Tänään lähden pidemmälle työmatkalle Afrikkaan. Kymmenen seuraavaa päivää menee kehitysyhteistyöasioiden parissa ensin Etiopissa ja sitten Tansaniassa. Tänään lennän Helsingistä Turkin Istanbuliin ja sieltä matka jatkuu illalla sitten Addis Abebaan ja sieltä sitten keskiviikkona iltapäivällä Bahir Dariin Amharan alueelle. Ja Etiopiassa sitten perjantaihin asti sieltä lento Tansaniaan Dar Es Salaamiin.
Sekä Etiopia että Tansania ovat hyvät esimerkit siitä miten voimme auttaa köyhiä maita paikanpäällä ja näin osalta myös hillitä pakolaisuutta. Itseasiassa juuri Etiopia on tärkeä alueellinen toimija, joka tuo vakautta muuten levottomaan Afrikan sarveen. Maa osallistuu myös oman maanosansa Afrikan rauhanturvaoperaatioihin ja vastaanottaa myös eniten pakolaisia Afrikassa. Nämä tärkeintä asioita tämän matkan osalta. Onhan meillä paraikaa runsaasti keskustelua juuri siitä, että miksi kaukaisten pohjoismaiden tai yleensä Euroopan maiden täytyy kantaa näin suurta vastuuta alueiden pakolaisvirrasta ja miksi emme auta paikanpäällä. Tässä hyvät esimerkit siitä, että autamme paikan päällä ja myös siitä, että Afrikankin maat auttavat toisiaan.
Suomi ja Etiopia ovat tehneet kehitysyhteistyötä pian jo 50 vuoden ajan. Yhteistyömme alkoi vuonna 1967 ja viime vuonna kahdenvälinen tuki Etiopialle on noin 14 miljoonaa euroa. Etiopia on edelleen yksi maailman köyhimmistä maista, mutta myös yksi nopeimmin kasvavista talouksista. Viime vuosina talous on kasvanut noin 8 prosenttia vuodessa. Köyhänäkin maana Etiopia siis haluaa auttaa naapurimaitaan hädän hetkellä. Keskiviikkona vierailen mm. YK:n Pakolaiskeskuksessa UNHCR Refugee Community Centerissä pakolais- ja muuttoliikekysymysten tiimoilta ja myös valtiovarainministeriössä.
Etiopian talous perustuu pitkälti maatalouteen. Maan lähes 90-miljoonaisesta väestöstä yli 80 prosenttia asuu maaseudulla. Etiopian tulokset ovat parantuneet hyvinvointia mittaavassa YK:n kehitysohjelman inhimillisen kehityksen indeksissä, mikä osoittaa hallituksen vahvaa sitoutumista köyhyyden poistamiseen. Hallitus on panostanut koulutukseen, terveyteen ja vesihuoltoon. Köyhyys on kuitenkin yhä iso ongelma. Etiopia säilyy myös tulevina vuosina yhtenä maailman suurimmista kehitysavun vastaanottajamaista.
Etiopian osuudella tapaan myös Suojelupoliisin Nairobin yhdyshenkilön. Tämä on myös äärimmäisen tärkeää ja arvokasta ja ennen muuta myös tehokasta työtä paikan päällä.
Vuosituhattavoitteet Etiopiassa:
YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttaminen on ollut tärkeällä sijalla Etiopian kehityssuunnitelmissa. Etiopia näytti saavuttavan kuusi vuosituhattavoitetta määräajassa 2015. Puhdasta vettä ja opetusta koskevat tavoitteet on jo saavutettu (UNDP:n raportti 2012). Ainoastaan äitiysterveyttä koskeva tavoite on vielä kaukana.
Tavoitteiden saavuttamista on siivittänyt vuosikymmeniä jatkunut myönteinen talouskehitys . Yli 65 prosenttia julkisista menoista on käytetty köyhyyden vähentämiseen: koulutukseen, vesihuoltoon, maatalouteen, teihin ja energiaan. Vuosituhattavoitteiden saavuttaminen on myös sisällytetty maan kansallisiin kehityssuunnitelmiin.
Tavoitteena hiilineutraali keskitulotason maa
Meidän ns. kahdenvälinen kehitysyhteistyö pohjautuu Etiopian omaan kasvu- ja kehityssuunnitelmaan. Etiopian tavoitteena on nousta keskituloisten maiden joukkoon ja hiilineutraaliksi taloudeksi vuoteen 2025 mennessä. Maaohjelman mukaisesti Suomen kehitysyhteistyö keskittyy kolmelle sektorille: opetukseen, veshuoltoon ja sanitaatioon sekä maaseudun taloudelliseen kehitykseen. Näitä kohteita käy matkan aikana myös katsomassa paikan päällä. Usein hyvinkin pienellä panostuksella paikan päälle saadaan aikaan merkittäviä vaikutuksia. Tämän näki erinomaisesti mm. Nepalissa ja uskon että sama on myös Etiopiassa ja Tansaniassakin. Ohjelma painottaa nimenomaan kaikkien toimijoiden eli ennen muuta paikallisten ihmisten itsensä laajaa osallistumista heitä koskevaan kehitykseen sekä jokaisen pääsyä palveluiden piiriin. Laajemminkin kansalaisjärjestöt tukevat ruohonjuuritasolla Etiopian kehitystä muun muassa koulutuksen, terveyden ja maaseudun kehittämisellä.
Paikallisen yhteistyön määrärahan kautta Suomi tukee etiopialaisten kansalaisjärjestöjen ruohonjuuritason työtä ja Etiopian kansalaisyhteiskunnan kehitystä. Määrärahalla on tuettu ihmisoikeus-, demokratia- ja ympäristösektoria, tasa-arvoa, koulutusta sekä erityisryhmiä kuten vammaisia ja paimentolaisia. Merkittävä osa Suomen kehitysavusta ohjataan EU:n sekä monenkeskisesti kansainvälisten järjestöjen, Maailmanpankin, Afrikan kehityspankin ja YK:n kautta.
Suomen tavoitteet Etiopiassa on vähentää erityisesti pienviljelijöiden köyhyyttä parantamalla tuotteiden prosessointia, pääsyä markkinoille ja varastotiloja, tukea maaseudun asukkaiden taloudellista hyvinvointia luonnonvarojen kestävällä käytöllä ja paremmilla maanhallintaoikeuksilla, parantaa yleissivistävän koulutuksen ja opettajien koulutuksen laatua sekä tukea erityisopetusta tarvitsevien lasten koulunkäyntiä parantaa maaseudun vesihuollon ja sanitaatiopalveluiden kattavuutta ja ihmisten hygieniatietämystä.
Suomen tuki:
COWASH: Vesihuollon yhteisörahoitusmallin kehittämishanke 2011–2016: 22 miljoonaa
FinnWASH: maaseudun vesihuolto-, sanitaatio- ja hygieniahanke 2009–2015: 11,4 miljoonaa euroa
Yleisopetuksen laadun kehittämisohjelma 2009–2013: 19,9 MEUR, 2014–2017: 19,8 miljoonaa euroa
Erityisopetuksen tuki 2013–2017: 2 miljoonaa euroa
Maan hallinta ja rekisteröint: REILA-hanke 2011–2016: 12,8 miljoonaa euroa
Maatalousvetoinen talouskasvu: AgroBIG-hanke 2012–2015: 9,3 miljoonaa euroa
Paikallisen yhteistyön määräraha (PYM): noin 500 000 euroa vuodessa
Suomalaisten kansalaisjärjestöjen kautta kanavoidaan noin 2 miljoonaa euroa vuodessa.
Mielenkiintoinen ja pitkä matka nyt siis edessä. Kohta ensimmäinen lento Helsingin lentokentältä matkaan. Pyrin joka päivä jotain myös tänne blogiini päivittämään reissusta. Ehkä enemmänkin nyt kuvia kuin tekstiä. Katsotaan siis miten yhteydet toimivat. Mutta myös Facebookiin ja Instgramiin pyrin lisäilemään kuvia matkan varrelta. Kurkatkaa myös sieltä.
Kello 15.56 ja Turkissa Istanbulissa. Täällä nyt tämä iltapäivä ja sitten iltakoneella matka jatkuu Addis Abebaan. Lämmintä täällä riittää ja lämpimämpää kohden vielä mennään. Huomenna pitäisi sitten päästä jo Etiopian asioiden pariin työpäiväksi ja illalla maan sisäinen lento Bahir Dariin.
Huomenna blogissa sitten lisää jos yhteydet kunnossa ja kuviakin tulossa.
