Lupasin avata viikon hieman madonluvuilla. Vaikka olemmekin nyt saaneet talouden lähes kymmenen vuoden laskun jälkeen nousu-uralle ja myös työllisyyden kääntymään paremmaksi niin voitonmaljoihin ei vielä ole todellakaan aihetta. Ei edes vaikka pitkäaikaistyttömyyskin on nyt kääntynyt hienoiseen laskuun sillä vaikka mittarit ovat ns. ylöspäin niin kulma on liian loiva. Näin ollen hallituksen tavoitteet julkisen talouden tilan kohenemisesta ja työllisyysasteen noususta eivät ole täyttymässä. Hallitusohjelman mittaluokka ja toimien suunniteltu ajoitus vaikuttavat ulkopuolistenkin arvioitsijoiden mielestä oikealta, mutta kaikki toimet eivät kuitenkaan ole toteutumassa suunnitellun laajuisena tai ne eivät tule vaikuttamaan riittävän ajoissa. Jo tehdyillä päätöksillä ja ratkaisuilla Sipilän hallitus on siis jäämässä lopulta kuitenkin lähes kaikista keskeisistä tavoitteistaan.
Maamme julkisentalouden tila on ollut heikko jo lähes vuosikymmenen. On puhuttu jopa menetetystä vuosikymmenestä. Syitä on monia, mutta pitkittymisen syitä on tarpeen katsoa peilistäkin. Teollisuuden rakennemuutos ja väestön ikääntyminen ovat heikentäneet julkista taloutta. Suhdannetilanteen normalisoituminen ei siis riitä yksinkertaisesti parantamaan julkisentalouden tilaa, sillä väestön ikääntyminen jatkuu ja rakenteellinen työttömyys on korkea.
Hallituskauden puolivälintarkastelussa kaikki lisätoimet tuleekin kohdistaa hienoisen talouskasvun vahvistamiseen ja työllisyystoimiin. Edes odotuksia nopeampi talouskasvu ei nimittäin ratkaise kestävyysvajetta, vaan tarvitaan toimia työllisyysasteen nostamiseksi ja julkisen palvelutuotannon tehostamiseksi. Uusien toimien lisäksi julkisentalouden pitkän aikavälin kestävyystavoite edellyttää jo suunniteltujen toimien määrätietoista toimeenpanoa.
Tulevaisuuden paineet nimittäin ovat hurjat. Pitkällä aikavälillä julkisen talouden tulojen ja menojen välinen epätasapaino, eli kestävyysvaje on noin 7 mrd. euroa. Tämä johtuu julkisentalouden heikosta lähtötilanteesta ja väestön ikääntymisen aiheuttamista menopaineista.
Nyt jo päätetyt toimet vahvistavat julkista taloutta suunnitellusti 4 mrd. eurolla. Työllisyys- ja kasvutoimien vaikutus vuoteen 2021 mennessä on kuitenkin jäämässä tavoitellusta 2 mrd. eurosta, joten lisätoimet työllisyysasteen nostamiseksi ovat tarpeen. Sote-uudistuksella tavoitellun 3 mrd. euron säästötavoitteen saavuttamiseen liittyy monia riskejä, jotka tulee huomioida jatkovalmistelussa.
Työllisyysasteen nostamiseksi tarvitaan lisää tehokkaita toimia työn kysynnän ja tarjonnan lisäämiseksi. Maamme työllisyysaste on matala ja työttömyysaste korkea verrattuna muihin pohjoismaihin. Ongelmana on sekä työn kysynnän, että työn tarjonnan riittämättömyys. Korkea työttömyys on rasite julkiselle taloudelle. Esimerkiksi viime vuonna 2015 työttömyydestä aiheutuneet suorat menot, kuten työttömyyskorvaukset, työttömille kotitalouksille maksetut asumistuet sekä osa toimeentulotukimenoista olivat noin 6 mrd. euroa kaiken ihmisille taakan lisäksi.
Pitkäaikaistyöttömiä onkin enemmän kuin kertaakaan 1990-luvun laman jälkeen. Erityisesti 25–54-vuotiaiden ikäryhmässä tarvitaan lisätoimia työttömyysjaksojen katkaisemiseksi. 25–34-vuotiaiden naisten työllisyysaste on 10 prosenttiyksikköä matalampi kuin Ruotsissa ja on olemassa näyttöä siitä, että kotihoidontuki kannustaa osaltaan naisia pysymään työmarkkinoiden ulkopuolella.
Keskeistä on työttömyyden pitkittymisen ehkäiseminen. Rakenteelliseksi muututtuaan työttömyys ei välttämättä nimittäin alene edes suhdannetilanteen parantuessa. Tarvitaan tarkasti kohdennettuja ja myös yksilöllisiä toimia. Osa työttömistä tarvitsee vahvistusta perustaidoissa, toisten koulutus tai osaaminen on vanhentunut, osalla osaaminen on kunnossa ja joillain ainoa ongelma on työpaikan puute.
Hallitus voi saavuttaa keskeiset tavoitteensa toteuttamalla määrätietoisesti hallitusohjelmassa linjatut tai niille vaihtoehtoiset toimet julkisen talouden vahvistamiseksi ja työllisyysasteen nostamiseksi. Julkista taloutta vahvistavat toimet tulisi kohdistaa ensisijaisesti valtiontalouteen, sillä valtio on jäämässä selvästi sille asetetusta alijäämätavoitteesta. Tämä tukisi myös EU-velvoitteiden noudattamista.
Uusi viikko tästä käyntiin. Helmikuu jo kohta puoluvälissä ja näyttää kovat pakkasetkin jo taaksejääneiltä. Ainakin toistaiseksi. Ehkä niitäkin vielä tulee, mutta pian tulee myös tippuvia räystäitäkin. Siis kuvainnollisesti toivottavasti vain. Hyvää Ystävänpäivän viikkoa kaikille teille blogini lukijoille ja satunnaisille surfaajillekin.
…
Kello 21.10 ja maanantai pakettiin. Tänään ei yhtään kokousta eli aikalailla erilainen maakuntapäivä, mutta tekemisestä ei tuntunut nytkään olevan pulaa. Viikon asioita hieman valmiiksi myös tai valmisteluun ja sitten kotikunnan yritysasioiden parissa muuta puhelinpalaveri ja tuntuu siltä, että ei myöskään nyt päivää ilman kuntavaaleja. Muutamia mukavia yhteydenottoja ehdokashankintaankin, mutta nytkin vain pariin naapurikuntaan. Mutta toivottavasti saamme myös Lopella pohtivat ja vielä ehdokkuutta miettivät mukaan. Katsotaan.