Viron yleisradioyhtiö ERR kertoi 30.4.2025, että ”Viro on valmis lähettämään komppanian kokoisen yksikön Ukrainan”. Kyse olisi joukoista, jotka osallistuisivat ns. halukkaiden länsimaiden koalitiossa Ukrainan mahdollisen rauhan varmistamiseen. Viron pääministeri Kristen Michal totesi, että ”Viro on valmis lähettämään komppanian kokoisen yksikön Ukrainan rauhanturvaoperaatioon osana halukkaiden länsimaiden koalitiota”.
Komppanian kokoonpano voi vaihdella 50–250 sotilaan välillä, mutta yleensä sen koko on noin 150 taistelijaa. Viron päätös vaatii vielä parlamentin eli Riigikogun vahvistuksen. Määrä on siis pieni tavoiteltuun 64 000 sotilaaseen verrattuna, mutta periaatteellisella tasolla paljon kokoaan suurempi. Etulinjan maana Viro avaa vie keskustelua uudelle tasolle. Halukkaiden koalitiota johtaa siis Iso-Britannia ja Ranska. Näiden ympärille koottu ryhmä Euroopan maita olisi siis yhdessä valmiita tarjoamaan turvallisuustakuut Ukrainalle, mutta se edellyttää toteutuakseen päätöksiä myös lähetettävistä joukoista.
Viron pääministeri Kristen Michal toisti kuitenkin jälleen yleisradionkin uutisessa kantansa siitä, että ”paras tapa taata Ukrainan turvallisuus on Nato-jäsenyys”. Michal kuitenkin myönsi, että ”Jos Nato-jäsenyys vie aikaa, Ukrainalle on taattava pelote ja puolustustoimet liittoutuneiden joukkojen avulla maassa”.
Pääministeri totesi maansa yleisradiolle, että ”Ukrainan turvallisuus on Euroopan turvallisuutta. 
Itsenäinen, suvereeni Ukraina, osa eurooppalaista perhettä, on paras strateginen takuu Moskovan imperialismia vastaan meille kaikille. Meidän on osoitettava, että pystymme hyvien ajatusten lisäksi tekemään hyviä asioita”.
”An independent, sovereign Ukraine belonging to the European family is the best strategic guarantee against Moscow’s imperialism for all of us.”
Viron päätös ns. Naton etulinjan maana, eli maana jolla on maarajaa Venäjän kanssa, on merkittävä. Aiemmin etulinjan maat eivät ole halukkaiden koalition joukkojen lähettämisvalmisteluihin osallistuneet, mutta nyt Viron päätös haastaa ehdottomasti nämä aiemmin tehdyt päätökset. Jokainen maa joutuu arvioimaan sitä, että onko sillä mahdollisuus omalta osaltaan olla yhdessä varmistamassa yhden liittolaismaan koskemattomuutta? Joku voi myös kysyä sitä, että miten toivoisimme muiden toimivan, jos kyse olisikin meistä? Ja toisaalta meidän on pohdittava myös sitä miten parhaiten yhdessä varmistamme, että yksikään etulinjanmaista ei joudu Venäjän seuraavien aggressioiden ja hyökkäysten kohteiksi? Esimerkiksi meidän ensisijaisena vastuuna on yli 1300 km maarajaa epävakaan ja valloitushaluisen Venäjän kanssa. Sen siis myös EU:n ja Naton itärajan turvaaminen on meidän ensisijainen tehtävämme.
Mutta toisaalta samaan aikaan Viron kovan linjauksen kanssa Brittilehti The Times paljasti, että halukkaiden koalitio ei olisi saamassa kasaan edes 25 000 sotilaan joukkoa tavoitellusta 64 000:sta Ukrainaan lähetettäväksi. Liettuan puolustusministeri Dovile Sakaliene olikin todennut kollegoilleen muistuttaen, että ”Venäjällä on 800 000 sotilasta. Sanon teille: jos emme pysty kokoamaan edes 64 000:ta, se ei ainoastaan näytä heikolta – se on heikkoa.” Tarvittavaan määrään ei siis päästä mukana olevien isäntämaiden Iso-Britannian ja Ranskan sekä Viron joukoilla vaan mukaan tarvitaan isot Euroopan maat Saksa, Italia, Espanja ja myös etulinjan maista myös ainakin Puola.
Viron pääministerin sanoja mukaillen Euroopan on nyt osoitettava, että pystymme hyvien ajatusten lisäksi tekemään hyviä asioita.
Tänään etätyöpäivä ja huomenna sitten Atlantin taakse. Mutta sitä ennen vielä monenlaista. Nyt kone jo huutaa töihin.
….
Kello 22.12 ja työpäivä takana ja matkalaukku pakattuna. Huomenna rapakon taakse.