Ammatillisen koulutuksen kentällä odotetaan pelonsekaisin tuntein, mitä opetusministeri Jukka Gustafsson (sd.) ja Opetus- ja kulttuuriministeriö tekee toiseen asteen aloituspaikoille. Jo ennen kuntavaaleja huhuttiin, että ministeri on jo ratkaisunsa tehnyt, mutta ei sitä halunnut kertoa ennen vaaleja. Nyt vaalit ovat menneet ja pelko kasvaa.
Ammattillisen koulutuksen aloituspaikkojen leikkauksista päätettiin toki yhdessä hallitusohjelmaneuvotteluissa. Tavoite on vähentää ikäryhmien pienentyessä aloituspaikkoja vuoteen 2016 mennessä yhteensä 7 400:lla. Leikkuri veisi aloituspaikkoja vuonna 2014 3 300, ja sitten seuraavina vuosina 2 700 ja noin 1 400 aloituspaikkaa.
Uudistukselle ja aloituspaikkojen valtakunnalliselle vähentämiselle on olemassa järki- ja tilastoperusteetkin. Väestökehitys menee näin ja ikäluokat pienentyvät erityisesti Pohjois-Suomessa, mutta myös Itä-Suomessa ja Pohjanmaallakin. Mutta samaan aikaan ministerin pitäisi muistaa se, että ei suinkaan kaikkialla Suomessa.
Ammatillisessa koulutuksessa on aloituspaikoille lisätarvetta väestökehityksen ja työvoimatarpeen perusteella mm. Kanta- ja Päijät-Hämeessä, metropolialueella ja myös muutamissa muissa kasvukeskuksissa eri puolilla Suomea. Esimerkkinä voisi mainita vaikka Keski-Pohjanmaan missä nuorista peräti yli 90 prosentilla on tiedossa aloituspaikka. Vastaava luku Uudellamaalla on vain 60 prosenttia. Etelä-Suomeen siis tarvitaan lisää aloituspaikkoja nyt ja tulevaisuudessakin.
*****
Samaan aikaan Opetusministeri suunnittelee myös ammatillisen koulutuksen oppisopimuspaikkojen leikkaamista ensi vuodelle. Esimerkkinä voisin mainita vaikkapa Hyria Koulutuksen, joka antaa opetusta Hämeessä ja pohjoisella Uudellamaalla. Viime vuonna ammatillisen koulutuksen lisäkoulutuksen paikkamäärä oli vielä 640. Tälle vuodelle paikkoja vähennettiin 90 paikalla ja kesäkuussa tehdyllä päätöksellä paikkamäärää pienennettiin vielä 30 paikalla. Ensi vuodelle on luvassa vähennyksiä lisää 160 paikkaa. Yksinkertaisesti tämä tarkoittaa sitä, että Hyvinkään-Riihimäen talousalueella ei pystytä ammatillisen lisäkoulutuksen paikkamäärällä vastaamaan alueelliseen saatavuuteen eikä voida varmistaa kysynnän mukaista riittävän monipuolista tarjontaa. Ja esimerkiksi Hyriassa suurin oppisopimuskoulutuksessa oleva ryhmä on naiset ikäluokassa 20-39 vuotta. Voi hyvin kysyä onko järkeä kohdistaa säästötoimenpiteitä heihin?
Talousalueen kaikki kunnat ovat kasvavia ja muuttovoittoalueita. Suhteellisesti katsottuna osa on jopa valtakunnallista huippua. Tämän takia ammatillisen lisäkoulutuksen oppisopimuskoulutuksen tarve on selkeästi kasvava. Jos ja kun haluamme kasvavan alueen nuorille taata opiskelupaikan ja alueella toimiville yrityksille osaavan työvoiman niin tämä edellyttäisi ammatillisen lisäkoulutuksen 450 paikkaa.
Hämeenlinnan seudun Tavastiassa tilanne on samanalainen. Tavastian tämän vuoden kiintiö oli 310. Kesäkuussa heiltä poistettiin 40 paikkaa. Ensivuodeksi esitetään enää 170 paikkaa. Käytännössä Hämeenlinnassakaan ei juurikaan tehdä uusia lisäkoulutussopimuksia ainakaan alkuvuodesta.
Nyt näyttää siltä, että tässä hosumisessa ei tunnu järki pelaavan. Juuri nyt kun hiljaisen tiedon siirrolle olisi työelämässä se suurin tarve ja oppisopimuskoulutus olisi siihen oivallinen työkalu, se halvaannutetaan näin nopealla ratkaisulla. Oppisopimuksethan ovat yleensä pitkiä 1,5 v-3 v, eikä tällaisia vähennyksiä voi tehdä puolessa vuodessa.
***
Alunperin päätimme yhdessä, että aloituspaikkoja siis vähennetään, kun nuoriakin on valtakunnallisesti vähemmän. Mutta tottakai vain sieltä missä opiskelijoita eli nuoria ei ole. On kertakaikkisen lyhytnäköistä vähentää aloituspaikkoja muuttuvoittoalueilla missä nuorten määrä koko ajan kasvaa.
Itse vaadinkin, että aloituspaikkavähennykset tehdään vastuullisesti. Ei aloituspaikkoja voi leikata juustohöylällä kaikkialta, vaan ministerillä pitää olla rohkeutta tehdä kestäviä ratkaisuja niin, että aloituspaikkoja vähennetään siellä missä opiskelijamäärät vähenevät. Ja toisaalta taas lisätään siellä missä tarve kasvaa.
Vastapainoksi hallitusohjelmassa sovituille aloituspaikkavähennyksille sovimme nimittäin samalla nuorisotakuun eli yhteiskuntatakuun toteuttamisesta. Ensi vuoden alusta takuu astuu voimaan ja se tulee edellyttämään, että jokaiselle nuorelle täytyy löytyä opiskelupaikka tässä maassa. Yhteiskunta- ja koulutustakuun tulee siis turvata jokaiselle peruskoulun päättävälle koulutus-, harjoittelu-, työpaja- tai työpaikka. Ja sama takuu koskee myös alle 25-vuotiaita nuoria ja alle 30-vuotiaita vastavalmistuneita.
Takuun toimivuuden varmistamiseksi olemme hallituspuolueiden kesken sopineet nimenomaan, että koulutusta kohdennetaan niin, että koulutuspaikkoja on riittävästi erityisesti metropolialueella ja kasvukeskuksissa. Tämä ei nyt näytä kuitenkaan toteutuvan.
Nyt on olemassa pelko, että opetusministerin suunnittelemat ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen ja oppisopimuspaikkojen leikkauksista pahimmillaan vaarantavat juuri voimaan saattamamme nuorisotakuunkin toimivuuden täällä Kasvu-Suomessa. Opetuspaikkaleikkausten jälkeen peruskoulun varassa olevat nuoret ovat vaarassa jäädä Kanta-Hämeessä ja metropolialueella ilman koulutus- tai työpaikkaa.
***
Tiedän, että yhteistä hallitusohjelmaa pitää noudattaa, mutta tiedän myös sen, että se pitää tehdä järkeä käyttäen ja vastuullisesti. Aloituspaikkoja ei tule leikata kasvualueilta ja näin tinkiä myös nuorten yhteiskuntatakuusta – ei nyt eikä tulevaisuudessakaan. Se olisi typerintä mahdollista säästämistä.
Timo Heinonen
kansanedustaja
Osaamisen ja sivistyksen politiikkaverkoston puheenjohtaja