Etäopetussuunnitelma auttaisi monia ja olisi varautumista tulevaan – Peruskoulujen sulusta jätettävä hyvät asiat hihaan

Blogi, lauantaina 02.05.2020

Nyt kun pääministeri Sanna Marinin hallitus on päätynyt purkaa koulujen sulut eli palata etäopetuksesta lähiopetukseen niin on hyvä hetki katsoa mitä tästä koulujen suljettuna pitämisestä kannattaisi jättään käyttöön ja hihansuuhun.

Opettajamme ovat tehneet yllättävän tilanteen myötä uskomattoman upeaa työtä etäopetuksessa. Nopeasti laitettiin pystyyn erilaiset videoneuvottelun ja striimatut opetustuokiot ja jopa kokonaiset -oppitunnit. Myös tehtäviä ja kokeitakin tehtiin verkkopalveluiden kautta. Ja tehdään siis vielä parin viikon ajan toukokuun puoliväliin. Monet opettajat ovat luoneet aivan uskomattoman upeita etäoppitunteja, -oppimateriaaleja ja myös erinomaisen hienoja ratkaisuja valvoa, että tehtävät tulevat myös hoidetuksi. Wilmat ja muut ovat olleet pienessä roolissa, kun tilaa ovat ottaneet Teamsit ja myös esimerkiksi liikunnassa SportTracker ja totta kai WhatsAppit ja muut. Lapset ja nuoret ovat toimineet upealla tavalla yksin, yhdessä ja jopa koko luokkien kanssa.

10 pistettä jälleen suomalaisille peruskoululle ja maailman parhaille opettajille!

Näiden viikkojen aikana sain valtavan määrän erilaisia viestejä opettajakollegoiltani, mutta myös perheiltä. Monet olivat erittäin tyytyväisiä etäopetukseen, mutta myös huolia ja kysymysmerkkejä oli paljon. Osaa huoletti opetuksen vaatimukset ja yhdenvertaisuus ja myös arviointi ja arvioinnin kriteerit. Myös opetusratkaisut herättivät kysymyksiä ja myös niiden tukiopetuksen ja myös oppilashuollon kysymykset. Ja rehellisyyden nimissä on todettava sekin, että kirjo oli opetuksessakin ja sen ratkaisuissa laaja. Pedagoginen vapaus on järjestelmämme yksi vahvuus ja siitä onkin pidettävä kiinni, mutta se vaatii rinnalleen selvät vaatimukset eli opetussuunnitelman ja myös arvioinnin kriteerit jne.

Sain myös toiveita, että eikö meille pitäisi luoda nyt yhtenevä ja pysyvä perusopetuksen etäopetussuunnitelma. Asiasta innnostuin ja työn ollessa kesken kollegani Aki Koponen tuli pyytämään vastaavaa tavoittelevaan toimenpidealoitteeseen allekirjoitukseni. Päätimme yhdistää voimat ja vetäisin tuen tälle esitykselle. Se on erinomainen esitys saada maahamme yhtenevä opetussuunnitelma varautuaksemme mahdollisiin tuleviin etäkoulutilanteisiin, mutta myös tarjotaksemme järjestelmän sitä tarvitsevien käyttöön muutenkin.

Itse olenkin esittänyt, että voisimme tehdä myös valtakunnallisen Suomen Etäkoulun mikä vastaisi sitten normaalioloissa niiden oppilaiden etäkoulusta, jotka syystä tai toisesta tällaista koulumallia tarvitsevat.

Toimipidealoitteessa esitämme Aki Koposen johdolla, että…

”Opetus ja ohjaus on järjestetty poikkeuksellisin opetusjärjestelyin 18.3 alkaen. Valtioneuvoston soveltamisasetuksen perusteella kouluissa, oppilaitoksissa ja korkeakouluissa on siirrytty pääosin etäopetukseen sekä itsenäisen opiskelun tukemiseen. Velvollisuus lähiopetuksen järjestämiseen koskee kuitenkin esiopetuksen oppilaita, perusopetuksen 1.—3. vuosiluokkien oppilaita, erityisen tuen ja pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevia oppilaita sekä maahanmuuttajille tarkoitettuun perusopetukseen valmistavaan opetukseen osallistuvia oppilaita, jos kunta on järjestänyt valmistavaa opetusta. Opetuksen järjestäjillä on velvollisuus järjestää oppimisen tukea, maksuttoman opetuksen piiriin kuuluvia palveluja ja etuuksia sekä oppilashuoltoa siinä laajuudessa ja sellaisilla toteuttamistavoilla kuin se on olosuhteisiin nähden mahdollista toteuttaa.

Perusopetukseen osallistuu Suomessa yli 560 000 lasta. Poikkeustilan aikana perusopetus ei keskeydy, vaan tavoitteena on, että opiskelu etenee opetussuunnitelmien mukaisesti vaihtoehtoisilla tavoilla. Etäopetuksena järjestettävä opetus on perusopetuslain mukaista opetuksen järjestäjän antamaa opetusta, ei kotiopetusta. Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2018 lopulla 414 kotioppijaa, eli he eivät ole kirjoilla missään kunnan koulussa. Kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää opetusta eikä palveluja tai etuuksia kotiopetuksessa olevalle lapselle, joihin lähikoulunsa opetukseen osallistuva oppilas on perusopetuslainsäädännön mukaan oikeutettu.

Koronakriisi asetti perusopetuksen aivan uudenlaisen haasteen eteen, sillä opetusta ei ole totuttu järjestämään etäopetuksena. Perusopetuslain mukaan oppivelvollisuusikäisten perusopetus tulee järjestää aina lähiopetuksena. Opetussuunnitelman (perusteet vuodelta 2014) mukaan etäyhteyden kautta tapahtuvaa opetusta voidaan hyödyntää esimerkiksi videon tai tietokoneen välityksellä, kunhan lähiopetuksen kriteerit täyttyvät.

Perusopetuksen oppilaat ovat opetuksen järjestäjän vastuulla kaikessa toiminnassa, jota tämä järjestää. Vastuu ulottuu kaikkiin opetus- ja toimintapaikkoihin. Poikkeustila julistettiin nopeasti, ja on selvää, etteivät kunnat ehtineet varautua etäopetuksen järjestämiseen. Osassa kunnista kansallisia ohjeita ei noudateta eikä suosituksia seurata. Etäopetus on osoittautunut epätasalaatuiseksi, ja toiminnan käytännön toteutus asettaa lapset keskenään eriarvoiseen asemaan. Perusopetusta toteutetaan huonoimmassa tilanteessa kerran viikossa annettavien kirjallisten tehtävien avulla. Säännöllinen yhteydenpito oppilaisiin puuttuu. Tukea ja ohjausta tarvitsevat oppilaat ovat jääneet etänä toteutettavassa perusopetuksessa pahimmillaan kokonaan vaille henkilökohtaista ohjausta. On välttämätöntä, että kriisin jälkeen tullaan määrittelemään kansallisesti kriteerit sille, mitä perusopetuksen pitäisi minimissään poikkeusoloissa olla ja laaditaan etäopetukseen soveltuva opetussuunnitelma.
Sen sijaan esimerkiksi aistiyliherkille, neurokirjon diagnoosin omaaville oppilaille, sisäilmasta oireileville, kouluahdistuneille, maaseudun pitkien koulumatkojen oppilaille sekä kiusatuille poikkeustilanne ja etäopetukseen siirtyminen on ollut positiivinen kokemus. Nämä ryhmät ovat hyötyneet siitä, että saavat opiskella omaan tahtiinsa rauhallisessa kotiympäristössä. Tämän takia olisi hyvä, jos etäopetus voitaisiin mahdollistaa perusopetuksen keinovalikoimaan myös normaalioloissa. ”

Mitä mieltä olette? Eikö tässä ole enemmän kuin järkeä eikä tällainen olisi keneltäkään pois. Puhuinkin jo yhdelle opettajakollegalleni, että hän voisi puolisonsa kanssa vaikkapa laittaa pystyyn tästä hanketyön ja vaikka ”rakentaa” myös sen Suomen Etäkoulunkin sitten.

Nyt kello 16.52. Lämmin ja kaunis kevätpäivä. Tänään olimme kylvöä odottavalla pellolla aarteita etsimässä. Pellon mullista nousikin hienoja rahoja mm. yksi hopearaha ja myös raha 1700-luvulta. On täällä siis kuljettu ennenkin.

Sauna lämpiämässä. Nyt muutama vesipisara taivaalta. Kevättä sekin tietää ja vie eteenpäin. Toivottavasti huomenna saadaan päätökset kirjastojen ja myös lasten ja nuorten harrastustoiminnan avaamisesta. Sulun ei koulujen avaamisen jälkeen enää ole mitään perusteita. Ja itse toivon, että myös yli 70-vuotiaiden rajoituksia löysätään ja ikäraja nostettaisiin esimerkiksi 75-80 vuoteen. Nyt tuntuu, että karanteeninkaltaiset olot ovat ikäihmisille kohtuuttomia ja varsinkin monelle vielä seitsenkymppisenä töitäkin tekevälle.

Ja minusta myös samalla pitäisi avata pienet lounaspaikat ja kahvilat sekä teiden varsien pienet huoltoasemien kahvilat. Olisi täysin riittävää jättää rajoitteiden piiriin enää isot ravintolat, baarit ja yökerhot. Ja vaikka tämä avaaminen nyt tehtäisiinkin, niin ei hallitus sillä kuitenkaan pakoon pääse sitä velvoitetta, minkä eduskunta ja Perustuslakivaliokunta sille asetti eli vaade korvata kahvila- ja ravintola-alalle sulun aiheuttamat kustannukset. Nyt kuulemma keskusta haraa tätä tukea vastaan ja pahimmassa tapauksessa jo alkavalla viikolla tulemme näkemään ensimmäiset yritystoiminnan pysyvät alasajot ja konkurssit.

Kommentit