EU-komissio nosti maallemme keltaisen kortin lähettämällä kirjeen missä meitä kehotetaan ja jopa kannustetaan jatkamaan rakenteellisia uudistuksia sekä parantamaan kilpailukykyämme ja tuottavuuttamme. Paimenkirje on ennakollista informaationvaihtoa, jolla pyritään kiinnittämään huomiota tarvittavien muutosten tarpeellisuuteen, jotta ei olisi tarvetta esimerkiksi liiallisen alijäämän menettelylle. Kirjeen allekirjoittaneet komissaarit Dombrovskis ja Moscovici ehdottavat työnteon kannustimien parantamista erityisesti vähemmän koulutetulle työvoimalle. Lisäksi puhutaan työurien pidentämisen ja kilpailun suljettujen alojen avaamisesta kilpailulle.
Nämä ehdotukset eivät ole yllättäviä tai edes uusia vaan mieluumminkin enemmän kuin tuttuja kenelle tahansa kansainvälisiä suosituksia seuranneille. Niitä on kuultu jo vuosia, mutta jostain syystä riittäviä muutoksia ei ole tapahtunut. Länsimaiden jäykimmät työmarkkinat ottavat yhteiskuntasopimuksen myötä toivottavasti edes pieniä askelia kohti parempaa sopeutumiskykyä talouden suhdanteisiin. Tämä olisi myös ja ennen kaikkea työttöminä olevien tai työttömyysuhan alla olevien ihmisten etujen mukaista.
Vaikeassa tilanteessa ja ilman selvää näkymää parempaan kehitykseen pitäisi ottaa käyttöön keinojen koko arsenaali. Yhteiskuntasopimuksella päästäisiin hiukan eteenpäin suomalaisen työn kilpailukyvyn parantamisessa, mutta paljon jää tehtäväksi muilla keinoilla. Ja vielä enemmän jos tänään PAM päättää jättäytyä neuvottelujen ulkopuolelle. Se päätös käytännössä tarkoittaisi yhteiskuntasopimuksen kaatumista. Ja se myös pakottaisi hallituksen omiin toimiin mitä lainsäädännöllä voitaisiin tehdä. Toivotaan, että siis sopiminen voittaa tänään riitelyn ja yhteiskuntasopimus ja palkkojen Suomen malli etenee.
Mitä kannustimille on tehtävä? Tuloverotuksen jyrkkä progressio puree jo keskituloisiin ja tekee hyvin vaikeaksi tai mahdottomaksi vaurastumisen omalla työllä. Työn verotusta on jo kevennetty työtulovähennyksen kautta. Samaa linjaa on syytä jatkaa ja suunnata veronkevennysvara ensisijaisesti sellaisiin kohteisiin, joissa verotuksen keventäminen kaikkein eniten lisää työtä ja taloudellista toimeliaisuutta.
Meidän kokoomuslaisten pitkäaikainen tavoite toteutui, kun kauppojen aukiolot vapautettiin vuodenvaihteessa. Jatkoksi tarvitaan kuitenkin lisää vaikuttavia avauksia, joilla poistetaan investointien esteitä, lisätään kilpailua ja tehokkuutta markkinoille sekä kevennetään yrittäjyyden ja elinkeinotoiminnan tarpeetonta byrokratiataakkaa.
Esimerkkejä löytyy paljon. Meille eduskuntaan tulee kevään aikana tilintarkastuslain uudistus. Sen yhteydessä on tarkkaan huolehdittava, ettei suomalaisille yrityksille säädetä raskaampia vaatimuksia kuin EU-säädökset edellyttävät. Kaupan suuryksikkösääntelyn laukaisevaa kerrosneliörajaa on korotettava tuntuvasti, jotta kauppakeskusinvestointeja saataisiin lisää. Parhaassa tapauksessa markkinoille saataisiin uusia toimijoita haastamaan nykyistä, hyvin keskittynyttä päivittäistavarakauppaa. Maatalouden byrokratiassa riittää perattavaa. Esimerkiksi pellon pinta-alaa mittaavien ELY-keskuksen tarkastajien saadessa muuttumattomasta pinta-alasta eri mittaustuloksen, viljelijää rangaistaan muuttuneesta pinta-alasta tukien menetyksellä. Hallituspuolueiden yhteinen tahto on, että tällaiset epäkohdat korjataan.
Alkoholilainsäädäntöä ollaan uudistamassa. Erityisesti Kokoomus ja Perussuomalaiset haluavat viedä tälläkin saralla Suomea lähemmäs eurooppalaisia käytäntöjä. Keskusta tuntuu haraavan vastaan ja en tiedä onko mielissä heillä edelleen avaus jopa keskioluen laimentamisesta? Toivottavasti ei. Me olemme perussuomalaisten kanssa pitäneet esillä mm. seuraavia uudistuksia. Esimerkiksi kaupan alkoholijuomien prosenttirajojen nostoa. Tämä tarkoittaisi, että esimerkiksi laadukkaat pienpanimotuotteet pääsisivät kaupan laajan jakelutien kautta helpommin markkinoille. Tämä olisi merkittävä piristysruiske sekä kaupalle, juomanvalmistajille että kotimaisille viljantuottajille. Samalla vahvojen oluiden matkustajatuonti oletettavasti vähenisi ja nykyistä enemmän verotuottoja tulisi vahvistamaan kotimaan julkista taloutta. Odotammekin eduskuntaan hallituspuolueiden kansaedustajien enemmistön sekä myös kansalaisten selvän enemmistön tahdon mukaista esitystä, joka lisää vapautta ja valinnanvaraa sekä vie kotimaista laatujuomakulttuuria eteenpäin.
Itse tuen ja kannustan kaikkia uudistuksia, jotka tuovat lisää suomalaista työtä. Se on ainoa tapa turvata hyvinvointiyhteiskunta kestävällä tavalla. Mitä mieltä sinä olet?
….
Nyt eduskunnassa ja pari tuntia töitä työhuoneessa ja Jan Vapaavuoren kirjan Puoliholtiton Suomi -kirjan julkistus ja sitten puolustusvaliokunnan kokous. Tämä kaikki aamupäivällä ja iltapäivänkin kalenteri mukavan täyden näköinen. Ja illalla sitten Petterin kanssa pitkästä aikaa kahdestaan syömään.
….
Kello 17.40 ja eduskunnan päivä yllättäen takana jo nyt. Kyselytunnin jälkeen vielä keskustelu maaseudun vakaista nettiyhteyksistä ja sähköisistä ylioppilaskirjoituksista. Lopultakin siis otamme näitäkin askelia. Vuonna 2000 syntyneet nuoret ovat nimittäin vasta ensimmäiset jotka suorittavat koko ylioppilastutkintonsa sähköisesti. Taitaa ainakin kymmenen ikäryhmää heitä ennen jo eläneen käytännössä koko elämänsä tietokoneiden, matkapuhelimien, älypuhelimien ja muiden ympärillä. Sitten ylioppilaskirjoituksiin ei ole otetukkaan digiloikkaa vaan loikka lyijykynäaikakaudelle takaisin. Nyt onneksi siis tässäkin edetään.
Päivän iso tärkeä uutinen oli se, että PAM hyväksyi yhteiskuntasopimuksen ja palkkamallin. Ja hetki sitten saimme tiedon, että myös työnantajien EK on valmis etenemään tässä asiassa tällä kattavuudella. Päätökset ovat maamme tulevaisuuden kannalta aivan keskeiset ja ei voi kuin kiittää kaikkia sopimisesta ja vastuunkannosta yhdessä vaikka asiat ovatkin vaikeita ja kipeitäkin.
Nyt hieman vapaata aikaa täällä eduskunnan työhuoneessa ja entisen kollegani Jan Vapaavuoren tuoreen kirjan lukuhetki.