Suomalainen peruskoulu on tasapäistynyt, mutta samaan aikaan myös osaamistaso on laskenut.
Tämä minua huolestuttava tulos ilmenee tuoreesta 50 maan neljäsluokkalaisten lasten oppismistuloksia selvittäneestä Trends in International Mathematics and Science Study eli TIMSS-tutkimuksesta.
Tutkimustulokset vahvistavat siis sitä mitä PISA-tutkimuksessa on jo aiemmin havaittu. Mutta erityisen huolestuttavaa on se, että edellisen vuoden 2011 tutkimuksen kärkimaista Suomi oli ainoa, jonka tulokset heikkenivät neljän vuoden aikana eli aikana jolloin SDP:llä oli opetusministerin salkku. Peruskoulun neljäsluokkalaisten luonnontieteiden ja matematiikan osaaminen heikkeni siis selvästi vuosien 2011 ja 2015 välillä. Parhaimpien tulosten määrät laskivat kuten myös yleinen osaamistaso. Samalla peruskouluamme tasapäistyi.
Sinänsä on kaunista, että peruskoulumme on tasa-arvoinen, mutta huolestuttavaa on se, että tämä tapahtuu lahjakkaiden oppilaiden kustannuksella. Vanha tärkeä oma opettajaperiaatteeni oli, että jokainen oppilas saisi oppia joka päivä jotain uutta ei siis enää toteudu. Tämä on huolestuttavaa kun tasa-arvo tapahtuu tasapäistämisen ja osaamistason laskun kautta. Tämä kehitys tuleekin pysäyttää ja turvata sekin, että kouluistamme tulee jatkossa jälleen myös huippuosaajiakin. Ja tämä ei siis tarkoita sitä, että emme pitäisi huolta myös erityistä tukea tarvitsevista. Siinä olemmekin nyt varsin hyvin onnistuneet.
Viime vaalikauden aikana etenkin poikien tulokset heikkenivät. Tytöt kiilasivat poikien ohi kaikilla tutkituilla osa-alueilla. Vuonna 2011 tehdyssä vastaavassa TIMSS-tutkimuksessa sukupuolten välillä ei ollut juuri eroa luonnontieteiden osaamisessa ja matematiikassa pojat olivat hieman tyttöjä parempia. Nyt tytöt ovat kuitenkin selvästi parempia kaikilla tutkituilla matematiikan ja luonnontieteiden osa-alueilla. Kansainvälisessä vertailussa maamme neljäsluokkalaiset sijoittuivat luonnontieteissä nyt jaetulle viidennelle sijalle. Putosimme neljässä vuodessa kärkikolmikosta pois ja edelle nousivat mm. Korea, Japani ja myös Venäjä. Matematiikassa maamme sijoitus putosi samaan aikaan aina kärkikymmenikön ulkopuolelle.
Tutkija Jenna Hiltunen kuitenkin muistutti, että ”huolimatta tulosten heikentymisestä suomalaislasten tiedolliset ja taidolliset oppimistulokset ovat kansainvälisessä vertailussa varsin hyvät. Luonnontieteissä sijoituksemme on OECD-maiden joukossa toinen ja matematiikassa myös selvästi yli OECD-maiden keskiarvon”.
Ja myönteistä on sekin, että vaikka julkisuudessa ollaan oltu huolestuneita koulujemme välisten erojen kasvamisesta niin tätä kehitystä ei ole tapahtunut. Alakoulujen väliset erot ovat todella pieniä eikä niiden havaittu kasvaneen viime vuosina. Peruskoulumme on siis edelleen hyvin tasa-arvoinen eikä oppilaiden osaaminen riipu myöskään siitä missä päin Suomea oppilas asuu tai asuuko maalla tai kaupungissa. Kodin vaikutus sen sijaan näkyy osaamisessa jopa enemmän kuin pienten lasten päivähoitomuoto.
Huomioitavaa on muuten myös se, että koulukiusaaminen vaikuttaa suoraan oppimistuloksiin ja koulumotivaatioon. Tutkimuksen mukaan viikoittain kiusaamista kokevien oppilaiden osaaminen on merkittävästi heikompaa kuin kiusaamista kokemattomilla. Työtä koulukiusaamisen kitkemiseksi tulee siis jatkaa ja taata kaikille lapsille työrauha opiskella ja oppia.
Samaan aikaan oppimistulosten parantamiseksi tulee kiinnittää huomiota myös oppilaiden asenteisiin ja valmiuksiin jo peruskoulun alkaessa.
TIMSS-tutkimuksen (Trends in International Mathematics and Science Study) on toteuttanut Suomessa Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. TIMSS-tutkimusta koordinoi kansainvälinen IEA-järjestö (The International Association for the Evaluation of Educational Achievement). Tutkimuksen matematiikan osuuteen osallistui 49 ja luonnontieteiden osuuteen 47 maata. Suomessa tutkimuksessa oli mukana 5015 neljännen luokan oppilasta 158 koulusta. TIMSS-tutkimus mittaa osallistujamaiden matematiikan ja luonnontieteiden opetussuunnitelmien mukaista osaamista.
….
Kokoomuslaiset tapasivat tänään aamusta OAJ:n johtoa. Kuntavaaleissa kärkeen noussee varhaiskasvatus, koulutus ja sivistys. Ja hyvä niin.
Tänään aloitimmekin päivän eduskunnassa koulutus- ja sivistysasioiden parissa yhdessä OAJ:n johdon kanssa. Kuntavaaleissa on tärkeää nostaa laajasti esille tulevaisuuden kuntien tärkein rooli osaamisen vahvistajina. Soten jälkeen kuntien keskeiseksi tehtäväksi jää nimittäin juurikin varhaiskasvatus, koulutus, kulttuuri- ja liikunta elinvoimapolitiikan ja maankäytön rinnalla. Kokoomus nostaakin nämä asiat kuntavaalien teemojen kärkeen.
Aamupalapalaverin jälkeen sitten Valtiovarainvaliokunnan kokous ensi vuoden budjettiasioiden parissa ja iltapäivällä vielä ohjelmassa täysistunto ja sitten illalla puheenjohtaja Petteri Orpon isännöimä Kokoomuksen Itsenäisyyspäivän vastaanotto.
….
Kello 22.02 ja juuri Lopelle. Työpäivän jälkeen hieno juhlava itsenäisyyspäivää jo juhlistava ilta Suomalaisella Klubilla. Kiitos illan isännille Petteri Orpolle ja Kalle Jokiselle. Ja upeasti neljä kokoomuspuheenjohtajaakin paikalla. Huomenna vapaapäivä 🙂
