Asfaltointimäärä romahtaa ja teiden korjausvelka kääntyy jälleen kasvuun – Keskusta ja muut hallituspuolueet äänestivä asfaltointimäärän nostoa vastaan

Blogi, torstaina 24.06.2021

Maamme tieverkon kokonaispituus on noin 454 000 kilometriä. Teistä valtaosa noin 350 000km on yksityis- ja metsäautoteitä ja noin 26 000km kuntien ja kaupunkien tie- ja katuverkkoa. Loput noin 78 000km on valtion maanteitä.

Tältä näyttää nyt mm. Janakkalan Jokimaantien. Tielle esitin jo viime vuonna asfaltointimäärärahaa, mutta silloinkin Keskusta ja muut hallituspuolueet sen kaatoivat. Eilen 23.6.2021 vasemmistohallitus äänesti vastaan myös esitystämme siitä, että asfaltointimäärä olisi palautettu tälle vuodelle tehdyn leikkauksen jälkeen sellaiselle tasolle, että vanhojen huonokuntoisten asfalttiteiden määrä ei lisääntyisi vaan vähenisi. Nythän tänäkin vuonna teitä asfaltoidaan niin vähän, että huonokuntoisten asfalttiteiden määrä kasvaa peräti 700 kilometrillä.

Tiestöstämme noin 50 000 km on päällystettyjä eli asfalttiteitä. Näistä lähes viidennes on jo nyt huonokuntoisia. Kun valta- ja kantateitä tästä on reilu viidennes niin näin ollen suurin osa tiepituudesta on siis seutu- ja yhdysteitä. Huonokuntoiset tiet siis osuvat suurimmalta osin juuri tänne valtion pienemmille teille maakuntiin ja maaseudulle. Meiltä Lopeltakin voisi luetella teitä joka puolelta ja lähes aina osuttaisiin huonokuntoiselle tielle. Osa teistä esimerkiksi Hunsalantie, Rautakoskentie ja Vojakkalantie ovat jo surkeassa kunnossa.

Koko väyläverkon korjausvelka oli vuonna 2019 yhteensä noin 2,8 mrd. euroa. Tätä ryhdyttiin viime vaalikaudella kuromaan umpeen. Jo pelkästään korjausvelan kasvun pysäyttäminen vaati merkittävästi lisäpanostuksia. Onneksi viime kaudella aloitettua työtä jatkoi myös nykyinen hallitus ja viime vuonna asfalttia uusittiinkin peräti noin 4 000 kilometrin matkalta. Tämä riitti tosin vain vasta pysäyttämään korjausvelan kasvun päällystettyjen teiden osalta.

Nyt kuitenkin huolet jälleen kasvavat. Asafaltointimäärää leikataan tulevalle kesälle merkittävästi. Asfalttia uusitaan nyt enää noin 2 500 kilometrille maanteitä. Tämä itseasiassa tarkoittaa jälleen sitä, että korjausvelka kääntyy uudelleen kasvuun. Huonokuntoisten teidän määrä lisääntyy jälleen 700 kilometrillä. Näyttääkin siltä, että korjausvelan umpeen kurominen jää haaveksi. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry totesikin, että ”Asvaltoinnin osalta korjausvelan taittaminen vaatii vähintään 4 000 tiekilometrin päällystämistä vuodessa. Tiestöstä huolehtiminen on sekä ympäristöteko että hyvinvointiteko. Parempi tie merkitsee tienkäyttäjille lisääntyvää turvallisuutta ja työhyvinvointia sekä pienenevää polttoaineen kulutusta ja ilmastokuormitusta”.

Eilen juuri eduskunnassa tästä äänestimme. Esitimme, että korjausvelkaohjelmaa olisi jatkettu niin, että vanhoja teitä asfaltoitaisiin vähintään sen verran, että korjausvelka laskisi vuosittain. Jäimme esityksemme kanssa yksin perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien kanssa. Korjausvelkatyön jatkamista määrätietoisemmin vastustivat siis SDP, Vihreät, vasemmistoliitto ja varmasti kaikkien yllätykseksi myös keskusta. Ja myös liikenneministeri äänesti esitystämme vastaan.

Maamme tieverkko on isolta osin rakennettu 1960-luvulla ja näin siis aivan erilaisille liikennemäärille. Tiestö kaipaakin kunnon parantamista ja toiminnallista päivitystä. Tieliikenteessä nimittäin liikkuu yli 90% henkilöliikenteestä ja tästä yli 80% henkilöautoin. Valitettavasti nyt ensimmäistä kertaa tehtävässä pitkäjänteisessä, 2021–2032, tehtävässä 12-vuotisessa suunnitelmassa tämä tosiasia näyttää jäävän huomioimatta. Hyvää suunnitelmassa on se, että mm. liityntäpysäköintiä kehitetään ja yksityistierahoitusta korotetaan, mutta suuri huoli on siinä, että teiden kunto ei parane ja on itseasiassa lähivuosina vain huononemassa.

Keskusta, SDP, Vasemmistoliitto ja Vihreät painoivat EI esityksellemme, että teiden asfaltointimäärä olisi palautettu täölle vuodelle tehdyn leikkauksen jälkeen takaisin sellaiselle tasolle, että korjausvelka pienenisi.

Ja ei tässä vielä kaikki huonot uutiset tienkäyttäjille. Tuoreen Valtiovarainministeriön laatiman selvityksen mukaan bensiinin ja dieselin hinta tulee jälleen nousemaan. Lisäksi polttoaineverotuksen tasoon tehtäneen ns. automaattisesti ”vähintään kuluttajahintojen nousun” mukaiset tarkistukset.

Fakta on sekin, että suomalaisista suurelle osalle autoilu on ihan vain pakollinen arkitarve.

Eilinen ukkonen jätti lämpimän ilman tänne pyörimään, mutta toi muuten myös massiivisen kosteuden ja sumuverhon. Mielenkiinnolla odotan millaiseksi tämä alkavan juhannusviikonlopun sää tästä kehkeytyy. 18. Pekkalan Juhannus alkaa tästä ja kesäpaikkamme täytyy ystävistä ja rakkaista.

 

 

Kommentit