Hallitus huolissaan maatalouden vaikeasta syksystä – satovahinkojen korvaamiseen lisärahaa 25 miljoonaa

Blogi, tiistaina 24.10.2017

Valtiovarainministeri Petteri Orpo esitteli viime viikolla kuluvan vuoden kolmannen lisätalousarvionsa. Esitys saatiin tänään eduskunnassa meidän käsittelyyn ja istunnosta se etenee nyt valtiovarainvaliokuntamme pöytään. Isona linjauksena Orpon johdolla tehdyssä esityksessä on merkittävä lisäpanostus maanviljelijöiden vaikeaan tilanteeseen kun syksy on ollut todellakin mitä on ollut. Edelleen peloissa on paljon syksyn satoa korjaamatta ja jo nyt on väistämättä selvää, että paljon myös peltoihin jää.

Viljelijöitä tuetaan vaikeassa sadonkorjuutilanteessa 25 miljoonan euron lisäpanostuksella. Uutta rahaa kohdennetaan 15 milj. euroa. Tämän lisäksi Makeraan jo päätetyistä varoista kohdennetaan uudelleen 10 milj. euroa akuutin kriisin helpottamiseksi. Varat on tarkoitus osoittaa viljelijöille energiaveron palautusjärjestelmän kautta EU-lainsäädännön puitteissa. Lisäksi valtiovarainministeriö perustaa työryhmän selvittämään vakuutusmaksuveron huojennusta satovahinkovakuutusten osalta. Lisäksi viljelijöiden jaksamista tuetaan kohdistamalla miljoonan euron lisämäärärahan Välitä viljelijästä -hankkeeseen ja maamme hakee myös EU:lta tukea poikkeuksellisten sääolosuhteiden johdosta. Selvitetään kevään 2018 kehysriiheen mennessä, onko EU:n valtiontukisääntöjen pohjalta hyväksyttävää ottaa käyttöön esimerkiksi pysyvä järjestelmä valtiontakausten myöntämiseksi poikkeuksellisista tilanteista johtuvien maatilojen maksuvalmiusongelmien helpottamiseksi. Ja vielä osana budjettiriihen aikaisempia linjauksia, kokonaan kansallisesti maksettaviin luonnonhaittakorvauksiin ehdotetaan kohdennettavaksi 21,0 milj. euroa. Päätös on osa aiempaa vuoden 2016 kriisipakettia.

Innovaatioita tuetaan

Lisätalousarviossa laivanrakennuksen innovaatiotukeen ehdotetaan 30,9 milj. euron lisäystä, joka mahdollistaa laivanrakennusteollisuuden panostukset innovaatioiden kehittämiseen ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseen. Innovaatiorahoituskeskus Tekesin avustusten maksatuksiin ehdotetaan 40 milj. euron lisäystä, mikä johtuu julkisen tutkimustoiminnan hankkeiden maksatusten aikaistumisesta.

Panostuksia digitalisaatioon

Rakennetun ympäristön ja rakentamisen digitalisaation Kiradigi kärkihanke, jonka jatkamiseksi osoitetaan 3,75 milj. euron rahoitusta. Kansallisarkistolle ehdotetaan 110 000 euron määrärahaa julkisen keskitetyn sähköisen säilytys- ja arkistopalvelun suunnittelukustannuksiin ja Väestörekisterikeskukselle lisätään 20 milj. euron valtuus käytettäväksi sopimuksiin ja muihin sitoumuksiin, joilla saataisiin käyttömääristä riippumaton kiinteä hinnoittelu julkisen hallinnon vahvan sähköisen tunnistamisen välineille.

Osaavan työvoiman saatavuutta tuetaan

Taloudessa on siis lopulta saatu aikaan käänne ja se näkyy jo monessa ja koko ajan laajemmin. Tämän hyvän talouskehityksen vuoksi avoimien työpaikkojen ja erityisesti erikoisosaamista vaativien työpaikkojen määrä on työllisyyskehityksen vuoksi hyvässä kasvussa. Joillakin alueilla on jo nyt pulaa uuden teknologian osaajista. Tilanne on siis hyvin kaksijakoinen – osa alueista ja aloista kärsiin edelleen työttömyydestä ja samaan aikaan tulee koko ajan lisää alueita ja aloja missä osaavaa työvoimaa ei tahdo enää saada.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo esittääkin lisätalousarviossaan 10 milj. euron lisämäärärahaa kohdennettavaksi korkeakoulutettujen muuntokoulutukseen. Näin vastataan osaavan työvoiman tarpeisiin kasvualueilla ja samalla laajennetaan muuntokoulutusta rakennusalan lisäksi. Lisämäärärahalla käynnistettävään muuntokoulutukseen osallistuisi noin 550 opiskelijaa.

Matkailun edistäminen

Finpron valtionapuun ehdotetaan 800 000 euron lisäystä, jolla aikaistetaan Matkailu 4.0 -kärkihankkeen käynnistämistä. Itse uskon, että matkailun saralta meillä on valtavasti vielä voitettavaa ja saatavaa ja kasvumme tulee jatkossa olemaan yhä enemmän matkailu- ja ravintola yms alan varassa. Minusta olisikin nyt erittäin järkevää etsiä keinoja matkailu- ja ravintola-alan tukemiseen. Tässä tärkeässä roolissa on nyt työnalla oleva maltillinen alkoholilain uudistus ja itse esittäisin vielä ravintola-alv:n alentamisesta. Tämä kannattaisi toteuttaa alkoholin, mutta myös muun ravintolamyynnin kohdalla.

Tampereen monitoimiareenan rakentaminen

Tampereen monitoimiareenan rakentamisen valtionrahoitukseen Orpo esittää myönnettäväksi rahapelitoiminnan voittovaroista yhteensä 18 milj. euroa vuosina 2017–2019. Vuoden 2017 osuus rahoituksesta on 7 milj. euroa. Tämä on upea hanke ja hienoa, että samaan aikaan on valmisteilla myös Helsinki Garden ja Turun uusi radan varren areena. Näin saamme maahamme kolme modernia areenaa ja jäähallia missä voidaan järjestää vaikkapa ne jääkiekon MM-kisat ja muita suuria tapahtumia ja nämä kaikki hyvillä kulkuyhteyksillä. Hartwall Areena ja Turku Areena jäisivät näin lisähalleiksi ja varmasti käyttöä riittää niihinkin.

Muita tarkistuksia lisätalousarviossa on myös nippu. Yliopistojen valtionrahoitusta lisätään 5,14 milj. eurolla vuosien 2015 ja 2016 apteekkikompensaatioiden tarkistamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi Helsingin yliopistolle ja Itä-Suomen yliopistolle vastaamaan niiden maksamaa toteutunutta yhteisöveron ja apteekkimaksun määrää. Energiatuen myöntämisvaltuuteen ehdotetaan 15 milj. euron lisäystä energia- ja ilmastostrategian mukaisiin investointeihin. Kouvolan Kimolan kanavahankkeeseen ehdotetaan 3,7 milj. euron lisäystä, joka aiheutuu arvioitua suuremmista kustannuksista. Rauman meriväylän valtuutta ehdotetaan lisättäväksi 1,5 milj. eurolla vedenalaisen louhittavan kallion arvioitua suuremmista määristä johtuen.

Tuloarvioissa vain pieniä muutoksia

Syyskuun lisätalousarvioesitykseen sisältyi merkittäviä muutoksia myös tuloarvioissa ja nyt sovittuun kolmanteen lisätalousarvioesitykseen siten vain pieniä muutoksia tuloarvioissa. Alkuvuoden toteutuneen kehityksen perusteella ajoneuvoveron tuottoarviota ehdotetaan korotettavaksi edelleen 15 milj. eurolla. Veronalennus siis tuottaa valtion kassaan koko ajan paremmin. Arviota muiden sekalaisten tulojen kehityksestä ehdotetaan alennettavaksi yhteensä 12 milj. eurolla.

Valtion nettolainanotoksi vuonna 2017 arvioitiin vuosi sitten vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa 5,6 mrd. euroa. Vuoden 2017 aikana arvio nettolainanottotarpeesta on alentunut. Kolmannen lisätalousarvioesityksen jälkeen nettolainanotoksi vuonna 2017 arvioidaan 4,5 mrd. euroa. Vuoden 2017 kolmas lisätalousarvioesitys lisää valtion nettolainanoton tarvetta 106 milj. eurolla. Valtionvelan määrän vuoden 2017 lopussa arvioidaan olevan noin 107 mrd. euroa, mikä on noin 48 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Tämä kokonaisuus tänään valtiovarainministeri Petteri Orpon johdolla lähetekeskustelun kautta eteenpäin. Hyvältä näyttää siis taloudessamme ja kohti parempaa koko ajan menemme.

Aamusta oli ennen eduskuntaa ja valtiovarainvaliokuntaa jo Lopen kunnanvaltuuston strategiaseminaarin toinen päivä. Erinomaisen hyvä ja aktiivinen uusi valtuusto meillä ja hyviä linjauksia kohti vuotta 2023.

Kommentit