SDP on teettänyt piirakkakuvaajan havainnollistamaan miten maamme on velkaantunut. Kakkaran idea on lapsellisen naivi. Siinä on katsottu vuosi kerrallaan miten paljon valtio on velkaa ottanut ja sitten laitettu kyseinen velka aina kaikkien kyseisenä vuonna hallituksessa olleiden puolueiden piikkiin. Tämän myötä SDP levittää tietoa, että Kokoomuksen ollessa hallituksessa on otettu eniten velkaa. Itseasiassa se sekään ei taida pitää paikkaansa vaan taitaa tällä demarien tieteellisellä tutkimuksella suurimmaksi maamme velkaannuttajaksi saada RKP:n? Olkoot miten tahansa niin tällaisen velkakakkaran heiluttelu täysistunnoissa ja sosiaalisessa mediassa kertoo enemmän heiluttelijasta kuin heilutettavasta.
Samaan aikaan SDP ei kerro sitä, että puolue on ollut Kokoomuksen kanssa samassa hallituksessa 1987-1991, 1995-2003 ja 2011-2015. Kuvitteleeko joku oikeasti, että esimerkiksi viime vaalikaudella 2011-2015 SDP olisai ollut se puolue, joka halusi hillitä velkaantumista enemmän kuin Kokoomus? Pitäisikin kysyä ja kysynkin, että miten paljon enemmän SDP olisi korottanut veroja viime vaalikaudella tai miten paljon enemmän leikannut ja säästänyt ja mistä kuin mitä silloin tehtiin, jotta esimerkiksi viime kaudella olisi päästy vähemmällä velkaantumisella?
Ja itseasiassa SDP on nytkin jo ennen eduskuntavaaleja ja niiden jälkeen kiihtyvällä tahdilla ollut esittämässä säästöjen peruuttamisia, kuten demarien ryhmäpuheessa eilenkin täysistunnossa kuulimme. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ei esittänyt mitään korvaavia säästöjä. Menojen lisäyksiä ehdottavia talousarvioaloitteita demarit ovat tehneet sen sijaan tällekin vuodelle karkeasti 750 miljoonan euron edestä.
SDP:n oma vaihtoehto, jolla puheenjohtaja Rinne ryhmäpuheenvuorossakin rehvasteli, perustuu tulopuolen osalta mm. kuvitteelliselle rahoitusverolle sekä Suomen pankin ja Sitran tuloutuksille ja täysin oletuksenvaraiselle 200 miljoonan euron lisätuotolle harmaan talouden torjunnasta. On totta, että harmaasta taloudesta on hyvä tavoitella lisää verotuloja valtiolle ja näin koko ajan tehdäänkin. Mutta mikään tosiasia ei tue sitä, että panos-tuotos -loppusumma voisi olla demarien esittämällä tavalla 200 miljoonaa euroa. Toteutumat osoittavat, että harmaan talouden torjuntaan laitetut panostukset tulevat takaisin noin kaksinkertaisesti. Demarit uskovat, että kymmenkertaisesti. Näin se ei valitettavasti toimi. Yhtä hyvin siis voisi kirkkain silmin väittää, että me haluamme ottaa harmaasta taloudesta 500 miljoonaa tai miljardin tai kaksi. Kuka tahansa ymmärtää, ettei tuollaiselle pohjalle voi mitään budjettia rakentaa.
Vielä ennen viime eduskuntavaaleja SDP esitti neljän miljardin euron sopeutusta alkaneelle vaalikaudella 2015-2019. Tästä kolme miljardia piti demareiden mielestä päättää heti hallitustaipaleen aluksi ja vuonna 2017 Sdp oli valmis sopimaan miljardin lisäsopeutuksesta, jos on tarpeen. Kolmen miljardin sopeutuksesta Sdp olisi ennen vaaleja hoitanut leikkaamalla menoja kaksi miljardia ja miljardi oli tarkoitus saada veroja lisää. Tässä oli sentään jotain vastuullisuutta vaalien jälkeisiin puheisiin verrattuna. Nyt säästöistä ei enää ole puhuttu mitään.
Kysymys kuuluukin: Missä voi tutustua SDP:n neljän miljardin säästölistaan? Yleensä vastaus on ollut, että lukekaa netistä. Tämä ei nyt riitä kun julkisuudessa tähän mennessä kaikki hallituksen säästöt ovat olleet kelpaamattomia. Niin kuin eilen Ben Zyskowicziä lainasin ”Ei hallitus ole löytänyt niin pientä säästöä, että se demareille kelpaisi”. SDP:n vaihtoehtobudjetissa kyllä mainitaan joitakin marginaalisia säästöjä kuten Makerasta 14 miljoonan nipistys, mutta se on vasta kolme ja puoli promillea neljästä miljardista.
Toivottavasti totuuskin saa tilaa mediassa ja keskusteluissakin. Velat on joskus maksettava ja korotkin tulevat nousemaan.
….
Kello 18.00 ja tämän viikon koti-ilta. Olisin ollut tuntia aiemminkin mutta tänään VR:n junat olivat niin ajoissa, että unohdin Riihimäellä ihan hypätä sieltä pois. Löysin itseni siis Hämeenlinnasta ja paluujunalla sitten vielä Turengista ja Ryttylästäkin. Matkailu avartaa. Enoni muuten sanoi, että ”matkailu avartaa muutakin kuin rahapussia”. Niinpä.
Tänään eduskunnassa valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaoston kokous missä kävimme läpi tuoreita asuntopolitiikan tutkimustietoja ja arvioita tuleville vuosikymmenille. Kaupungistuminen tullee kiihtymään ja maamme kasvu ja talouskasvukin tulee nojaamaan entistä vahvemmin noin 100 000 ja sitä suurempien kaupunkiseutujen varaan. Huolestuneena katselin miten oma seutukuntamme jää kasvun väliin kun koko alue eteläpuolellamme kasvaa erittäinkin nopeasti ja pohjoispuolellakin Hämeenlinnan koko seutukunta hyvin. Riihimäen seutukunta ei ja se tullee luomaan alueellemme yhdessä ja erikseenkin runsaasti haasteita tulevina vuosina. Muuttotappio tarkoittaisi verojen korotuksia lisää ja muutenkin kuihtuvaa kehitystä. Toivotaan, että saamme päätöksillä ja ratkaisuillamme osoitettua ennusteet ja käppyrät vääriksi.
Tiedot siis perustuvat tammikuussa 2016 julkistettuun Asuntotuotantotarve 2040 -tutkimukseen. Teknologian tutkimuskeskus VTT teki tutkimuksen uusien asuntojen rakentamistarpeesta vuosina 2016 – 2040 ja siinä arvioitiin väestökehityksen perusteella, kuinka paljon uusia asuntoja tulee rakentaa ja minne. Tutkimuksen mukaan koko maahan tarvitaan noin 30 000 asuntoa vuosittain, eli yhteensä 760 000 asuntoa vuoteen 2040 mennessä. Tämä tarkoittaa yhteensä noin 3 miljoonaa työvuotta eli 120 000 miestyövuotta 25 vuoden ajan joka vuosi. Ja samaan aikaan korjausrakentaminen tulee työllistämään saman verran rakentajia kuin uudistuotanto. Mikäli kehityskulku on taantuva, määrä on noin 25 000 asuntoa vuodessa. Tässä ei siis ole vielä otettu huomioon maahanmuuton kiihtynyttä kasvua, vaan arviot on laskettu aiempien vuosien keskimääräisen nettomaahanmuuton mukaan. Jos nettomaahanmuutto kasvaa esimerkiksi 30 prosentilla, asuntoja tarvitaan lisäksi vuosittain 2 500.
Asuntotuotannon tutkimus on tarkoitettu siis työkaluksi asuntorakentamisen ennakointiin sekä valtiolle ja kunnille yhdyskuntarakenteen kehittämistä varten, mutta se antaa kyllä hyvin osviittaa siitäkin mitä tuleman pitää.Jaoston kokouksen jälkeen nopeasti yksi tapaaminen ja sitten täysistunto ja hieman vielä ulko- ja turvallisuuspolitiikankin asioita. Palaan niihin täällä nyt joku päivä. Tuntuu, että osa jälleen hakee turpo-otsikoita ja nimeään lehtiin luomalla itse draaman kaarta. Palaan siihen.