Olen täällä blogissanikin jo useamman kerran käsitellyt ensi vuoden talousarvioesitystä. Sen suurimmat huolet ja kritiikkimme kärki ei kohdennu yksin suuriin menoihin ja valtavaan velanottoon vaan ennen kaikkea vielä kiivaammin siihen, että Marinin hallitus on siirtänyt jälleen käytännössä kaikki todelliset ja vaikuttavat työllisyystoimet tulevaisuuteen kuten myös rakenteelliset uudistukset. Tämä itseasiassa tarkoittaa sitä, että maamme velkaantuminen ei käänny laskuun eikä edes sitä saada hallintaan koronakriisin jälkeenkään. Maamme valtion velka tulee nousemaan yksin Rinteen ja Marinin valtakaudella noin 150 miljardiin euroon aiemmasta 100 miljardista.
Syksyn budjettiriiheen liittyi kuitenkin viekö suuria odotuksia varsinkin työllisyyspäätösten osalta, mutta lopputulema oli siis raju pettymys. Ennen riihtähän hallitus kehui, kuinka he olivat nostaneet vaalikauden työllisyystavoitettaan 60 000 työllisestä 80 000 työlliseen. Samalla aikaraja oli kuitenkin muuttunut vuodesta 2023 vuoteen 2030. Päätöstenvalossa tämä kaikki jäi kuitenkin hurskaiksi toivomuksiksi ja korulauseiksi.
Valtiovarainministeriön julkaisemien laskelmien mukaan riihessä saatiin aikaiseksi päätökset siis lopulta tosiasiallisesti vain 14 000-16 000 uudesta työpaikasta vaikka tarve olisi ollut moninkertainen. Silti ministeri toisensa jälkeen kehui riihessä aikaansaatua sopua. Hallituksen politiikan pääpaino tuntuukin tällä hetkellä olevan se, että rakenteellisilla uudistuksilla ja työllisyyspäätöksillä ei ole mikään kiire, kun lainaakin voi ottaa. Ja sitähän otetaan.
Ruotsalaisilla on kuningas ja kruunukin, ja mitä niistä, mutta myös vielä paremmat demaritkin.
Naapurimaassamme Ruotsissa korona iski ihmisten talouteen ja terveyteen äärimmäisen kovaa. Koronan hoidossa Ruotsi toimi täysin toisin kuin Suomi. Tässä kiitosta annan kuitenkin maamme hallitukselle. Meillä valittu strategia oli lopulta parempi, vaikka senkin kanssa oli isoja ongelmia. Monet asiat olisi voinut tehdä paremminkin ja ennen muuta nopeammin, mutta kohtuudella Marinin hallitus ainakin koronan kevään ensimmäisestä aallosta taudin näkökulmasta selvisi.
Vaikka koronakriisin hoitoa Ruotsissa on arvosteltu siis syystäkin pitkin maailmaa ovat valtaa pitävät demarit kuitenkin valinneet aivan erilaisen tien taloudellisesta kriisistä ulos kuin heidän suomalainen sisarpuolueensa. Ruotsin hallitus nimittäin esittää yli miljardin euron tuloverokevennyksiä pieni- ja keskituloisille ensi vuodelle 2021. Samalla he myös elvyttävät taloutta. Ruotsin demarihallitus keventää verotusta kaiken kaikkiaan yhteensä kolmella miljardilla eurolla.
Ruotsin valtiovarainministeri Magdalena Andersson (sd.) kertoikin, että…
”Ajatuksena on erittäin selkeä panostus työhön, työhön, työhön, työhön.”
Ansiotuloverokevennys parantaakin ensi vuonna ruotsalaisten taloudellista tilannetta ja luo uusia työpaikkoja. Näin meilläkin tehtiin viime vaalikaudella 2015-2019 ja maahamme syntyikin jopa 140 000 työpaikkaa ja verotulotkin kasvoivat. Siis verotulos kasvoivat vaikka työnverotuksen prosenttia kevennettiin ja myös kokonaisveroaste laski. Verotus toimikin dynaamisesti juuri niin kuin halusimme.
Verokevennyksen lisäksi Ruotsissa nuorten työnantajamaksuja alennetaan ja kotitalousvähennyksen ylärajaa korotetaan. Työntekoon ja uusien työntekijöiden palkkaamiseen kannustetaan länsinaapurissa aidosti. Rohkeiden työllisyyspäätösten myötä on myöskin varmaa, että naapurimaa tulee jälleen kerran selviytymään taloudellisesta kriisistä meitä nopeammin. Tällaisia päätöksiä olisi toivottu myös meidän demarihallitukselta. Ruotsissa tämä työhön, työhön ja työhön uskova talousarvio päätetään itseasiassa yllätys yllätys sosialidemokraattien, Vihreiden ja myös keskustan tuella. Samat puolueet Suomessa ovat valinneet päinvastoin veronkorotusten politiikan, missä työnverotus, polttoaineverotus ja moni muu vero kiristyy ja ihmisten käteenjäävä tulo leikkaantuu.
Ruotsissa myös otetaan käyttöön pienituloisilla aloilla työuransa tehneille suunnattu erityinen eläkelisä ja yli 65-vuotiaiden verotusta kevennetään. Meillä Suomessa vasemmistohallitus sen sijaan jatkaa eläkeläisten raippaverotusta.
Ruotsissa toki on jo tehty käytännössä kaikki ne rakenteelliset uudistukset joita Suomessa nyt lykätään vain eteenpäin. Tämä päättämättömyys ja päätöksenteon pelko onkin Marinin hallituksen suurin kirous ja taakka. Siitä tämä hallitus tullaan muistamaan ja sitä tullaan pitkään maksamaan.
Nimittäin täytyy kuitenkin muistaa, että koronakriisi on vain yksi kohtaamistamme haasteista. Uudet ongelmat odottavat jo nurkan takana. Taloutemme on ollut alijäämäinen vuo
sikausia ja viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana velkamäärämme suhteessa BKT:hen on tuplaantunut ja velkasuhteen kasvu tulee tulevina vuosina vain kiihtymään. Samalla väestömme on ikääntynyt ja huoltosuhde on heikentynyt merkittävästi. Suuret rakenteelliset uudistukset ovat meillä edelleen tekemättä ja työllisyysaste laahaa pitkällä pohjoismaisten verrokkimaiden takana. Työllisyysasteen nosto olisikin vaikutuksiltaan merkittävin yksittäinen toimenpide, jolla voimme ratkaista tulevaisuuden ongelmamme ja rahoittaa hyvinvointivaltiomme. Siksi meillä ei olisi varaa lykätä tärkeitä työllisyystoimia enää yhtään kauemmas tulevaisuuteen.
Viime hallituskaudella Suomeen syntyi 140 000 uutta työpaikkaa. Nyt tarvitsemme vähintään 100 000 lisää. Esitimme Kokoomuksessa monia samoja asioita viime vuoden vaihtoehtobudjetissamme, joita Ruotsin hallitus nyt päätti demareiden johdolla budjetissaan. Lisäksi julkaisimme kesällä lisälistan työllisyystoimista, joiden avulla päästäisiin yhteensä yli 100 000 uuteen työpaikkaan. Näiden toimien joukossa on muun muassa paikallinen sopiminen, kotitalousvähennysleikkauksen peruminen ja erillinen superkotitalousvähennys yli 75-vuotiaille, miljardin euron ansiotuloverokevennys, perhevapaauudistus sekä terapiatakuu. Keinoja siis on, nyt hallitukselta tarvitaan lisäksi päätöksiä.
Ruotsalaisilla on kuningas ja kruunukin, ja mitä niistä, mutta myös vielä paremmat demaritkin.
Kello 12.08 ja hyvän siskomakkarakeiton jälkeen työhuoneessa. Aamulla ensin ARA:n kokous ja sen perään puolustusvaliokunta HX-hankkeen ympärillä. Nyt hetki tyhjää kalenterissa ja sen ajan käytän lukemiseen ja kirjoittamiseen. Kello 14 alkaa täysistunto ja siellä käsittelyssä kansalaisaloite ”Lasten ja nuorten syrjäytymiseen johtaviin ongelmiin puuttuminen alakouluissa”.
…
Kotisohva ja pimeä syksyinen ilta. Eduskunnassa tänään erittäin koskettava keskustelu koulukiusaamisesta ja lasten ja nuorten pahoinvoinnista. Lisäilen tuon oman puheenvuoroni tänne huomenissa. Ja huomenna jatketaan muutenkin.