Lokakuu on jo puolivälissä ja lämmin näyttää piisaavan. No, tälle viikolle jo kuulemma luvassa vähän sentään viilenevää, mutta muuten kyllä syksy ollut lähes ennätyslämmin. Ei oikein kunnon ruskaakaan saatu, kun ei pakkanen pannut lehtiä lainkaan. Mutta kyllä se talvi sieltä tulee vaikka nyt syksy vähän ainakin osaltaan hypättiin yli.
Tänään viikko alkoi Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin 70-juhlavuoden liikenneseminaarilla. Itse sain tilaisuudessa puhua ensimmäistä kertaa kutsuttuna Eduskunnan Liikennejaoston puheenjohtajana ja voin hyvin sanoa, että kyllä tällä sektorilla aiheita ja töitäkin riittää.
Nostin esille ensin liikenteen verotuksen. Valtiohan kerää lähes 8,0 miljardia euroa vuodessa autoilusta, kun laskelmassa on huomioitu mm. autoista ja liikennepolttoaineista perittävä arvonlisävero. Veroista iso osa on tullut tietyllä tavalla päästöihin perustuvana ns. haittaverona ja nyt joka päivä ollaan lähempänä sitä, että liikenteen haitta esimerkiksi ilmastolle pienenee. Kysymys kuuluukin, että voidaanko haittaa verottaa, jos ei haittaa synny?
On kuitenkin hyvin todennäköistä, että liikenteeltä tullaan jatkossakin keräämään oma osa veropottiin. Kokonaiskertymä ei varmaan isolta osin tule muuttumaan, mutta itse näen välttämättömäksi jakaa tätä verotaakkaa tasaisemmin suomalaisten kesken. Pitää muistaa, että vaikka Helsingissä tai jossain muussa kaupungissa ei tarvitsisi autoa, niin heidänkin ruoka yms. tavarat kulkevat nyt ja tulevaisuudessakin merkittävin osin kumipyörillä. Tiestöstä kuuluu siis maksaa myös heidän, jotka eivät itse suoranaisesti autoa esimerkiksi käyttäisikään. Välillisesti he kuitenkin tätä maamme verisuonistoa käyttävät.
Otin esille mm. liikenteen sähköistymisen, polttomoottorien tulevaisuuden (niiden varaan kannattaa jatkossakin luottaa) ja tässä isossa roolissa vedyn. Ensimmäinen vetykäyttöinen pakettiauto esiteltiin esimerkiksi juuri Suomessa, kun Opel toi Vivaro-e Hydrogen pakettiauton pikavisiitille Jyväskylän Kuljetusmessuille viime keväänä. Auton sarjatuotanto on alkamassa ensi vuonna ja näitä on myös odotettavissa Suomeen. Valtioneuvosto onkin nyt antanut eduskunnalle lakiesityksen vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivan ajoneuvon hankinnan sekä ajoneuvon vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivaksi muuntamisen määräaikaisesta tukemisesta annetun lain muuttamisesta ja tässä huomioidaan nyt uutena tukikategoriana vetykäyttöiset paketti- ja kuorma-autot. Nostin esille tuen lyhytaikaisuuden ja esitin pohdittavaksi tuen jatkamista koko vaalikaudella, sillä ensi vuonna 2024 on tarjolla vielä kovin vähän tällaista kalustoa. Ja tuo Opel on vasta ensimmäinen sarjatuotantomalli, mikä on tulossa Suomeen ja raskaalla puolella on vasta konseptimalleja. Lisäksi tankkausinfra on vielä ensi vuonna sangen vaatimaton.
Puhuin myös ulkomaisten rekkojen vinjettimaksuista, ammattidieselistä ja myös mahdollisista tiemaksuista ulkomaisille autoille.
Nostin isosti esille myös tiestömme kunnon. Pitää muistaa, että kumipyörillä kuljetetaan yli 90 prosenttia Suomen kuljetuksista ja tavara ei kulje vesiteitse, rautateillä tai lentorahtinakaan ilman kuorma-autoja, vaan kaikki muut kuljetusmuodot tarvitsevat toimiakseen maantiekuljetuksia.
Tiestömme on nyt historiallisen huonossa kunnossa. Edellisen Rinteen ja Marinin hallituksen aloittaessa liikenneverkon korjausvelka oli noin 2,5 miljardia euroa ja vasemmistohallituksen vahtivuorolla SDP:n ja keskustan ollessa vallankahvassa tiestön korjausvelka kasvoi yli 4 miljardiin.
Maamme koko tieverkon pituus on noin 454 000 kilometriä ja tästä yksityis- ja metsäautoteiden osuus on noin 350 000 kilometriä ja kuntien katuverkkojen 26 000 kilometriä. Valtion maanteitä on yhteensä 78 000 km. Suomessa on noin 51 000 kilometriä päällystettyjä teitä, joiden päällysteet pitäisi Liikenneviraston mukaan uusia 13 vuoden välein.
Meillä pitäisi siis päällystää vuosittain n. 4000 kilometriä teitä, jotta korjausvelka ei kasvaisi. Ukrainan sota on nostanut raaka-aineiden ja rakentamisen kustannuksia viime vuosina. Ja Marinin hallituksen kaudella jäätiin toistuvasti 4000 kilometrin päällystystavoitteesta lukuun ottamatta koronaelvytystä vuonna 2020. (2021: 2500 km, 2022: 2400 km ja 2023: 1500 km)
Nyt onneksi ensi vuonna pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen johdolla perusväylänpitoon sijoitetaan jopa 1 535 miljoonaa euroa. Se on itseasiassa suurempi summa kuin Marinin hallituksen kaudella yhtenäkään vuonna. Nostin esille mm. alemman valtiontieverkon mainiten kotikunnastani esimerkkinä Hunsalantien, mutta myös valta- ja kantateiden kehitystarpeet. Esimerkiksi kantatie 54:n kohdalla tien leventämisen vt-tasoiseksi, pohjavesisuojaukset ja riista-aitojen tarpeellisuuden. Myös työnalla nyt olevan Launonen-Kormu-Riihimäki -kevyenliikenteenväylän ja risteysjärjestelyt. Näitä siis oikeastaan kaikilla näillä kt- ja vt-tasoisilla teillä. Myös liitäntäpysäköintitarpeita on edelleen runsaasti.
Loppuun vielä lyhyesti kertasin raidepuolen ajankohtaiset. Olemme nyt haudanneet edellisen Marinin hallituksen SDP:n ja keskustan johdolla puuhaaman metsäradan ja panokset laitetaan nyt jälleen pääradan kehittämiseen Helsinki-Riihimäki-Hämeenlinna-Tampere -raidekäytävässä. Käynnistämme myös noin 5mrd euron lentoratahankkeen suunnittelun ja tämänkin teemme aiempia suunnitelmia järkevämmin esillä pitämälläni tavalla Keravalta lentokentälle erkanevana. Näin siis uusi lentokentän rata hyödyntää pääradan lisäksi myös Lahden oikorataa jne.
Lyhyesti mainitsin myös raidekilpailutuksista ja kalustouudistuksista. Yhtenä isona saamme keväällä 2026 pääradalle käyttöön 20 uutta lähijunaa etätyömahdollisuuksin mm. linjoille D (HKI-HML), R (HKI-Riihimäki), T (Riihimäki-Järvenpää), Z (HKI-Lahti) ja M (Toijala-Nokia). Eli hämeenlinnalaiset tulevat hyötymään myös näistä uusista lähijunista. Uusiin lähijuniin tulee siis pöydällisiä paikkoja ja myös tietenkin langaton nettiyhteys ja latauspistokkeet kaikille istumapaikoille.
Seminaarissa minun jälkeen puhuivat myös mm. kunnanjohtajamme Mikko Salmela, Tarkkalan Kuljetuksen toimitusjohtaja Petri Tarkkala, Suomen Rengaskierrätyksen Risto Tuominen ja Uudenmaan Elyn johtaja Päivi Nuutinen. Hieno juhlareminaari Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamarilla. Kiitos järjestelyistä kutsusta Marja Heinimäki ja Jarmo Laukkanen.
Seminaarista kiirehdin sitten Hämeenlinnaan ystäväni Olavi Virtamon kutsumana pitämään lounasesitelmän paikallisille rotareille. Aiheena tällä kertaa ajankohtaisesti ”Ystävät voimme valita, naapureita emme”. Tunnin esitelmä siis arabikeväästä Hamasin hyökkäykseen, Putinin suunnitelmista 2000-luvun alusta nyt käytävään Ukrainan sotaan ja oman puolustuksemme tilanteesta. Ja vähän myös Balticconnectorista.
Antoisa päivä. Nyt kello 14.17 ja illalla vielä Riihimäen Kokoomusnuorten vieraaksi. Avaan tänään myös toisen sivun blogiini presidentti Martti Ahtisaaren muistoksi.