EK julkaisi tänään tuoreen Kuntarankingin. Selvityksessä järjestykseen laitettiin maamme seutukuntia yritysten vetovoiman näkökulmasta. Alueeltamme kärkikolmikkoon vetovoimaisimpien seutukuntien listalla mahtui Hämeenlinna, mutta sen edelle kiilasi nyt ykkösenä jatkavan Seinäjoen takana hurjan harppauksen ottanut Turun seutukunta. Turun alue on nyt yritysten näkökulmasta Suomen toiseksi vetovoimaisin alue, kun sijaluku edellisessä vertailussa vuonna 2015 oli yhdeksän. Seinäjoen seutukunta nappasi jo kolmatta kertaa ykköstilan.
Hämeenlinnan seudun menestys jatkui sen sijoittuessa kolmanneksi. Erot parhaiten pärjänneiden välillä olivat kuitenkin aiempaakin pienempiä. Hieman huolestuneena kuitenkin olen koko Hämeen asemasta kun VR karsii junavuoroja niin Hämeenlinnasta, Riihimäeltä kuin Lahdestakin. Lahden seutu muuten 25 seutukunnan listalla oli nyt 15 eli asema säilyi vuodentakaisesta.
Mielenkiintoista sen sijaan on se, että meidän alueelta Riihimäen seutukunta ei tuloksissa listoille mahdu. Tähän varmasti osasyynä on talousalueemme jakautuminen tässä vertailussa kahtia vaikka olemmekin yhtenäistä Hyvinkää-Riihimäen talousaluetta. Ymmärrän, että tämä vahva yhteys aiheuttaa osassa inhoa tai jotain sellaista, mutta onneksi kuitenkin yritykset ja yrittäjät ja iso osa ihmisistäkin ajattelee aluetta yhteisenä elinvoimaisena alueena välittämättä maakuntarajoista tai muistakaan. Tosiasia on kuitenkin se, että yksikään yritys ei varmasti mieti onko se nyt sitten Riihimäen seutukunnalla vai Hyvinkään alueella vai peräti Lopella tai Hausjärvellä vaan ne ajattelevat ennen muuta, että koko talousalue on parhainta aluetta Suomessa erinomaisten liikenneyhteyksien varrella.
Itse toivon että jatkossa esimerkiksi maankäytössä voitaisiin paremmin pohtia linjauksia jopa yli kuntarajojen hyvällä yhteistyöllä ja myös edunvalvonnasta talousalueen kannattaa ja pitäisi olla vahvempi. Mutta näistä ehkä joskus hieman lisääkin.
Tässä EK:n Kuntaranking tutkimuksessa hyödynnettiin kahdentyyppistä aineistoa: aluekohtaisia kuntatalous- ja yrittäjyystilastoja sekä yritysjohtajille suunnattua kyselyä. Vertailuun otettiin mukaan 25 seutukuntaa, joista yrityskyselyssä saatiin eniten vastauksia. Tämä siis osaltaan varmaan on karsinut Hyvinkää-Riihimäen alueen ulos kun emme ole samaa seutukunta vaikka yksi talousalue olemmekin.
Seutukunnan sijoitukseen vaikuttivat yritysjohtajien arvioissa erityisesti seuraavat tekijät:
– Yritysten mahdollisuudet osallistua julkiseen palvelutuotantoon
– Erilaisten yritysten tasapuolinen kohtelu ja huomioiminen riippumatta koosta, toimialasta tai elinkaaren vaiheesta
– Yritysvaikutusarviointien systemaattinen hyödyntäminen osana kuntapäätöksentekoa
– Lupaprosessien nopeus ja sujuvuus
Myönteistä tässäkin selvityksessä on se, että maanlaajuisesti yritysilmapiirissä näkyy lievää kohentumista. Yritysten paikalliset toimintaedellytykset ja elinkeinopoliittinen päätöksenteko on kehittynyt hieman aiempaa myönteisempään suuntaan.
Kunnissa toteutetun elinkeinopolitiikan kokonaisarvosanaksi yritysjohtajat antoivat 3,10 (asteikko 1 erittäin heikko – 5 erittäin hyvä). Vuonna 2015 keskiarvo oli 2,95. Elinkeinopolitiikan arvioi hyväksi 37 prosenttia ja huonoksi 27 prosenttia vastaajista. 44 prosenttia yritysjohtajista arvioi paikallisen yritysilmapiirin hyväksi ja 28 prosenttia heikoksi. Kunnissa siis pääsääntöisesti ymmärretään yritysten merkitys ja halutaan kehittää niiden toimintaedellytyksiä. 38 prosenttia oli tyytyväisiä kunnallisen päätöksenteon yrityslähtöisyyteen ja 30 prosenttia oli siihen tyytymättömiä.
Eniten kehitettävää on kuntien yrityspalveluissa sekä palvelurakenteissa. Paikallisia yrityspalveluita piti hyvinä 25 prosenttia ja heikkoina 31 prosenttia vastaajista. Monet pk-yrittäjät kokevat jäävänsä vaille riittävää huomiota ja tukea, kun me kuntapäättäjät kohdistamme resursseja joko alkuvaiheen yritysneuvontaan tai suurtyönantajien tarpeisiin.
EK:n yhteenvedon mukaan kipupisteinä nousivat esille myös pula osaavasta työvoimasta sekä yritysten vaikeudet päästä mukaan kuntapalvelujen tuottamiseen. Vain 15 prosenttia arvioi kuntien palvelurakenteet hyviksi, kun 32 prosenttia piti niitä heikkoina.
Kuntaranking-kyselyyn vastasi joulu-tammikuussa yhteensä 2 206 yritysjohtajaa eri puolilta Suomea. Vastaajat edustavat siis suomalaisia työnantajayrityksiä, joita maassamme on vajaat 90 000. Tässä lähteenä siis EK:n tutkimus ja tiedote. Tärkeää tietoa meille päättäjillekin.
…
Kello 18.23 ja eduskunnassa edelleen. Päivän kokoukset takana, mutta täysistunto vielä jatkuu. Käsittelyssä jälleen yksi kansalaisaloite ja palaan sen aiheeseen hieman tarkemmin tässä joku päivä. Tänään puolustusvaliokunta, yksi Helsingin kuntavaalitapaaminen, työvaliokunta, ryhmäkokous ja sitten kyselytunti. Nyt loppuilta kansalaisaloitteen parissa. Keskusteltavaa riittää ja toivottavasti saadaan päätöksiäkin.