Maanantaina 12. helmikuuta osa kantahämäläisistä kansanedustajista kokoontui keskustelemaan aluekehitysliitosta ja sen toteutumismahdollisuuksista. Hämeen liiton ja Hämeen Sanomien järjestämään keskusteluun otti osaa Kanta-Hämeen kansanedustajista Timo Heinonen (kok.), Jari Koskinen (kok.), Johannes Koskinen (sd), Tarja Filatov (sd), Sirkka-Liisa Anttila (kesk.), Risto Autio (kesk.) ja Päivi Räsänen (kd).
Hämeen liiton maakuntahallituksen tekemä esitys koskee nykyisten maakuntaliittojen purkamista ja uusien aluekehitysliittojen luomista. Ehdotuksen mukaan Kanta-Häme yhdistettäisiin Keski-Uudenmaan kuntien ja Päijät-Häme itäisen Uudenmaan kuntien kanssa. Samalla ehdotus puuttuisi myös TE- keskusten ja vaalipiirien rajoihin. Asia on ajankohtainen, sillä maakuntien aluejakonäkemysten tulisi olla sisäasianministeriössä maaliskuun loppuun mennessä. Valtioneuvoston tavoite on tehdä päätöksiä aluehallinnon rakenteesta vielä tänä keväänä.
– Itse näen tämän maakuntahallituksen esityksen olen hyvin perusteltu ja todennäköinenkin. Ennen alueiden määrittelyä on kuitenkin tärkeämpää määritellä aluehallinnon tehtävät ja selkeyttää niitä, totesi kansanedustaja Timo Heinonen ja totesi, että hän lopettaisi jo iänikuisen keskustelun siitä siirtyykö Riihimäen seutu Uudellemaalle tai siirtyisikö Hyvinkää Kanta-Hämeeseen.
– Kumpikaan ratkaisu ei minusta ole todennäköinen eikä riittävä. Siksi itse jo lopettaisin tällaiset spekulaatiot. Tarvitsemme isompaa remonttia ja oma näkemykseni lähtee sen laajuisesta uudistuksesta, jossa Hyvinkää-Riihimäen talousalaue kuuluu samaan aluekehityksen alueeseen, mutta ei suinkaan rajalla vaan varmaankin hyvin keskellä.
Aluehallinnon uudistus jakoi kantahämäläisten kansanedustajien mielipiteitä muutenkin. Maakuntavaltuuston puheenjohtaja, kokoomuksen kansanedustaja Jari Koskinen ja kansanedustaja Timo Heinonen totesivat, että tärkeämpää on tässä vaiheessa keskustella aluehallinnon asiasisällöstä ja tehtävistä, ja sitten vasta keskittyä aluejakoihin. Kokonaisuudessaan kansanedustajat toivat esiin epäilyksensä siitä, onko ehdotus käytännössä toimiva. Paikalla ollut maa- ja metsätalousministeri Sirkka Anttila totesi, että vaalipiirien ja TE- keskusten rajojen ei tule olla esteenä muulle kehitykselle, esimerkiksi terveydenhuollon ja koulujen palveluita käytettäessä.
– Keskustelu jatkuu. Siitä olen varma. Ja tärkeintä on pohtia miten saamme palvelut toimiviksi. On palveluita joita on syytä saada läheltä esimerkiksi seutukunnittain, mutta myös lakipohjaisia asioita esimerkiksi lupamenettelyjä joissa toiminta-alue voi olla suurempikin. Oma lukunsa on sitten hallinto, totesi Heinonen.