EM Berliini katastrofi suomalaiselle yleisurheilulle – Tarvitaan isompaa muutosta nykyiseen

Blogi, tiistaina 14.08.2018

”Palaamme EM-kisoissa voittajien pöytiin”

Näin totesi toukokuussa yleisurheilun johtaja Jorma Kemppainen ja lisäsi, että ”Suomen tavoitteena EM-kisoissa on 3-4 mitalia”.

Tämä ei toteutunut ja Euroopan mestaruuskisoissa jäimme ilman yhtään mitalia ensimmäisen kerran sitten vuoden 1966 eli 52 vuoteen. Edellisen kerran lähes yhtä huonosti meni siis Budapestissa 1966, mutta silloinkin paljon pienemmällä joukkueella saatii pistesijoja tätä vuotta enemmän. Silloin pistesijoja saatiin kahdeksan, kun nyt jäätiin isolla joukkueella kolmeen. Kahdeksan parhaan joukkoon mahtuivat nyt vain Antti Ruuskanen keihäässä, Topi Raitanen 3000m esteissä ja protestin kautta finaaliin päässyt 4x100m -viestijoukkue. Pikaviestijoukkue olikin kisojen lähes ainoa iloaihe uudella Suomenennätysajalla. Pikaviestijoukkoue oli maalissa kuudes ja alitti ensimmäistä kertaa historiassa 39 sekunnin rajan. Mitalista ei tässäkään voinut edes haaveilla ja tyytyminen oli siis pistesijan iloitsemiseen.

Vuonna 2012 huippu-urheilun muutostyöryhmä linjasi loppuraportissaan, että Suomi ”on paras Pohjoismaa 2020 urheilumenestyksen, urheilujärjestelmän toimivuuden ja urheilun arvostuksen osalta.”

Viime talvena Korean olympialaisissa Pyeongchangin pohjoismaista Norja rohmusi ennätysmäärän eli 39 mitalia, Ruotsikin kovan tuloksen 14 ja Suomi jäi 6. Ollen ei paras Pohjoismaa vaan kolmanneksi huonoin. Taakse jäi vai Tanska ja Islanti, jotka jäivät kokonaan ilman mitalia.

Kesäkisoissa 2016 Brasiliassa Rio De Janeirosta Tanska kuitenkin niitti menestystä oman strategiansa mukaan ja keräsi huikeat 15 mitalia. Perässä sitten Ruotsi 11, Norja 4 ja Suomelle jäi yksi mitali – pronssi. Emme olleet silloinkaan paras Pohjoismaa vaan toiseksi huonoin. Islanti pelasti meidät silloinkin jääden ilman mitalia myös kesäolympialaissa.

Nyt Olympiakomitea on luopunut tavoitteesta tai ainakin vuodesta 2020 ei enää puhuta.

Mutta ei lopputulos kuitenkaan ehkä niin yllättävä ollut kuin hurjat tavoitteet ehkä antoivat ymmärtää. Pitää muistaa, että jälleen meidän taso oli aikalailla monen kohdalla sellainen, että kisoihin lähdettiin juuri ja juuri kisarajan rikottua. Tulostaso ei ollut siis sellaisella tasolla, että mitalia olisi ollut lupa normaalilla suorituksella lupa odottaa ja venymistenkin olisi pitänyt olla hurjia. Niitäkään ei juuri nähty. Tavoitteet siis olivat epärealistisia minusta. Jo pelkkä loppukilpailuun pääseminen olisi vaatinut monelta kesän parasta.

Itse uskon, että valmennuskeskukset ja vastaavat alkavat kantaa hedelmää ajan kanssa. Nyt olisi tärkeä saada rahaa enemmän rakenteista itse urheilijoille ja heidän valmentajilleen. Hyviä nuoria urheilijoita on nyt paljon ja heidän nousua maailman huipulle tai edes ensin Euroopan huipulle pitäisi voida tukea nyt paremmin. Näyttää, että meidän urheilijat putoavat tässä vaiheessa tai muut ajavat aikuiseksi tullessaan ohi. Toivottavasti tässä onnistutaan jatkossa paremmin ja olen edelleen sitä mieltä, että myös keskittämistä tarvitaan jos ei nyt aivan Tanskan malliin niin kuitenkin. Pitää olla maali mitä ja mistä tavoitellaan.

Ja myös rahaa tarvitaan lisää. Meillä sportin koko rahoituksesta noi. 80% tulee meiltä Valtionliikuntaneuvoston ja OKM:n kautta valtionapuna ja loppu noin viidennes urheilun omana varainhankintana. Tässä olemme aikalailla samassa muiden Euroopan maiden kanssa. Toki euromäärissä on eroja ja meillä tarvitaan lisää niitä.

Tänään Olympiakomitean puheenjohtaja Timo Ritakallio ehdotti, että huippu-urheilun tukemiseen perustettaisiin samantyylinen rahasto, millä tavalla yliopiston keräsivät opetusministeri Henna Virkkusen ja Sari Sarkomaan aikana ja sen jälkeenkin varoja. Yliopistothan saivat lahjoituksia yrityksiltä, säätiöiltä, yhdistyksiltä ja yksityishenkilöiltä ja sen päälle valtio kartutti kassaa 2,5 kertaisella summalla itse kerättyyn pääomaan.

Eli siis kun huippu-urheilu saisi kerättyä yksityiseltä sektorilta euron valtio maksaisi ainaki. toisen euron vastineeksi. Itse olen ehdottanut, että voisimme valtion omistuksista Sitran ja lasten rahaston tapaan irrottaa myös suoraan urheilulle pesämunaksi tuottoja tuottamaan esimerkiksi 50 miljoonaa euroa. Ritakallion mallillla jos keräys tuottaisi hyvin niin summa nousisi merkittävästi ja sen peruspääoman kautta myös vuotuinen tuotto merkittäväksi.

Suomen Olympiakomitea kannusti tänään myös maamme hallitusta ja eduskuntapuolueita avaamaan jatkossa Veikkausvoittovarojen lisäksi myös valtionbudjettia liikunnalle ja urheilulle. Näin voitaisiin  luoda mahdollisuuksia uusille miljoonaluokan kohdennuksille koko kansan liikkumisen ja huippu-urheilumenestyksen mahdollistamiseksi. Olen samaa mieltä.

Olympiakomitea mainitsi, että ”sopivia kokonaisuuksia siirrettäviksi liikuntabudjetin veikkausvoittovaraosuudesta normaalibudjettiin ovat esimerkiksi liikuntapaikkarakentamisen edistäminen (37,3 miljoonaa), kuntien liikunnan valtionosuudet (19,5 miljoonaa) tai liikunnallisen elämäntavan edistämisen määräraha (9,1 miljoonaa). Olympiakomitea kohdentaisi varoja erityisesti koko kansan terveysliikuntaan, liikuntajärjestöjen järjestämään kansalaistoimintaan ja huippu-urheilussa kansainvälisesti kilpailukykyisten toimintaympäristöjen – urheiluakatemioiden ja valmennuskeskuksien – sekä valmentautumisprosessien kehittämiseen”.

OK:n toimitusjohtaja Mikko Salonen muistutti samalla aivan oikein, että ”mm. kulttuurin ja taiteen rahoitus ei rajoitu veikkausvoittovaroihin, vaan esimerkiksi tilakuluja tuetaan merkittävällä summalla veikkausvoittovarojen ulkopuolelta. Nyt valtion liikuntabudjetissa on kohteita, jotka kuuluvat pikemmin muiden hallinnonalojen normaaliin budjettirahoitukseen. Esimerkiksi STM:n hallinnonalan terveyden ja toimintakyvyn edistämisen määrärahaan kuuluisi luontevasti terveysliikunnan edistäminen”.

Liikunta- ja urheilujärjestöt ovatkin pitäneet valtion budjetin avaamista tärkeänä myös lausunnoissaan liikuntapoliittiseen selontekoon. Toivottavasti saamme historian ensimmäisestä liikunnan ja urheilun selonteosta riittävän kunnianhimoisen ja konkreettisen. Siihen tärkeä saada mukaan koko poliittinen kenttä niin, että juhlapuheiden lisäksi sitoudutaan myös aidosti toimiin panostaa kaikkeen liikuntaan ja urheiluun massoista aina siihen huipulle tähtäävään huippu-urheilijaan asti.

….

Työpäivä näin paketissa. Ehdin päivällä myös hakemaan pari uutta asetta tulevaa jahtikautta varten. Hyvän ystäväni ja arvostamani metsästäjän Erkki Kaupin muisto elää niissä ja säilyy. Enkä koskaan unohtaisikaan ja myös Erkin Amerikanpihlaja kasvanut vuodessa hienosti Pekkalassa.

 

 

Kommentit