Hirvieläinkolareiden määrät ovat olleet jälleen kovassa kasvussa. Liikenneviraston ennakkotietojen mukaan vuonna 2013 sattui kaikkiaan yli 5800 hirvieläinonnettomuutta. Tässä on kasvua peräti 45 prosenttia edellisvuoden vastaavasta luvusta, joka oli noin 4000 (2012). Vuosittain näissä onnettoomuuksissa kuoli pitkään noin kymmenkunta ihmistä ja parisataa loukkaantui. Viime vuosina hirvikolareissa kuolleiden määrä on vaihdellut 0-5 kannan vaihtelun ja ennen muuta autojen turvallisuuden parantamisen myötä. Ja lisäksi aineelliset vahingot nousevat nykyisin jo 90 miljoonaan euroon.
Hirvikolareiden määrät on viime vuosina laskeneet, mutta samaan aikaan valkohäntäpeura- ja kauriskolarit ovat lisääntyneet. Vaikka nämä ovatkin pienempiä kuin hirvet niin riski liikenteessä vakavaankin onnettomuuteen on suuri. Itse ajoin reilu vuosi sitten kolarin ison peurapukin kanssa. Painoa 9-piikkisellä sonnilla oli reilu 150 kg ja se laittoi jo isommankin Skodan lunastuskuntoon. Mutta suurin riski näiden pienempien sorkkaeläinten ja myös rusakoiden ja supien kanssa on se, että törmäys aiheuttaa ajautumisen esimerkiksi vastaantulijan nokkaan tai ojaan. Nokkakolarissa hengenlähtö on aina lähellä.
Suurimmillaan riski on juuri hämärän hetkellä. Tilastojen mukaan jopa puolet kolareista tapahtuu kolmen tunnin kuluessa auringonlaskusta. Ja suurimmillaan riski on juuri auringonlaskun hetkellä, mutta loppuvuodesta tuo aika on tosin pidempikin kun emät karkoittavat vasojaan jne.
Itse olen todella huolissani siitä, että esimerkiksi moottoritiellä luotamme hirviaitojen suojaan aikalailla reippaasti. Olen useamman vuoden katsellut ja antanut myös palautetta Riihimäki-Hämeenlinna -välin VT3:sen hirviaidoista. Katsokaapa esimerkiksi aitoja Hakoisten linnavuoren tienoilla. Ei enää voikaan puhua hirviaidasta vaan pitää puhua katiskasta. Aita on monin paikoin lähes maatavasten ja isoja reikiä ja toimii katiskanlailla kun hirvieläin sen sisään joutuu. Sellaisenkin tilanteen olen nähnyt ja siinä sitä vasta vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittääkin.
Omassa kotikunnassani Lopella saimme hirviaitoja kantatie 54:lle ohituskaistaremontin aikana. Saimme silloin neuvoteltua aidan myös yhtenäiseksi Sileenkallionmäen ja Eskolan suoran hirviaitojen välille eli Huhkajanlammen ja Kesijärven tienoille. Tällä alueella hirvieläinonnettomuudet ovatkin jääneet tilastoista lähes tykkänään pois. Totta kai aina joskus vahinkoja sattuu ja ylikin eläin siitä aidasta pakokauhussa tulee vaikka aita pystyssäkin olisi. Mutta ei siis normaalisti.
Kantatie 54:n aita on kuitenkin aiheuttanut sen, että aidan länsipäässä Lopen kirkonkylän tienoilla sitten rytisee entistä enemmän. Paikka on kutakuinkin se sama missä itsekin törmäsin. Tänä vuonna peura- ja kauriskolareita taisi Lopella olla noin kaksi viikossa. En ole aivan varma menikö 100 kolarin raja Lopella rikki ennen vuodenvaihdetta. Kerron illalla blogissani jos sille vahvistuksen saan.
Mutta summasummarum… Moottoritien hirviaita pitää nyt saada kuntoon. Kun se siellä muka on niin siihen myös aivan oikein luotetaan. Tosin ehjänäkin aika-ajoin liikaa. Mutta nyt se on maailman vaarallisin kun aitaa ei käytännössä ole ja moottoritiellä ajetaan kuin aita turvaisi. Ja pitää muistaa sekin, että monien tutkimusten mukaan 80km/h on se maaginen raja joka jakaa hirvikolarit vakaviin ja vähemmän vakaviin. Moottoritiellä hirvikolari on siis aina erittäin vakava kun autot kesänopeuksilla kiitävät 120 km/h. Mutta tuo 80 km/h -raja kannattaa pitää mielessä myös pienemmillä teillä ja laskea aina vaarapaikoissa vauhtia mielellään sen allekin. Tosin kokemusta tiedän, että kasikympinkin vauhdissa se peura tulee niin nopeasti, että ei siinä ehdi edes peuraa sanomaan.
Ja tuolla vuosittaisella pian jo 100 miljoonan vakuutusyhtiöille ja muille koituvalla laskulla tekisi aika sievoisen matkan hirviaitaa. Voisiko tässä tehdä vaikkapa jonkun diilin yhteistyöstä hirviaitojen rakentamiseksi näihin pahimpiin paikkoihin ainakin ympäri Suomenmaan ja sitten tuota jo 70-luvultakin tuttua nauhaa muualle. Sitä voisi ainakin Lopella kokeilla hyvin ensi syksynä. Teen ehdotuksen metsästyskavereille jos vaikka kokeilisimme sitä täällä.
Ja metsästäjistä puheenollen niin pitää muistaa, että juurikin metsästjät tekevät tässä arvokasta työtä. Hirvikantoja ei käytännössä mikään muu säätele kuin metsästys. Minä nostan omaa oranssia hattuania kaikille jahtikavereille arvokkaasta työstä. Ja sitten totta kai tärkeää myös asenteet ja nämä riista-aidat.
Näin nopeasti se tapahtuu:
Ja tässä video missä näkee mitä eläin voi saada aikaan isommallekin ”vastustajalle”. Tämä video löytyy iltapäivälehden videoarkistosta: Hirvikolari suistaa rekan ojaan.
Ja tässä lisää…
Tässä kolarissa ei hirvieläin ole aiheuttajana, mutta järyttävällä tavalla tämä kertoo mitä voi tapahtua kun auton hallinnan menettää.
…
Kello 20.15 ja kohta Loppiaista vastaanottamaan. Hieno perinne kokoaa meitä Lopen uupuneita yhteen loppiaisaattona ennen puoltayötä. Syömme hyvin ja otamme loppiaisen vastaan. Huomenna hieman ehkä enemmän tästä.
Mutta tänään tehty töitä pitkä päivä nuhanenänä. Uusi kevään suurempi tapahtumamme Riihimäelle valmistuu hyvää vauhtia. Luvassa uudenlainen tapahtuma lasikaupungissa. Ja myös muutamat muut kampanjani isommat jutut on tänään laitettu eteenpäin. Nämä välipäivät ovat olleet tähän hyviä vaikka sitten varsinainen kampanja alkaakin näkyä vasta maaliskuulla. Sinne asti nimittäin töitä riittämiin tältäkin valtakirjalta vielä tehtäväksi.