Kiitos!
Se on tänään päällimmäisenä mielessä. Kiitollisuus ensiksikin presidenttiehdokas Alexander Stubbille. Stubb teki ainutlaatuisen vaalikampanjan ja jotain aivan uutta. Toi Suomen vaaleihin paljon ennen näkemätöntä ja myös uutta ja toivottavasti myös pysyvää. Rakentavaa ja toisia arvostavaa kampanjointia. Tsemppaamista ja yhdessä tekemistä.
Toiseksi paljon onnea!
Suomi saa upean 13. presidentin, kun Alexander Stubb tehtävän parin viikon päästä vastaan ottaa. Stubbin kokemus presidentintehtävään ryhtyessään on lähes ainutlaatuinen ja todella monipuolinen. Stubb on entinen pääministeri, entinen ulkoministeri, valtiovarainministeri ja ulkomaankauppaministeri ja myös kokenut europarlamentaarikko jne. Ja mikä upeaa hän on myös tehnyt arvostusta keränneen uran myös politiikan ulkopuolella, nyt viimeksi professorina Firenzessä. Ja myös Stubbin ura rauhanvälittäjänä on arvostusta ja kunnioitusta herättävä ja olen varma, että tätäkin neuvottelun ja sopimisen taitoa tarvitaan alkavalla presidenttikaudella enemmän kuin ehkä koskaan toisen maailmansodan tapahtumien jälkeen.
Alexander Stubbin kokemus on siis ainutlaatuinen ja poikkeuksellisen laaja ja monipuolinen. Voisi melkein sanoa, että parempaa ”koulutusta” ei maamme ykkösvirkaan voisi millään saada.
Lämpimät onnittelut Alexille ja myös hänen perheelleen! Teistä maamme saa upean ensimmäisen perheen.
Mutta palaan kiitoksiin.
Iso kiitos täytyy kyllä antaa vielä kakkoskierroksen toiselle ehdokkaalle Pekka Haavistolle. Upean kampanjan teki ja hienosti myös kampanjaa kävi. Mielenkiintoista nähdä mitä Pekka seuraavaksi tekee. Veikkaisin, että eurovaalit tulevat saamaan yhden kovanluokan ehdokkaan lisää?
Iso kiitos myös kaikille presidenttiehdokkaillemme tämän vuoden vaaleissa. Jotenkin jäi sellainen fiilis, että nyt mukana oli poikkeuksellisen kova porukka ehdokkaita. Lähes kaikki valmiita myös ottamaan vastaan vaativan presidentintehtävän. Hyvistä saimme valita parhaan.
Kiitos tekijät!
Tätä puolenvuoden kampanjaa oli tekemässä historiallisen suuri joukko suomalaisia. Kiitos teille kaikille. Sain teistä monet tavata kiertueemme aikana eri puolilla Suomea ja oli hienoa nähdä miten Alex innosti ja miten Alexin kampanja sai koko ajan mukaan uutta väkeä. Kiitos teistä jokaiselle! Jokainen tehtävä oli tässä ratkaisevan tärkeä.
Kiitollinen on myös itsekin. Sain olla mukana yhdessä maamme historian upeimmassa kampanjassa. Kiertää ympäri Suomea ja tavata väkeä ja puhua ja jutella. Tälle kampanjalle annoin itse valtavasti, mutta voin hyvin sanoa, että enemmän vielä itse sain. Jokainen päivä oli antoisa ja jokainen satakilometriä opettavainen. Tätä saimme tehdä yhdessä ja yhdistäen.
Palataanpa eiliseen iltaan vielä…
Kyllä, silmäkulmani kostui jo alkuillasta. Itkinkin. Joku mediakin sen oli kuvista havainnut. Mutta se ei liittynyt tähän kampanjaa eikä tilanteeseen. Vaan Arttu Wiskariin. Arttu oli eilen esiintymässä vaalivalvojaisissamme ja en uskonut, että Mökkitie -biisi tällä tavalla yllättää. Isä. Kyllä, niin siinä kävi.
Isä, anna mun ajaa mökkitie…
Niin kuin täältäkin olette saaneet lukea ja myös somestanikin huomata, niin rakas isäni nukkui pois muutama viikko sitten. Isän kanssa sain ajaa mökkitietämme. Toyota Corolla ja Tercel. Kyllä. Muistan. Ja olihan autourheilukin silloin jo lähellä sydäntä ja iso osa elämäämme. Henri Toivonen oli idoli, mutta jo ennen sitä sain nimenikin rallin maailmasta – Timo Mäkiseltä.
Eilen Arttu Wiskarin aloittaessa laulun tunnemyrsky iski sisältä. Isääni muistelin. Annoin surun ja ilonkin parin kyyneleen valua. Ei se haitannut, että joku näki. Se tuntui.
Ja Arttu Wiskarin musiikki muutenkin oli vahvasti isäni elämän loppumatkan matkassani mukana. Isä sairasti rajua dementiaa ja toinen Wiskarin laulu usein soi mielessä armollisuutta pohtiessani. Se oli Tuntematon potilas.
Mutta, mieskin saa itkeä saahan…
Iso kiitos teille kaikille, jotka olette myötäeläneet tätäkin matkaa elämässäni.
Mökkitie
Kesäkuu vuonna 86
Meidän Sierra oli melkein uus
Faija tankkas, mutsi pakkasi eväitä
Mä istuin jo takapenkillä
Hymy korvissa vöihin köytettynä
Dingo lauloi nahkatakkista tyttöä
Ukki kertoi jatkosodasta
Siitä alikersantti Rokasta
Emmä tuolloin mistään tajunnut
Nautin vain lomasta
Faija anna mun ajaa mökkitie
Lupaan että saunaan vettä vien
Muistan kivet ja kannot tän soratien
Mielessäni olin Henri Toivonen
Ralli-idoli pienten poikien
Faija nauroi, mutsi pelkäsi katsoa
Kesä loppui ja mulle kerrottiin
Ei tule enään reissuja Evitskogiin
Vanhemmat eros ja mökki myytiin
Kävin eilen ajamassa mökkitien
Muistin että kauemmin se vie
Tutut reitit vaihtuneet pintoihin mustiin
Ei ukkikaan kerro enään sodasta
Se kasvaa heinää Honkanummella
Nyt paremmin ymmärrän tarinan
Ja hänen tekojan arvostan
Faija anna mun ajaa mökkitie
Lupaan että saunaan vettä vien
Muistan kivet ja kannot tän soratien
Mielessäni olin Henri Toivonen
Ralli-idoli pienten poikien
Faija nauroi, mutsi pelkäsi katsoa”
…..
Nyt uusi aamu. Vaalivalvojaiset takana ja tuhansien kilometrien vaalikampanja. Tänään aamupäivä kalenterissa tyhjää. Taidan ottaa sellaisen hitaan aamun.
Päivällä sitten kokouksia ja illalla kunnanhallituksen kokous. Arki on täällä. Ehkä yllättääkin taas.