Hyvää joulua!
Kyllä pöydässämme on myös maukas kotimainen joulukinkku ja lohtakin parissakin eri muodossa laatikkojen kanssa, mutta kyllä meidän Pekkalan joulupöydän yksi ehdoton suosikki on Hevosojan Heikkilän vanhalla reseptillä tehty piimäjuusto. Mummini Hilkka 
Heikkilä sitä teki, uskoisin, että hän oli se oppinut Heikkilään tultuaan isoisoäidiltäni ja mummin jälkeen lapsuuteni jouluina ja pitkään pitkään sen jälkeenkin piimäjuuston teki aina rakas äitini Eija-Riitta. Nyt perinnettä on viime vuodet jatkanut meidän lasten äiti Satu. Piimäjuustoja syntyy useampia ja myös lahjaksi mummille ja ukille ja usein muillekin.
Piimäjuusto on siis kuulunut koko elämäni joulupöytään ja aikanaan ala-asteella tein Liukkosen Sepon opissa myös itse piimäjuustokehänkin. Ja joitain vuosia sitten tilasin Pekkalaan vähän isomman ja isäni mukaan Hannun vaakunalla.
Historian kirjat mainitsevat ensimmäisen kerran suomalaisesta juustonvalmistuksesta jo vuonna 1550. Historioitsija Olaus Magnuksen kirjassaan kuvailee suomalaisten juustoa maukkaimmiksi:
”Maukkaimmat juustot olivat suomalaisilla. Ne olivat tehty vuohenmaidosta ja usein niitä savustettiin, jotta saatiin makua lisää ja ne säilyivät paremmin.”
Juustojen teollinen valmistus alkoi maassamme 1856, mutta monissa taloissa juustoa tehtiin pitkään itse senkin jälkeen aina näinäkin päivinä.
Meillä Hämeessä, eteläisen Suomen muiden alueiden ja myös Ahvenanmaan tapaan, kotona juustot tehtiin Heikkilän talon tapaan kehään. Tästä juustot saivatkin nimen kehäjuustot, kun juustot puristettiin puisissa juustomuoteissa. Meilläkin Pekkalassa vanhimmat ovat 1800-luvun puolelta.
Juustokehät tehtiin puusta. Alkuun usein kovertaen ja myöhemmin sitten sormiliitoksin kooten. Juustomuotti oli tekijänsä taidonnäyte ja kehän pohjaan tehdyt kuviot antoivat juustolle koristeellisen pinnan. Kuvioina toistui usein samoja tuttuja koristeita erilaisia tähtiä, ristejä ja neliöitä, Hannun vaakunoita – erilaisia ornamenttejä. Kattilasta, kun juustomassa nosteltiin kehään, paineltiin tiiviiksi ja vapaaksi herasta, niin kehän koristekuviot toistuivat juuston pintaan. Kehässä juuston annettiin kuivua viileässä aitassa.
Tässä Hevosojan Heikkilän perinteinen piimäjuuston ohje:
Hevosojan Heikkilän Piimäjuusto
4 litraa täysmaitoa
1 litra piimää
2 dl kermaviili
3-4 munaa
Reilu nokare voita
2 tl suolaa
1. Nosta piimä edellisiltana lämpenemään
2. Nosta maidot ja kermaviili aamulla lämpenemään.
3. Laita maidot isoon kattilaan ja kiehauta.
4. Sekoita kermaviili, piimä ja munat keskenään
5. Kun maito kiehahtaa kaada muu seos maidon sekaan
6. Odota, että kaikki aineet kiehahtavat uudelleen
7. Anna heran irrota noin 20 minuuttia
8. Siivilöi juusto pois pinnalta toiseen astiaan.
9. Useampaan kertaan viruta astiasta nestettä pois.
Sen jälkeen…
10. Lisää noin 2 teelusikkaa suolaa. Voita reilu nokare ja sekoita hyvin.
11. Sekoita niin kauna, että massasta tulee sileää
12. Nostele juusto muottiin, jonka päällä on juustoliina (sideharso) ja sulje liina.
13. Nosta juusto alusastian kanssa kylmään jäähtymään.
14. Nosta jääkaapista juusto, kumoa lautaselle ja tarjoile ruuan tai vaikkapa ruisleivän päällä.
Lipeäkalakin oli Pekka-enoni ja äitini herkku. Minuun ei se tarttunut. Ei onneksi hajukaan. Ja olihan pöydässä aina perinteen mukaan myös lanttu- ja pernaloorat, rosolli ja se kinkkukin. Kinkun meillä lapsuudessa paistoi aina rakas isäni.
Pekkalan pöytä on siis perinteitä ja perinteisiä ruokia täynnä. Joulun ja lapsuuden – menneiden sukupolvienkin makuja.
Tänään Pekkalassa syödään hyvin. Turun joulurauhan jälkeen jo joulupuuroa ja illalla sitten lahjojen lomassa joulupöydän herkkuja.
Hyvää Joulu teille kaikille! Nyt on joulu ja saa yölläkin syödäkseen.
…
Haudoilla käyty, myös Sankarihaudalla ja Vapaussodan muistomerkillä. Kynttilät palavat ja kertovat, että me muistamme, kiitämme ja kunnioitamme. Joulukirkon jälkeen Pekkalassa odottaa hämäläinen joulupöytä ja se Hevosojan Heikkilän piimäjuusto.
Ja aamulla jo joulusaunassa Pekkalan vanhassa saunassa. Vastarannallamme asunut Sakari Pälsi totesi joskus, että ”Se ei ole suomalainen, joka ei joulusaunasta tullen tunnusta rauhan vallitsevan maata ja hyvyyden ihmismieliä”.