Uusi viikko lähti käyntiin Lounais-Hämeessä. Halusin Hämeenliiton puheenjohtajana viedä ensimmäisen kokouksen juuri Forssan seudulle sillä tämä alue tarvitsee nyt ennen muuta vahvaa ja yhtenäistä Hämettä. Itse uskon, että tämäkin seutukuntamme tulee jatkossa jälleen menestymään nyt muutaman vaikean vuoden jälkeen. Rakennemuutos on kovalla kädellä koetellut tätä aluetta Lahden ja Heinolan seutukuntien tapaan. Mutta toivon, että tänään hyväksytty Häme -ohjelma osaltaan alueen kuntien kanssa pystyy alueen kasvua vahvistamaan ja tukemaan. Ja myös maakuntahallinnon valmistelussa meidän tulee yhtenäisenä alueena onnistua ja toivon samaa myös sote-uudistuksenkin valmisteltulta. Yhdessä me vain tulevaisuudessa pärjäämme.
Häme-ohjelma on siis koko Kanta-Hämeen maakunnan tulevaisuuden tekemisen strateginen ohjelma. Maakuntahallitus käynnisti Häme-ohjelman 2018+ valmistelun jo 2016 ja ohjelman valmisteluun ovat osallistuneet mm. maakuntavaltuusto, maakuntahallitus, maakunnan yhteistyöryhmä, HämePro kehittäjäverkosto, yritys- ja elinkeinoelämän edustajat, kunnat ja elinkeinoyhtiöt sekä ELY-keskukset. Myös suoraa kansalaispalautetta on kysytty ja saatu. Työ- ja elinkeinoministeriö on antanut omat ohjeensa maakuntaohjelman valmisteluun. Ohjeen mukaisesti ohjelmatyö tuleo aikatauluttaa siten, että maakuntaohjelma voitiin hyväksyä vuoden 2017 viimeisessä maakuntavaltuuston kokouksessa. Näin siis me tänään Forssan kaupungintalolla teimme.
Häme-ohjelma 2018+ sisältää siis sekä maakuntasuunnitelman että maakuntaohjelman ja se on valmisteltu samanaikaisesti maakuntauudistuksen kanssa. Uudet maakunnat aloittanevat toimintansa vuoden 2020 alussa ja tämä tuo muutoksia aluekehittämisjärjestelmään ja samalla aluekehittämisen suunnittelua uudistetaan. Ohjelman rooli on keskeinen maakuntamme aluekehittämisen linjausten ja jatkuvuuden pohjana. Häme-ohjelma, erityisesti sen maakuntaohjelma 2018–2021 toimii 2020 perustettavan uuden Kanta-Hämeen maakunnan maakuntastrategian perustana aluekehittämisen osalta.
Häme-ohjelma 2018+ luonnos käsiteltiin meillä maakuntahallituksen kokouksessa lokakuussa ja se asetettiin julkisesti nähtäville 19.9.–19.10.2017 väliseksi ajaksi ja lähetettiin myös laajalle lausuntokierrokselle. Maakuntahallituksen kommenttien sekä saadun palautteen perusteella Häme-ohjelmaan tehtiin eräitä muutoksia ja tarkennuksia. Saadut lausunnot ja muu palaute oli valtaosaltaan myönteistä eikä lausunnoissa esitetty ohjelman rakennetta tai valmisteluprosessia kyseenalaistavia näkemyksiä. Ohjelmasisältöjä koskevassa palautteessa oli enimmiltään kyse toimenpidepainotusten hienosäädöstä tai esityksistä, jotka olivat luonteeltaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaan sisällytettäviä asioita. Maakuntaohjelmaan sisältyvää toimenpidevalikoimaa pidettiin oikeaan osuneena, riittävän monipuolisena ja toteuttamiskelpoisena.
Maakuntasuunnitelma 2040 on valmisteltiin aiemmin hyväksytyn strategian ja viiden strategisen painopisteen perusteella, mutta se on päivitetty ennakointitietoon ja uusiin megatrendeihin perustuen.
Maakuntasuunnitelman strategiset painopisteet ovat:
1)Kasvukäytävät ja saavutettavuus
2)Monipuolinen asuminen ja hyvinvointi
3)Biotalous ja luonnonvarojen kestävä käyttö
4)Valmistavan teollisuuden mahdollisuudet Kansainvälistyminen ja vetovoima.
Maakuntasuunnitelmassa määritellään Kanta-Hämeen kehittämisen pitkän aikavälin päämäärä ja tavoitteet vuoteen 2040 saakka.
Maakuntaohjelma 2018–2021 puolestaan sisältää maakunnan erityispiirteisiin, mahdollisuuksiin ja tarpeisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet. Maakuntaohjelman valmistelu perustuu lakiin alueiden kehittämisestä ja rakennerahasto-ohjelmien hallinnoinnista.
Maakuntaohjelman 2018–2021 toimintalinjat eli kehittämisen kärjet ovat:
1. Uudistuva ja muutosjoustava Kanta-Häme
2. Kasvukäytävistä elinvoimaa Kanta-Hämeeseen
3. Hyvä arki Kanta-Hämeessä
Läpikäyvinä teemoina maakuntaohjelmassa ovat kansainvälistyminen, digitalisaatio, kehitysalustat ja kasvuympäristöt, kestävä kehitys ja älykäs erikoistuminen. Maakuntaohjelma sisältää myös esimerkkejä toteutettavista hankekokonaisuuksista ja toimenpiteistä.
Tänään kokouksessamme kokonaisuus Häme 18+ -hyväksyttiin muutamilla pienillä lisäyksillä. Alleviivasimme mm. raideyhteyden saamista Forssaan ja yhä useammin ja laajemmin kannatusta saa esityksemme, että yhteys tulisi tehdä Riihimäen kautta Forssaan ja siitä eteenpäin Poriin. Tästä linjauksesta olen aiemmin enemmänkin mm. täällä kirjoittanut. Tämä linjaus nyt siis myös lisättiin vahvemmin ohjelmaan. Myös lisäsimme tavoitteen, että Häme saataisiin nopean valokuituun perustuvan laajakaistayhteyden varaan mahdollisimman pian ja tässä Hämeenliitto ottaa nyt vetovastuuta kuntien kanssa. Myös muutamia muita pieniä lisäyksiä ja täydennyksiä kokonaisuuteen päätimme ja ne kaikki hyväksyttiin yksimielisesti.
Itse pidin hyvänä sitä, että liikenne- ja tiehankkeet nostettiin myös vahvasti esille. Esillä valtatie 2 ja myös kymppitie ja kantatie 54. Ja vahvasti olemme viemässä eteenpäin myös pääradan välityskyvyn parantamisen kakkosvaihetta ja sille jo valtiovarainministeri Petteri Orpo ja liikenneministeri Anne Berner näyttivät vihreää valoa. Ja minusta enemmän kuin tärkeää pitää esillä myös pienempien valtionteiden ja myös sorateiden ylläpitoa ja kunnostusta. Uusi kilpailutus Hämeessä on nyt käynnissä ja minusta menossa todellakin huonoon suuntaan.
Summasummarum Häme-ohjelman 2018 + keskisenä tavoitteena on edistää Kanta-Hämeen kilpailukykyä ja elinvoimaa. Ja tänään myös kokouksessa päätimme ensi- ja tulevien vuosien talousasioista ja myös Virkistysalueen tulevaisuuden linjauksista. Virkistysalueen hallinnon osaltamme teimme vielä päätöksen, että tavoitteena tulee olla maakuntahallinnon lain korjaaminen vielä niin, että maakuntien ns. vapaaehtoisten toimintojen piiriin saataisiin kirjattua myös virkistysaluetoiminta. Jos tämä ei ole tuttua niin kannustan tutustumaan Hämeen Virkistysalueyhdistyksen toimintaa. Tarjoaa aika paljon myös meille jokaiselle hämäläiselle mm. Lopellakin.
Kokouksen jälkeen jaoimme hallituksen puheenjohtaja Tarja Filatovin ja maakuntajohtaja Anna-Mari Ahosen kanssa kulttuuritunnustuspalkinto Kulttuuriyhdistys Kuviolle. Kuvio syntyi tekemään sitä työtä minkä monet kunnat ovat jättäneet pienemmälle eli tukemaan ja koordinoimaan kulttuurin tarjontaa kunnissa ja myös yli maakuntarajojenkin. Hienoa ja uraauurtavaa työtä ja tästä toimintamallista varmasti kiinnostuu muutkin alueet ympäri Suomen. Palkinnon vastaanotti vastaava kulttuurituottaja Minna Lehtola. Lämpimät onnittelut vielä Minnalle ja Kuviolle!
Forssan kaupungintalolla antoisa ja mielenkiintoinen aamupäivä. Iso kiitos kaupunginjohtajalle Jari Kesäniemelle ja kaikille kokoukseemme osallistuneille.
….
Iltapäivällä sitten Suomen Metsästysmuseon hallituksen kokous. Kokous alkoi hiljaisella hetkellä ystävämme Erkki Kaupin muistolle. Erkki teki monen muun ohella todella merkittävän työn Metsästysmuseon eteen ja hyväksi. Erkin muisto ja elämäntyö tulee näkymään täällä aina. Tästä olemme jo sopineet Erkin läheisten kanssa.
Kokouksessa läpi museomme ajankohtaiset asiat ja myös hieman Metsästysmuseon ja myös muunkin eränkäynnin ja kalastuksen historian taltioinnista.
….
Ja päivän kaiken kaikkiaan viidentenä kokouksena sitten kotikunnan kunnanhallituksen kokous. Hallitus osaltaan käsitteli Lopen strategian vuosille 2018-2023. Tällä kertaa teimme strategian käytännössä kokonaan valtuutettujen toimesta eli työ alkoi ns. tyhjältä pöydältä ja valtuutetut linjasivat mitä tavoitteiksi ja muuksi nostetaan. Poikkeuksellisen mukava ja antoisa tapa tehdä strategiaa ja nyt kun tekemässä uusi valtuusto ja paljon uusia valtuutettuja niin myös uusia painotuksia. Lopullisesti strategian päättää sitten joulukuun kunnanvaltuusto.
Esillä myös Lopen tämän vuoden talous ja talous näyttää edelleen hyvältä ja myös työttömyysluvut alkavat pikkuhiljaa painua sinne missä niiden pitää ollakin. Työttömyysaste nyt enää 5,6% ja vuodessa alaspäin 1,1%-yksikköä. Myös pitkäaikaistyöttömien määrä vuodessa lähes puolittunut ja myös nuorisotyöttömyys vähentynyt 3,4%-yksikköä. Näin siis valtakunnan taloudenkin käänne näkyy täälläkin ja yhä useampi pääsee nyt työhön kiinni ja töihin. Mutta tehtävää riittää ja työtä kannattaa jatkaa.
Hieman ennen kokouksen loppua joutuin lähtemään huomisten kokousasioiden takia, mutta Tiina Seppälä otti puolestani esille tuon Pilpalan koulun sisäilmaongelmaepäilyn. Asia on työnalla ja siihen palataan ensi viikon maanantain ylimääräisessä hallituksessa ja silloin tarvittaessa tulemme esittämään remonttirahaa jos ongelmat sellaisiksi vahvistuvat. Palaan asiaan.
Ja näin pitkä kokouspäivä päätökseen. Kellonympäri mentiin ja reilusti. En valita. Ammatinvalintakysymys ja kun tästä vielä tykkää.
Ps. Suomen eduskunta nimitti Pehr Evind Svinhufvudin johtaman hallituksen 27.11.1917. Tänään siis juuri tasan 100 vuotta sitten. Tällä itsenäisyyssenaatilla oli sitten keskeinen osa tapahtumissa, jotka johtivat pian maamme itsenäisyyteen. Hallitus oli valmis antamaan itsenäisyysjulistuksen eduskunnalle jo 30. marraskuuta, mutta se ei mahtunut silloin eduskunnan työjärjestykseen. Lopulta itsenäisyysjulistus annettiin 4. joulukuuta ja eduskunta hyväksyi sen 6. joulukuuta.
Tästä päivästä tehtiin myöhemmin Suomen itsenäisyyspäivä!