Tänään uutisoitiin taas näyttävästi kuinka S-Ryhmä jatkaa työtään ruuan hinnan alentajana. S-Marketteihin nyt laajeneva ”halpuutaminen” alentaa 400 tuotteen hintoja kaikkiaan 435 S-Marketissa ympäri Suomen. Prismoista alkanut 400 tuotteen hinnan alentaminen siis leviää nyt hieman mukaillen koko maahan. S-ryhmä vakuuttelee jälleen, että ruuanhintojen alennukset ovat mahdollisia, koska ryhmä tehostaa toimintaansa ja leikkaa omia kulujaan. Kaupan mukaan maksumiehinä eivät siis olisi maataloustuottajat. Toki samaan aikaan S-ryhmä jättää kertomatta sen tosiasian, että jo nyt se joka tekee eniten saa vähiten.
Suomi on Euroopan pohjoisin maatalousmaa. On tosiasia, että tällaisissa olosuhteissa ruuantuottaminen on haastavaa, riskialtista ja myös erittäin kovaa työtä. Suomalainen ruoka ei vain ole puhtainta vaan myös tuotantovaatimusten tasoltaan koko EU:n korkeinta. Suomessa on vain päätetty asettaa tuotantovaatimukset kautta linjan koko EU-vaatimustasoa korkeammalle ja tästä huolimatta meidän ruuantuottajat saavat työstään eurooppalaista keskitasoa alhaisemman korvauksen.
Esimerkiksi maidossa tuottajaosuus on kevytmaidon hinnasta 36% ja teollisuuden ja kaupan osuus 52%. Mutta vehnäleivässä tuottajan osuus onkin enää 4,5% kun kauppa ja teollisuus vie siitä 83,3%. Sianlihassa jako mnenee 14% vastaan 74% ja perunassa 17% tuottajalle, 16% pakkaamolle ja 55% kaupalle. Nauhanlihantuottaja saa ulofileestä 9,2% ja kauppa teollisuuden kanssa 78,5% ja kananmunista tuottajalle hinnasta tulee 28%, pakkaamolle 13% ja kaupalle näistäkin muhkein siivu 47%. Teollisuuden ja kaupanosuus on laskettu siis vähentämällä kuluttajahinnoista tuottajan osuus sekä arvonlisäveron osuus. Tuottajahinnat on saatu LuKe:lta ja kuluttajahinnat Tilastokeskukselta. Kasvitieto Oy:ltä on perunan pakkaamohinta ja kaikki tiedot siis 2/2015.
Suomalainen elintarvikeketju työllistää siis yli 300 000 suomalaista. Ruokamme on puhdasta ja turvallista ja sen alkuperä tiedetään aina. Hyvää Suomesta -merkki on merkki suomalaisesta ruuasta. Ja kyllähän suomalaisen ruuan myös maistaa. Lyhyt ja valoisa kesä antaa ruokaan hyvän maun ja ilmastomme mahdollistaa pohjoisten erikoisempien kasvienkin viljelyn.
Onhan se toki mukava, että ruuanhinta kaupassa laskee. Fakta on kuitenkin sekin, että ruoka Suomessa on Euroopan edullisimpien joukossa kun sitä verrataan maamme yleiseen hintatasoon ja kulutusmenoihin. Samaan aikaan suomalaisen ruoan tuottajahinnat ovat reilusti eurooppalaisen keskitason alapuolella vaikka ruokamme tuotetaan hyvin haastavissa olosuhteissa. Suurin työmäärä ruoantuotantoketjussa tehdäänkin juuri maatiloilla. Ja tästä huolimatta siis kauppa ja teollisuus ottavat ruoanhinnasta jopa 80 prosenttia itselleen. Epäreilun alhainen tuottajahinta ei yhdessä tukienkaan kanssa riitä siis kattamaan monilla maatiloilla edes tuotantokustannuksia.
Tuottajien tarvitsemat korotukset tuottajahintoihin olisivat varsin pieniä. Vähittäistavarakauppa voisi toteuttaa ne reiluuttamalla eli jakamalla ruokatuoton oikeudenmukaisemmalla tavalla. Kuluttajahintaa ei siis tämä nostaisi vaan lisäisi reiluutta. Kaupan markkina-asemat mahdollistavat tällaisen nykytoiminnan ja siksi kaupalle tarvitaan lisää kilpailua, uusia toimijoita ja viranomaisvalvontaa valvomaan kaupan toimintaa elintarvikemarkkinoilla.
Minä reiluutan niin, että ostan ruokamme mahdollisuuksien mukaan suoraan maatilayrittäjältä. Odotan jo kun Anne ja Antti Mikkolan Mikkolan Suoramyynti avaa ovensa Maakylässä ja sitä ennen laitan uuniin Pelto-Seppälän tilapuodista saamani naudan paahtopaistin ja Tammelan Portaan Syrjälän Lammastilan lammasta. Se on reilua.
Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset toimijat ympäri maan .
Muitakin ratkaisuja täytyy etsiä. Yksi toimiva oli vientituki maatiloille. Se miten maataloutemme tulevaisuudessa menestyy riippuu erikoistumisasteesta sekä elintarvikeviennin laajuudesta. Tämän takia hallitusneuvotteluissa on minusta erityisesti kiinnitettävä huomiota suomalaisen maatalouden kipupisteisiin; vientiin, jalostukseen ja kykyyn erikoistua.
Maataloustuet luovat kivijalan tuotannolle, mutta tuloa on haettava myös muualta. Globaalissa kilpailussa menestymme vain ja ainoastaan suuntaamalla katseemme tulevaisuuteen. Puhdas ruuantuotanto on valtti, jota voidaan hyödyntää monella saralla.
Maatalouden kiihtyvä rakennekehitys asettaa haasteet suomalaiselle tuotannolle. Keinovalikoima tuotantokustannusten alentamiseksi on esitetty yleensä yksinkertaisesti. Vaihtoehdoksi tarjotaan yksikkö koon kasvattamista. Todellisuudessa se ei sisällä koko totuutta. On selvää, että Suomessa perinteiseksi luokiteltu maanviljely tulee siirtymään rakennemuutoksen seurauksena isompiin tilayksiköihin, mutta tilaa ja markkinoita on myös erikoistuneille, pienemmille maatiloille.
Todennäköisesti emme kykene ikinä kasvattamaan maatilojen tuottavuuttamme siihen pisteeseen, että voisimme kilpailla suurten maataloustuottajamaiden kanssa. Me voimme kuitenkin luoda omat menestystekijämme erikoistumisen ja viennin kautta. Nyt tulevissa hallitusneuvotteluissa on nostettava reilusti esille ne asiat, joilla voimme elintarvikevientiäkin edistää.
Olen esittänyt, että maataloudelle räätälöitäisiin oma vientituki niin, että ruokaa vievät yritykset olisivat samalla viivalla muiden vientiyritysten kanssa. Nyt ongelmanamme on se, että maanviljelijöille ei ole tarjota tarpeeksi vetoapua viennin aloittamiseksi. Samalla tavalla kuin muut vientiteollisuuden yritykset, tarvitsevat myös maatilat tukea vientimarkkinoiden avaamiseen.
Valtioneuvoston johdolla tehtävät vienninedistämismatkat ovat olleet elintarvikeyrityksille menestyksekkäitä. Matkojen kautta on syntynyt niin sopimuksia kuin myös verkostojakin. Näiden matkojen lisäksi yritykset kaipaisivat konkreettista apua viennin aloittamiseksi. Tämän toiminnan avittamiseksi voitaisiin luoda pelkästään vientiin suunnattu tuki.
…
Eduskunnassa tänään vain lyhyt täysistunto. Keskusta jatkaa neuvotteluja edelleen yksin ja meille muille päivät aikamoista odottelua. Hurjia huhuja liikkeellä yhteiskuntasopimuksen kytkykaupoista ja muusta. Katsotaan huomenna pitävätkö paikkansa.
Illalla odottelua jatkoin sitten hevosen selässä. Vaahteramäellä hieno happirikas ilta Klaaran kanssa ja siinä hyvin tuulettui myös mieli. Huomenna sitten illalla pitäisi töiden taas jatkua ja katsotaan millä tavalla. Valitseeko keskusta mieluummin kumppanikseen vasemmiston vai kokoomuksen? Se selviää illansuussa huomenna.