Hämeen maakuntahallitus päätti kokouksessaan maanantaina, mikä on Hämeen kanta aluehallinnon uudistamiseen. Maakuntahallituksen mielestä maakuntaa ei pidä pilkkoa, vaan Helsinki-Turku-Tampere-kolmion keskellä on syytä säilyttää vahva aluekeskus. Hämeen liiton mallissa Hyvinkään-Riihimäen seutukunta, Forssan seutukunta ja Hämeenlinnan seutukunta muodostaisivat voimakkaan aluekeskuksen. Kun nykyisten maakuntaliittojen määrä tulee todennäköisesti vähenemään, Hämeen liitto voisikin kasvattaa aluettaan etelään ja länteen päin.
Maakuntahallituksen hyväksymän pääehdotuksen mukaan pääkaupunkiseutu muodostaisi vuoden 2010 jälkeen oman liittonsa. Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisen ulkopuolelle jäävät Uudenmaan liiton kunnat jakautuisivat itään ja länteen. Itäiset kunnat muodostaisivat liiton Päijät-Hämeen kanssa ja Keski-Uudenmaan kunnat Hämeen kanssa. Hämeeseen voisi siirtyä kuntia myös maakunnan eteläisistä ja läntisistä osista. Hämeen mallissa TE-keskusten, ympäristökeskusten ja muiden jäljelle jäävien aluehallintoviranomaisten aluejako noudattaisi uusien liittojen rajoja.
Hämeen liiton hahmotelmassa nykyiset maakuntaliitot siis purettaisiin ja niiden tilalle muodostettaisiin aluekehitysliitot. Uudistuksen yhteydessä nimi maakuntaliitto korvattaisiin nimikkeellä aluekehitysliitto.
– Aluekehitysliitto kuvaa paremmin niitä tehtäviä ja tarpeita, joita kuntien aluekehitysviranomaiselta jatkossa edellytetään. Maakunnallisen perinteen vaalinta on muiden tahojen työtä, maakuntahallituksen puheenjohtaja, maakuntaneuvos Aarne Kauranen painottaa.
Luonnollinen suunta kasvaa
Hämeen maakuntahallitus ja maakuntavaltuuston poliittiset ryhmät pohtivat aluehallinnon uudistushanketta syksyn aikana. Valtuuston poliittiset ryhmät (SDP, Kesk. ja KOK) myös kokoontuivat Hämeen liitossa viime viikolla muodostamaan kantansa aluehallinnon uudistukseen liittyviin kysymyksiin. Keskusteluissa painottuivat voimakkaasti lähimaakuntien luontaiset kasvusuunnat. Poliittiset ryhmät korostivat myös sitä, että Helsinki-Turku-Tampere-kolmion keskelle tarvitaan vahva aluekehityskeskus.
– Uudet aluekehityskeskukset syntyvät nykyisten kehityskäytävien varrelle. Helsingistä päin katsottuna luonnollisia kasvukäytäviä ovat päärata ja 2- ja 3-tie, maakuntajohtaja Juhani Honka toteaa.
Valtion aloittama aluehallinnon uudistustyö on puhuttanut maakuntapäättäjiä vuoden aikana pitkään ja hartaasti. Suomen kartalle on muun muassa hahmoteltu uusien liittojen rajoja ja mietitty, mitkä liitot säilyvät ja mitkä sulautuvat keskenään. Myös Hämeen maakuntahallitus ja valtuusto ovat käsitelleet asiaa pitkin vuotta. Hämeessä ei kuitenkaan ole osallistuttu villeihin spekulaatioihin.
– Yhteinen näkemyksemme on kypsynyt ja jalostunut kaiken aikaa ja vaikka nyt puhutaan vielä aluehallinnon tehtävistä, on aluejakokeskustelu jo täydessä käynnissä. Haluamme tuoda omat vaihtoehtomme esiin, Kauranen selittää ajankohtaa.
Hämeen liiton päättäjät ja virkamiehet suhtautuvat myönteisesti valtionhallinnon päällekkäisyyksien purkamiseen. Hallintouudistuksen toivotaan koskettavan koko aluehallinnon kenttää ja lisäävän aidosti kansanvaltaisuutta.
– Nykyisiin tehtäviin ja rooleihin ei saa hirttäytyä. Nyt pitää uskaltaa rytistää myös maakuntaliittojen rajoja ja jopa kyseenalaistaa koko liittojärjestelmä, Honka toteaa.
Remontti vähentää hallintoväkeä
Maakuntahallinnon tuleva remontti vähentää maan hallintoviranomaisten määrää ja muuttaa aluejakoa. Uudistuksen tavoitteena on selkeyttää hallintoviranomaisten työnjakoa ja karsia turhia tehtäviä. Uudistusta valmisteleva organisaatio antaa ensi vuoden maaliskuun loppuun mennessä ehdotuksensa muun muassa aluehallintoviranomaisten tulevista tehtävistä ja niiden järjestämisestä. Muutokset tehdään kahden vuoden sisällä ja ne astuvat voimaan vuonna 2010.
Hämeessä maakuntahallitus valmistelee aluehallinnon uudistusta.
– Suurin haaste jatkotyössä on varmaan ehdotusten markkinointi eri yhteistyötahoille ja uudistuvan aluekehitysliiton hyvien puolien esiintuonti, Kauranen arvioi.