoonaa euroa tukea liikuntapaikkarakentamiselle. Elyille vielä 7miljoonaa ja kehittämishankkeisiin 800 000e. Yhteensä 25 hanketta ensi vuonna saamassa tämän alustavan suunnitelman mukaan tuen ja lisäksi vielä kaksi valtakunnallista suurempaa hanketta.
Sporttiin siis panostetaan merkittävällä tavalla ensi vuonnakin.