Huolissaan pitää olla, mutta ei kannata ylidramatisoida – Huoli kaikista heikoimmin pärjäävistä nostettava ykköseksi

Blogi, sunnuntaina 26.11.2017

Meidän nuoret sijoittuivat OECD:n PISA 2015 –tutkimuksessa yhteistoiminnallisessa ongelmanratkaisussa seitsemänneksi. Listan kärkeen sijoittuivat Singapore, Japani ja Hongkong. Itseasiassa kymmenen parhaan joukkoon mahtui vain kaksi maata Euroopasta eli meidän lisäksi vain Viro, joka sijoittui kuudenneksi. Viro siis ajoi tässäkin nyt meidän ohi.

Pisa eli Programme for International Student Assessment on OECD-maiden joka kolmas vuosi toteuttama 15-vuotiaiden nuorten osaamista ja ennen muuta tulevaisuuden avaintaitoja mittaava tutkimus. Ensimmäistä kertaa oppilaiden taitoja mitattiin vuonna 2000, jolloin painopistealueena oli lukutaito ja sen jälkeen on vuorovuosina mitattu myös matematiikan ja luonnontieteiden osaamista. Pisa 2015 -tutkimus oli kuudes tutkimus Pisa-sarjassa ja yhteistoiminnallista ongelmanratkaisua arvioitiin nyt ensimmäistä kertaa.

Tässä ongelmanratkaisukykyä mittaavassa testissä nuoret lukivat chat-keskustelua ja valitsivat keskustelun pohjalta oikeita vastausvaihtoehtoja. Tehtävissä arvioitiin myös vuorovaikutusta ja yhteistyötaitoja. Yhteistoiminnallisessa ongelmanratkaisussa korostui erityisesti lukutaito ja osallistuminen keskusteluun.

Tulosten mukaan meidän koulutusjärjestelmä edistää yhteistyötaitojen oppimista varsin tasa-arvoisesti. Koulujen väliset erot ovat meillä toiseksi pienimmät Islannin jälkeen ja oppilaan sosioekonomisen taustan, eli perhetaustan, vaikutus yhteistoiminnallisen ongelmanratkaisun tuloksiin oli hyvin vähäinen verrattuna muihin tutkimuksessa hyvin menestyneisiin maihin. Sen sijaan sukupuolten välinen ero on meillä ja myös muissa maissa hälyttävän suuri. Tytöt menestyivät tehtävissä paremmin kuin pojat kaikissa osallistujamaissa, mutta meillä sukupuolten välinen ero oli kaikkein suurin. Aiemmissa Pisa-tutkimuksissa tehty havainto poikien heikommasta osaamisesta toistui siis myös yhteistoiminnallisessa ongelmanratkaisussa. Tähän pitäisi nyt opetusministeriössä ja opetushallituksessa herätä.

Syy ei johdu siitä, että suomalaispojat olisivat poikkeuksellisen huonoja ratkaisemaan ongelmia ryhmässä. Itseasiassa meidän pojat pärjäsivät OECD-vertailussa kaikkien poikien keskiarvoa paremmin. Suuri ero johtuu siitä, että meidän tytöt suoriutuivat tehtävästä niin erinomaisesti. Testissä ilmeni mm. tyttöjen huomattavasti parempi lukutaito ja tytöille tyypillisempi chat-viestittely. Nämä eivät kuitenkaan selitä kokonaan sukupuolten välisiä eroja. Sukupuolieroissa on myös kyse yrittämisestä, asenteista, motivaatiosta ja tehtävätilanteeseen suhtautumisesta.
Opetustavat suosivat edelleen ehkä liikaa niitä, jotka jaksavat istua kiltisti ja hiljaa paikallaan. Tämä on tytöille tyypillisempää. Pojilta pitäisi vaati enemmän kouluissa ja myös poikien lukutaidon kehittymisen kannalta olisi ehdottoman tärkeää, että nimenomaan isät lukisivat pojilleen enemmän.

Heikommasta menestyksestään huolimatta pojat ovat tyttöjä itsevarmempia kouluaineissa. Vaikka tytöt pärjäisivät koulussa poikia paremmin, he sijoittuvat jostain syystä työelämässä lopulta heikommin palkatuille aloille. Oleellista on siis, että meidän koulutuksen arviointijärjestelmä kohdistuisi myös muihin asioihin kuin niihin kapeisiin oppiainesisältöihin. Koska nykyajan työelämässä, nykymaailmassa tarvitaan hyvin paljon sellaisia taitoja, jotka eivät liity mihinkään yksittäiseen kapeaan osa-alueeseen.

Pisa 2015 -tutkimus on kuudes tutkimus. Yhteistoiminnallista ongelmanratkaisua arvioitiin nyt ensimmäistä kertaa.

Tutkija Harry Lunabba kirjoitti minusta erinomaisessa blogissaan olennaisen näin: ”Se mistä itse kannan erityistä huolta, on siitä että se ryhmä joka pärjää koulussa kaikista huonoimmin kasvaa. Syitä tälle kehitykselle olisi syytä tutkia tarkemmin! Onnistuuko integraatioon perustuvat tukitoimet säästökuurille laitetuissa kouluissa joissa luokkien oppilasmääriä kasvatetaan?”

Keskustelu meillä on ehkä siis hieman yksioikoista ja yksisilmäistä. Otsikot olivat kyllä kovin kohuhakuisia. Fakta on nimittäin se, että valtaosa pojistakin pärjää hyvin ja todellinen huoli on tuo minkä Lunabba nosti tikun nokkaan. Kannustan lukemaa Lunabban blogin: Suurin osa pojista pärjää Pisa-tulosten mukaan edelleen yhtä hyvin koulussa kun suurin osa tytöistä.

….

Tänään valmisteltu juttuja huomista Hämeen kokouspäivää varten. Aamusta Forssan johtamaan Hämeen maakuntavaltuustoa ja sitten Suomen Metsästysmuseon hallituksen kokous ja illalla vielä Lopen kunnanhallituksen kokous. Siellä tarkoitus nostaa keskusteluun Pilpalan koulun nyt ilmenneet mahdolliset sisäilmaongelmat ja myös Elmolan uuden maton pettävät saumat. Pieniä ja isompia asioita 🙂

Tänään nautittu myös ulkoilmasta Loppijärven rannalla ja lintujen ruokintakin aloitettiin Pekka-enon perinteitä kunnioittaen. Ja Pekkala sai perinteisen Leena-Maija Järvenkallaksen tekemän joulukranssin ja nyt Suomi 100 -hengessä. Kiitos Leena-Maija! Ja on sitä tänään katseltu ja kannustettu myös lapsia LFT 10 -kotiturnauksensa Elmolassa.

 

Kommentit