Terrorismin uhka Suomessakin on kohonnut. Suojelupoliisi on jo aikoja sitten kertonut julkisuuteen, että Suomeen on palannut noin 20 Syyriaan ja Irakiin lähtenyttä jihadistitaistelijaa ja tämän tiedon jälkeen määrä on todennäköisesti noussut. Muuta en asiasta voi kirjoittaa. Mutta on täysin mahdoton ymmärtää, että tällaiseen DAESH:n toimintaan osallistuneet voivat palata Suomeen. Itse olenkin tehnyt lakialoitteen missä jo ”pelkkä” terrorisjärjestöön kuuluminen kriminalisoitaisiin. Viimeksi tehdyt lainmuutokset ovat jo tehneet rikokseksi mm. tällaisen toiminnan rahoittamisen tai kouluttautumisen ja aiemmin jo totta kai terrori-iskut, mutta monen kohdalla näyttö ei riitä näin pitkälle ja ”rivisotilaat”, terroristit, jäävät ilman rangaistusta ja mikä huolestuttavinta jatkavat elämäänsä vapaana. Näistä monet ovat kuitenkin vannoneet uskollisuuttaan DAESH:lle ja sen päämäärille eikä mikään anna taetta siitä, että he eivät jatkaisi toimia päämääriensä hyväksi myös palattuaan Suomeen. Euroopan iskut ovat olleet usein juuri tällaisten toimijoiden ja/tai näille alueille matkustaneiden tekemiä. Huolestuttavia on nekin tiedot, että Suomeen on päässyt sellaisia henkilöitä joiden maahantulon joku toinen EU-maa on estänyt. Miten tämä on mahdollista?
Itse en tällä hetkellä pysty öitäni aivan rauhassa nukkumaan. Emme ole tehneet kaikkea mahdollisten iskujen estämiseksi. Terroristijahti vaatii meiltä runsaasti omia toimia ja riittäviä resursseja ja toimivaltuuksiaan. Näiden aika on nyt. Toiminta perustuu hyvin merkittävältä osalta myös valtioiden väliseen tietojen vaihtoon ja tiedusteluun. Valitettavasti meillä Suomessa myös tiedustelulainsäädännön uudistaminen etenee tuskallisen hitaasti ja osa tuntuu haraavan tätäkin vastaan.
Tekisi mieli kysyä, kuka päättäjistä nukkuu yönsä sikeästi.
…
Kello 21.30 ja kämpillä. Samoista aiheista tänään keskustelua myös täysistunnossa mistä aamulla tänne jo kirjoittelin osana isompaa ja laajempaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja EU-politiikan keskustelua. Mielenkiintoinen ja antoisa istunto ja täytyy sanoa, että ulkopolitiikan keskustelunkin taso noussut tällä kaudella merkittävästi samalla kun nämä asiat nousseet monella tapaa politiikan keskiöön.
Päivällä myös puolustusvaliokunnan kokous ja pari VaV:n jaosto ja ryhmäkokous tuon alkoholikysymyksen parissa. Tuntuu siltä, että keskustalla on nyt niin paha alkoholiongelma, että se aiheuttaa päänsärkyä myös hallituskumppaneiden ryhmissä. Tilanne on vakava ja nolokin. Hämmentävää, että näin pienessä asiassa ei keskusta enää kykene päätöksiä tekemään vaan se mitä päätetään nyt ei pidä huomenna ja mitä päätetään huomenna ei pidäkään enää tänään. Onneksi nyt valtiovarainministeri Petteri Orpo kertoi, että asia otetaan puolueiden puheenjohtajien pöytään päätettäväksi kun eduskuntaryhmien puheenjohtajat ei ratkaisua saaneet. Tai mitä tässä enää neuvotella edes tarvitsee kun asia on jo vuosi sitten päätetty ja silloin myös keskustan ryhmä sen hyväksynyt. Sovitussa täytyy myös heidän pysyä tai pian avoinna on uudelleen myös sote- ja maakuntien määrä ja moni muukin aiemmin yhdessä sovittu. Kylkeä ei voi avata kuin kerran.
Huomenna aamusta jatketaan ja pitkä päivä luvassa.