Eilen EU esitteli komissaari Jyrki Kataisen johdolla oman puolustuksen työpaperinsa, missä komissio esitteli vaihtoehtoiset mallit EU-maiden puolustusyhteistyön tiivistämiseksi. EU:ssa tätä työtä johti siis komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen yhdessä ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Federica Mogherinin kanssa. Tavoitteena oli löytää, varsin nopeasti ja monella eri tavalla muuttuneessa maailman turvallisuustilanteessa, yhteistyömalli, joka vahvistaisi yksittäisten EU-maiden turvallisuutta ja puolustusta.
Työ oli jatkoa aiemmin esitellylle Valkoiselle kirjalle missä käsiteltiin Euroopan tulevaisuutta ja eilen julkistetussa tietyllä tavalla pohdinta-asiakirjassa tai keskustelun avauksessa esitettiin kolme erilaista skenaarioita siitä, miten voitaisiin puuttua Eurooppaan kohdistuviin kasvaviin turvallisuus- ja puolustusuhkiin ja lisätä myös EU:n ja koko Euroopan omaa puolustuskykyä vuoteen 2025 mennessä.
EU:n turvallisuus on ollut Jean-Claude Junckerin komission keskeisimpiä tavoitteita ja tätä työtä nyt määrätietoisesti viedään eteenpäin. Myös samalla esitettiin konkreettiset ehdotukset EU:n puolustusrahaston perustamisesta. Sen tarkoitus on tehostaa yhteisiin puolustusvoimavaroihin kohdistuvaa jäsenvaltioiden varainkäyttöä.
Komissio esitti siis kolme mahdollista skenaariota siitä mihin Euroopan puolustus voisi edetä tulevaisuudessa.
1) ”Turvallisuus- ja puolustusyhteistyön skenaariossa jäsenvaltiot päättäisivät edelleen turvallisuus- ja puolustusyhteistyön tarpeesta tapauskohtaisesti vapaaehtoiselta pohjalta, ja EU täydentäisi kansallisia toimia kuten ennenkin. Puolustusyhteistyötä vahvistettaisiin, mutta EU:n osallistuminen vaativimpiin operaatioihin jäisi vähäiseksi. Uusi EU:n puolustusrahasto auttaisi kehittämään uusia yhteisiä voimavaroja, mutta jäsenvaltiot valvoisivat puolustusvoimavarojen kehittämistä ja hankintaa edelleen suurelta osin erikseen. EU:n ja Naton yhteistyö säilyttäisi nykyisen muotonsa ja rakenteensa.
Kunnianhimoisemmassa, 2) jaetun turvallisuuden ja puolustuksen skenaariossa jäsenvaltiot yhdistäisivät tietyt taloudelliset ja operatiiviset resurssit solidaarisuuden lisäämiseksi puolustuksessa. EU myös lisäisi osallistumistaan Euroopan suojelemiseen rajojensa sisä- ja ulkopuolella. Se ottaisi suuremman roolin esimerkiksi kyberturvallisuudessa, rajavalvonnassa tai terrorismin torjunnassa ja vahvistaisi puolustukseen ja turvallisuuteen liittyviä seikkoja EU:n sisäisissä politiikoissa, jotka koskevat esimerkiksi energia-, terveys-, tulli- tai avaruusalaa. Tätä täydentäisivät poliittinen tahto toimia sekä nopeasti muuttuvaan toimintaympäristöön soveltuva päätöksenteko. EU ja Nato lisäisivät keskinäistä yhteistyötään ja koordinoisivat toimia kaikilla osa-alueilla.
Kunnianhimoisin, 3) yhteisen puolustuksen ja turvallisuuden skenaario käsittää unionin asteittain määriteltävän yhteisen puolustuspolitiikan. Se johtaisi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 42 artiklan mukaisesti yhteiseen puolustukseen. Kyseisen artiklan mukaan ryhmä jäsenvaltioita voi viedä Euroopan puolustuksen seuraavalle tasolle. Tässä vaihtoehdossa EU:n ja Naton vastuista Euroopan suojelemisessa tulisi toisiaan vahvistavia. EU voisi toteuttaa korkean intensiteetin turvallisuus- ja puolustusoperaatioita, joiden tukena olisi jäsenvaltioiden puolustusvoimien suurempi yhdentyminen. EU tukisi yhteisiä puolustusohjelmia EU:n puolustusrahaston kanssa ja perustaisi Euroopan puolustustutkimusviraston. Näin voitaisiin luoda myös todelliset eurooppalaiset puolustusmarkkinat, jotka pystyvät suojelemaan puolustusteollisuuden keskeisiä strategisia toimintoja ulkoisilta yritysvaltauksilta.”
Nämä kolme eri skenaariota eivät ole siis lopulta kuitenkaan toisiaan poissulkevia. Komission mukaan niiden tarkoituksena on esittää kolme erilaista solidaarisuustasoa EU-maiden välillä. On varmasti kaikkien tahtotila, että yhdessä vahvistamme Euroopan turvallisuutta. EU:n jäsenvaltioilla on tässä asiassa päätösvalta, ja ne määrittävät tavoitetason EU:n toimielinten tuella. Tulevaisuutta ajatellen EU-maiden eli meidän kaikkien on nyt päätettävä päämäärästä ja kulkunopeudesta meidän kaikkien suojelemiseksi. Itse pidän tärkeänä, että me olemme tässä Natoon kuulumattomana maana mieluumminkin kaasunpainajana kuin jarrumiehenä. NATO-maille turvatakuut tuo NATO, mutta meille jotka emme kuulu sotilasliittoon on syytä pyrkiä mahdollisimman kattavaan yhteistyöhön ja myös laveaan tulkintaan EU:n yhteisvastuu- ja solidaarisuuskausekkeista. Itse asiassa olemme Lissabonin sopimuksessa jo yhdessä varsin kovan lupauksen toisillemme antaneet ja siitä pitää pitää nyt kiinni.
EU:ssa tehdyn sopimuksen 42 artiklan 6 kohdan mukaan samanmieliset EU-maat voivat viedä Euroopan puolustuksen seuraavalle tasolle. Viime vuonna komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker totesi, että”tätä mahdollisuutta on nyt hyödynnettävä.” Olen samaa mieltä.
….
Kello 20.22 ja vielä Iltakahvit. Juuri eduskunnasta kotia kohden. Illalla vielä pitkät keskustelut mm. lukiosta, Ylestä ja Etyjistäkin. Mutta päivän ehdottomasti kovin juttu oli pienen äiti ja isä -ryhmän tapaaminen valiokuntien välissä lounastunnilla. Harvoin on vaikea pitää tunteet kurissa, mutta nyt oli.
Nämä äidit ja isät ovat joutuneet laittamaan omia rahojaan jopa yli 70 000 euroa saadakseen hoitoa ja apua lastensa sairauksiin. Minun on mahdoton ymmärtää ja hyväksyä sitä, että tällaisessa hyvinvointivaltiossa edes lapset eivät saa hoitoa.
Kyse siis lapsista jotka ovat sairastuneet yllättäen ja saaneet hyvin moninaisia oireita. Suomesta lapset eivät ole saaneet apua ja hoitoa ja perheet kaiken lisäksi lastensuojeluilmoituksia niskaansa. Pienet lapset ovat odottaneet vuosia apua ja osa on joutunut jopa pyörätuoliin ja osa oman kodin ja sängyn vangeiksi. Lähes kaikilla koulunkäynti on keskeytynyt tai jäänyt kokonaan. Näistä lapsista on ollut julkisuudessa myös juttuja ja itse olen ehdottomasti sitä mieltä, että ratkaisu hoitoon pääsemiseksi pitää tehdä ja sen rinnalla myös puolueeton selvitys miten tämä on mahdollista Suomessa. Nyt perheet ovat maksaneet itse hoitoja mitkä maksavat kerralta tuhansia euroja ja osa perheistä on matkustanut hoitoa saadakseen lukuisia kertoja Hollantiin. En ymmärrä.
Yksi eduskunnan patsaista – Tulevaisuus – kannustaa ja jopa vaatii meitä päättäjiä ajattelemaan asioita päättäessämme aina tulevaisuutta ja lapsia.