Suomen henkilö- ja tavaraliikenteessä kilpailua tapahtuu niin maalla, merellä kuin ilmassa, mutta ei siis vielä raiteilla. Palautetta kun ihmisiltä kuuntelee niin yleisesti kaikista pettyneimpiä ollaan junaliikenteeseen. Jossain junat eivät pysähdy, juniin ei mahdu, lippuja ei enää kukaan myy ja junat ovat aina myöhässä.
Raiteilla ei asiakas voi muuta kuin tyytyä tähän tilanteeseen. Jos sitä ei halua kestää tai pysty sen kaiken epävarmuuden ja toimimattomuuden kanssa elämään niin ainoa vaihtoehto on vaihtaa juna joko bussiin, metroon, raitiovaunuun, omaan autoon tai joissain tilanteissa myös lentokoneeseen. Näissä kaikissa muissa kulkuvaihtoehdoissa on muuten lisäksi valinnanvaraakin. Jos yksi bussiyhtiö ei toimi niin toinen toimii ja myös lentokoneen voi valita ja taksinkin ja myös sen oman autonkin jne.
Henkilöraideliikenteessä VR:n monopolin jatkamista on vaikea enää perustella ja myös EU-lainsäädäntö, ns. neljäs rautatiepaketti, edellyttää meitä kilpailun avaamiseen rautatieliikenteessä. Tämän tietävät myös oppositiopuolueet, jotka tästä huolimatta tänään esittivät hallitukselle epäluottamusta raideliikenteen takia.
Kilpailun avaaminen raiteilla tarkoittaa siis sitä, että VR:n yksinoikeudesta liikennöidä Suomen rataverkolla luovutaan ja rautateiden henkilöliikenteeseen voi tulla muitakin toimijoita. Tämä siis EU vaatii ja edellyttää meitä tekemään. Emme voi jatkaa nykymallilla jos joku sellaista edes haluaisi.
Kilpailun avaaminen aloitetaan Etelä-Suomen taajamaliikenteestä. LVM:n kilpailutuksen aikataulu yhteensovitetaan Helsingin seudun liikenteen (HSL:n) lähijunaliikenteen kilpailutuksen kanssa. Tavoitteena on, että Etelä-Suomen taajamajunaliikenteen kilpailutettu liikennöinti alkaa 2020-luvun alkupuolella. Muut kokonaisuudet kilpailutetaan vaiheittain. Tarkoituksena on, että uusien sopimusten mukainen liikenne koko maassa olisi käynnistynyt vaiheittain kesäkuuhun 2026 mennessä. Asia ei siis hätäillä eikä kiirehditä, vaan EU:n vaatimukset täytetään vaiheittain ja rauhallisesti vaiheittain.
Aiemmat kokemukset meiltä muilta aloilta ja maailmalta myös raideliikenteestä kertovat, että uudistus tulee parantamaan palveluita. Pääsääntöisesti terveellä pohjalla tapahtuva kilpailu on koitunut aina asiakkaan ja yhteiskunnan parhaaksi. Yritykset joutuvat kilpailemaan asiakkaista, jolloin niiden on panostettava palveluiden laatuun ja pidettävä hinnat kurissa. Näin on tapahtunut viimeksi linja-autopuolella. Kilpailun rautatieliikenteessä odotetaankin tuovan kansalaisille ja yrityksille monia hyötyjä: esimerkiksi palvelut monipuolistuvat, kiinnostus raideliikennettä kohtaan kasvaa ja matkustajamäärät voivat lisääntyä, mikäli palvelun hinta-laatu-suhde miellyttää asiakkaita.
Päivällä myös palaveri Pirkanmaan kansanedustajien kanssa. Meidän maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen kävi läpi raidehankkeita ja itse nostin junakeskustelussa esille myös pääradan raidekapasiteetin lisäämisen aina Tampereelle asti.
Uudistus tuo myös maakunnille ja kaupungeille mahdollisuuden järjestää alueellista junaliikennettä. Alueellinen junaliikenne on tärkeässä roolissa, kun työssäkäyntialueita halutaan laajentaa. Kuten kuluvan vuoden aikana on huomattu, on yksi talouskasvun pullonkaula ollut ongelmat työvoiman liikkuvuudessa. Töitä on kun vain töihin järkevästi kodeista pääsisi.
Meillä raidepuolen kilpailutus hoidetaan ns. käyttöoikeussopimusmallilla, mikä on hyvin yleinen malli Euroopassa. Esimerkiksi Iso-Britanniassa ja Ruotsissa valtaosa henkilöjunaliikenteestä on järjestetty juuri käyttöoikeussopimusten pohjalta. Useassa maassa erityisesti alueellista ja paikallista lähijunaliikennettä kilpailutetaan. Useassa maassa käyttöoikeussopimusten ohella on myös avoimen markkinoillepääsyn reittejä. Meillä näin ei tulla toimimaan vaan mallina on vain käyttöoikeussopimus.
Itseasiassa me olemme tällä hetkellä Luxemburgin ja Irlannin ohella ainoa EU-maa, jossa rautateiden henkilöliikenteessä on vain yksi toimija. Esimerkiksi edellämainituissa Ruotsissa ja Iso-Britanniassa on kilpailutettu rautatieliikennettä jo pitkään. Myös Norjassa ollaan avaamassa rautateiden henkilöliikennettä kilpailulle. Ja EU-tasolla rautatieliikennettä on siis velvoitettu avaamaan rautatieliikennettä asteittain kilpailulle vuodesta 2003 alkaen. EU-sääntelyssä kilpailun avaaminen koski ensin tavaraliikennettä ja viimeiseksi kotimaan henkilöliikennettä. EU:n neljännen rautatiepaketin tavoitteena on avoin ja syrjimätön markkinoillepääsy kotimaan henkilöliikenteessä 3.12.2019 alkaen. Tämä siis sitoo ja velvoittaa meitäkin.
Kansainväliset kokemukset kilpailun avaamisesta ovat olleet kaiken kaikkiaan myönteisiä. Esimerkiksi Ruotsissa seudullisen ja paikallisen liikenteen kilpailuttaminen vähensi ensimmäisissä kilpailutuksissa valtion tukitarvetta 10–32 prosenttia. Kaiken kaikkiaan Ruotsin rautatieliikenteen matkustajamäärät ovat kasvaneet 1990-luvun alusta alkaen yli 80 prosenttia. Esimerkiksi seudullisessa ja paikallisessa juna-liikenteessä henkilökilometrit ovat lähes nelinkertaistuneet vuodesta 1990 vuoteen 2014. Matkustajamäärän kasvuun on vaikuttanut myös mm. ratainvestoinnit sekä se, että kilpailutusten myötä säästyneet varat on käytetty edelleen rautatiepalvelujen parantamiseen. Näin pitää tehdä meilläkin. Myös Iso-Britanniassa junamatkustamisen suosio on lisääntynyt valtavasti liikenteen kilpailuttamisen jälkeen. Myös julkisen tuen tarve on jatkuvasti vähentynyt ja tällä hetkellä Iso-Britanniassa junaoperaattorit maksavat liikennöintioikeuksista enemmän kuin sen summan, jolla valtio tukee liikennettä.
Sen sijaan meillä rautatietilaston mukaan kuitenkin esimerkiksi vuonna 2016 kaukoliikennematkoissa ollaan liki 2 miljoonaa matkaa alhaisemmalla tasolla kuin vuonna 2008. Pitkällä aikavälillä matkustajamäärien kasvu on ollut Suomessa merkittävästi muiden Euroopan maiden kasvua hitaampaa.
Kansainvälisten kokemusten valossa näyttää siis erittäin todennäköiseltä, että raideliikenteen osuus henkilöliikenteestä kasvaa meilläkin uudistuksen seurauksena. Siksi ihmettelen, että Vihreätkin uudistusta vastustavat. Olen ennen ymmärtänyt, että juuri vihreät ovat vannoneet julkisenliikenteen ja erityisesti raideliikenteen nimeen. Näin ei enää näytä olevan vaan tässäkin vihreistä on tullut vasemmistopuolue. Valitettavasti.
Iso- Britanniassa ja Ruotsissa junaliikenteen kulkumuoto-osuus on kaksinkertaistunut 20 vuodessa kilpailun avaamisen jälkeen. Mutta rehellistä on myöntää sekin, että junankäytön merkittävä kasvattaminen edellyttää myös raideinvestointeja ja muita julkisen sektorin toimenpiteitä. Kun junamatkustamisen suosio kasvaa, saadaan näille investoinneille ja panostuksille nykyistä enemmän vastinetta.
Ja alleviivataan nyt vielä mitä siis ollaan tekemässä. VR Yhtymä Oy:stä eriytetään VALTION KOKONAAN OMISTAMAT kalustoyhtiö, kunnossapitoyhtiö ja kiinteistöyhtiö. Ja tämän jälkeen VR jatkaa toimintaansa VALTION KOKONAAN OMISTAMANA junaliikennöintiin keskittyvänä palveluoperaattorina. Eli VR ei siis yksityistetä vaan kaikki säilyy jatkossakin 100% meidän yhteisessä valtion omistuksessa.
Vielä lopuksi tärkeä asia eli se miten junaliikenteen kilpailun avaaminen vaikuttaa sitten VR:n henkilöstöön? Ensinnäkin VR:n uudelleen organisoinnin johdosta osa VR:n henkilöstöstä siirtyy tehtäviensä mukana uusien perustettavien valtionyhtiöiden palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä ja henkilöstön asema on siirtymähetkellä turvattu. Ja henkilöstön kannalta on myös olennaista huomata, että rautatiekilpailun avaamisen keskeisenä tavoitteena on kasvattaa Suomen junaliikenteen määrää tulevaisuudessa ja tällä tavalla luoda uusia työpaikkoja.
Tästä tänään kävimme pitkän keskustelun opposition välikysymyksen muodossa. Opposition puheet olivat valitettavasti jälleen kerran vahvaa pelottelua, hämmentämistä, tahallista asioiden väärinymmärtämistä ja tuntui jotenkin myös oman etujen tai aseman turvaamiselta.
Ja kiitos myös teistä monille antamastanne palautteesta. Valtaosan kokemukset VR:n nykypalveluista eivät ole olleet kovinkaan kehuttavia. Itse koen niin, että jättäessään hoitamatta monopolitehtäväänsä tai hoitaessaan sen huonosti (karsimalla IC-vuoroja esim. Hämeenlinna ja Riihimäki, tai vaikeuttaessaan lipunmyyntiä jne) VR nakertaa myös itse EU:n määräämän lisäksi omaa oikeutustaan toimia monopoliasemassa. Monopoliasema on vastuullinen tehtävä mitä ei voi hoitaa miten tahansa.
Nyt kello 19.59 ja katsetta uuteen päivään. Takana tämä junakeskustelu, mutta myös puolustusvaliokunta ja valtionvaratkin. Aamulla jatkamme.