Tänään minulla oli ilo saada vieraaksi Lopelle Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen johtoa. Mukava visiitillä olivat Elyn johtaja Tuovi Päiviö, kunnossapitopäällikkö Pekka Rajala ja yksikön päällikkö Janne Kojo. Palautetta, ja kiukuistakin, on tullut paljon viime vuosina valtion pienempien teiden luvattoman huonosta kunnosta ja siksi halusin nyt ELY:n korkeinta johtoa saada paikan päälle katsomaan tätä tilannetta.
On totta, että teitä on koetellut nyt pahin kelirikko miesmuistiin. Valtakunnallisesti pahin jopa 15 vuoteen ja eteläisessä Hämeessä pahin jopa 30 vuoteen. Mutta kyse ei siis ole todellakaan pelkästään vaikeasta keväästä ja kevään kelirikosta vaan todellakin teiden runkoihin jo menneestä perustavanlaatuisesta ongelmasta. Teiden korjausvelka on siis todella suuri ja tätä nyt aloitettua korjaustyötä on pakko jatkaa. Itseasiassa tämä ensimmäinen satojenmiljoonien korjausvelkapotti on mennyt isolta osin teiden siltojen pakollisiin korjauksiin ja nyt täytyy saada vuositasolla 300-400 miljoonaa euroa korjausvelkarahaa lisää itse teiden ja niiden runkojen peruskorjaukseen. Tämä vienee aikaa tälläkin määrärahalisäyksellä parikin vaalikautta.
Teiden huono peruskunto on siis myös osa syynä siihenkin, että tänä keväänä kelirikko iski alemman tieverkon sorateille ja yksityisteille kovaa ja voisi sanoa, että pyytämättä, mutta ei todellakaan meille maaseudun ihmisille yllätyksenä. Teiden vanhat asfalttipinnat on reikiä täynnä ja niihin menevä lumi ja jää on repinyt niitä koko ajan suuremmiksi. Myös soratiet ovat niin huonossa kunnossa, että ongelmat ovat jo siellä teiden rungoissa ja pintaan kuplii jo myös savea yms. Myös maakiviä on jo teiden pinnoissa ja kaikkea muuta. Nyt teitä onkin jouduttu hätäkorjaamaan todella rajullakin kalliomurskeella ja tänäänkin kuskinamme olleen LinCarin Pasi Tarkkalan autoista on mennyt tämän takia nyt rikki jo 20 rengasta. Kelirikko on nimenomaan sorateiden ongelma, kun teiden pinnat pehmenevät ja kantavuus heikentyy. Tällä hetkellä kelirikon aiheuttamia painorajoituksia on sorateillä yli 2000 tiekilometrillä, ja määrä tulee vielä kasvamaan.
Liikennevirasto tiedottikin, että ”Tiet pyritään pitämään liikennöitävinä lisäämällä mursketta sorateiden pahimpiin kohtiin sekä huolehtimalla kuivatuksen toimivuudesta muun muassa jäätyneitä sadevesirumpuja avaamalla. Ilmiön alueellisesta laajuudesta johtuen mursketta voidaan kuitenkin käyttää vain pahimmissa paikoissa. Toimenpiteistä huolimatta tilanne on siis paikoitellen todella huono. Pintakelirikkoisella tiellä ajaminen on haasteellista ja painorajoitukset haittaavat erityisesti elinkeinoelämän kuljetuksia. Edellytykset kaikille elintärkeille kuljetuksille, kuten esimerkiksi ambulanssiajoille, kuitenkin varmistetaan.”
Liikennevirasto ohjeisti myös, että ”jos havaitsee tilanteen jollakin tiellä olevan niin paha, että ajaminen vaikeutuu liikaa ja liikenneturvallisuus vaarantuu, kannattaa siitä ilmoittaa Liikenneviraston Tienkäyttäjän linjalle numeroon 0200 2100.” Tuttu numero ja sinne on soitettu yhtä mittaan. Tänäänkin muistuttivat, että se on paras tapa saada nopeasti tieto tienpitäjälle ja näitä tietoja ja myös teille tehtäviä ja tehtyjä korjauksia ryhdytään julkaisemaan tämän vuoden aikana netissä. Voimme siis seurata mitä on tulossa ja mitä on missäkin tehty.
Liikenneviraston kunnossapitoyksikö päällikkö Tuomas Toivonen, kertoi kuitenkin mielenkiintoisen tosiasian mikä alleviivaa myös sitä, että aika kultaa osittain muistoja. Hän totesi, että ”Jos verrataan kauemmas historiaan, esimerkiksi 1960-luvulle, niin silloin yli puolet maanteistä oli painorajoitettu keväisin, ja liikenne usein estyi kokonaan joksikin aikaa. Nyt koko tieverkko pystytään hyvin todennäköisesti pitämään liikennöitävänä”.
Mutta ei tämä kyllä 2010-luvulla ja pian jo 2020-luvulla meille kelpaa ja tänään olikin antoisa kierros Lopen teillä. Emme ehtineet tänään Hausjärvelle, Janakkalaan emmekä Tammelaan ja Hattulaankaan mistä kaikista olitte minuun yhteydessä. Nostin myös nämä tiet ja asiat esille eli ongelma ei todellakaan ole Lopen eikä minkään alueen paikallinen vaan teiden huono yleiskunto, kesäkunnossapito ja talvikunnossapitokin on maanlaajuinen ongelma.
Elyn johto kiitteli vierailun annista ja mukana kanssani oli taksiliikennöitsijän lisäksi myös teiden varsien asukkaita edustamassa Aimo Alho ja Simo Lehtonen. Paljon hyvää tietoa ja myös kuvia pahimmista tilanteista eteenpäin. Tiet olivat siis nyt jo paremmassa kunnossa kuin viime viikkoina, mutta painotimme sitä, että tämä ei ole mikään kevään ongelma vaan tiet olleet nyt useamman vuoden ympärivuoden luvattoman huonossa kunnossa. Ja nyt teitä tarvitsee ryhtyä korjaamaan pelkän meikkauksen sijaan. Tässä itse olen jatkossakin myös eduskunnassa aktiivinen eli rahoitusta tarvitaan lisää jo ensi vuodelle ja yhä enemmän sitten siitä eteenpäin.
Nyt onkin hyvä kertoa, että tämänpäiväinen virkamiesvierailu ei todellakaan jää tässä työssä nyt ainoaksi vaan ensi viikolla olen pyytänyt Riihimäelle seudulle vieraakseni itse liikenneministeri Anne Bernerin. Hieman raskaanliikenteen asioita ja sitten myös tiekatselmusta ja lopuksi kahvit huoltoasemaparlamentissä Lopen Shellillä. Aiheesta lisää tällä viikolla, mutta päivä siis ensi viikon keskiviikko ja kahvi- ja keskustelutilaisuus Lopen Shellin Parlamentissä kello 17.30. Laittakaapa kalentereihinne ylös.
Ja mielelläni otan vastaan myös kaikkia ajatuksia ja ideoita näiden teiden hoidosta ja liikennehankkeista muutenkin. Tänäänkin monta juttua eteenpäin.
….
Päivä alkoi tänään aikaisin jo Hämeenlinnassa Hämeen maakuntahallituksen kokouksella. Pitkä esityslista ja mm. maakuntauudistus etenee Hämeessäkin ja myös OmaHäme eli Soten yhteinen tulevaisuutemme. Isona asiana etenemässä myös Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan erikoissairaanhoidon yhteistyö ns. Kahdeksan tähden sairaalan varassa. Mukaan on lähdössä myös Pohjanmaata eli isosta erva-alueesta kyse.
Minusta nyt kuitenkin tärkeää ja välttämätöntä kysyä tästä yhteistyöstä kaikkien jäsenkuntien viralliset kannanotot. Uudistus ja yhteistyö niin pitkällemenevää, että sitä ei pidä tehdä ilman kuntien virallisia kannanottoja ja pohdintoja. Ja toki tässä itse mietin sitäkin, että viekö tämä perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon integraatiota oikeaan suuntaan ja vahvistaako tämä 100% varmasti Kanta-Hämeen kolmen seutukunnan sairaaloiden tulevaisuutta. Se pitää olla kiveenhakattua ja varmaa. Päätökset panostuksista myös Riihimäen ja Forssan sairaaloihin pitää olla ylöskirjattuina sitovasti ja myös kokonaisuutena koko alueen kehittäminen.
Antoisa päivä. Huomenna sitten eduskuntaan ja yllätys yllätys pöydällä jälleen kahdeksan kiloa sote-papereita.