Kansainvälinen taantuma on tuonut mukanaan monenlaisia ongelmia, joista erityisesti nuorisotyöttömyyden lisääntyminen huolestuttaa. Hallituksen onnistuneen elvytyspolitiikan ansiosta työttömyys ei ole kasvanut sellaiseksi mitä pelkäsimme ja mitä raju bruttokansantuotteen romahdus olisi pahimmillaan voinut tarkoittaa. Mutta jokainen työtön on liikaa ja jokainen työttömyys on henkilökohtaisella tasolla tragedia. Kun työnantajat ovat pyrkineet pitämään kiinni nykyisistä työntekijöistä, ei uusia ole voitu palkata. Tämä on tarkoittanut sitä, että monet nuoret ovatkin tänä vuonna jääneet ilman kesätöitä ja monet juuri valmistuneet ilman ensimmäistä työpaikkaa.
Kaikki mahdollinen apu onkin nyt kohdistettava nuorille. Heidän hyvinvoinnistaan riippuu se, kuinka hyvin Suomi tulevaisuudessa pärjää ja miten hyvinvointiyhteiskunnan rakenteet kestävät väestön ikääntyessä. Nuorissa on maamme tulevaisuus.
Hallitus onkin tehnyt pitkäjänteistä työtä nuorisotyöttömyyden nujertamisessa ja syrjäytymisen ehkäisyssä, jotta yhtäkään nuorta ei menetettäisi. Jokaiselle suomalaiselle nuorelle tulee taata työ- tai harjoittelupaikka ja koulutusta vailla oleville nuorille opiskelupaikka. Tämän vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa panostettiinkin nuoriin toden teolla. Tehtyjen panostusten ansiosta yli 15 000 nuorta työllistyy tai pääsee koulutukseen tai työharjoitteluun.
Myös kesäkuussa työnsä aloittanut uusi hallitus linjasi ensi töikseen, että jokaiselle peruskoulun päättävälle nuorelle on taattava koulutuspaikka. Itseasiassa koulutuspaikkoja on Suomessa riittävästi, mutta haasteena onkin saada nuorten toiveet ja koulutustarjonta kohtaamaan. Nuoria on ohjattava koulutukseen niin, että valmistumisen jälkeen myös koulutusta vastaavaan työllistymiseen on aidot mahdollisuudet. Oman opinpolun löytämisessä onkin ratkaisevaa peruskoulussa henkilökohtainen opinto-ohjaus. Opinto-ohjauksen resursseja onkin määrätietoisesti lisätty opetusministeri Henna Virkkusen toimesta. Jatkossa muun muassa jokaiselle lukiolaiselle laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma.
Tämän kevään yhteishaussa valtaosa perusopetuksen päättäneistä nuorista sai hakemansa koulutuspaikan. Ammatillisen koulutuksen vetovoima on lisääntynyt tasaisesti vuosi vuodelta, mikä näkyi myös yhteishakutilastoissa. Tällä hallituskaudella onkin tehty historiallisia panostuksia ammatillisen koulutuksen lisäpaikkoihin. Paikkoja on lisätty yhteensä 11 200, joista viimeisimmät 2 760 lisäpaikkaa opetusministeri jakoi koulutuksen järjestäjille nyt kesäkuun lopulla. Näin merkittävät lisäykset osoittavat ennen kaikkea sen, että hallitus on tosissaan tavoitteessaan taata jokaiselle nuorelle opiskelu- tai työpaikka.
Erityisesti Etelä-Suomi Kanta-Häme, Päijät-Häme ja Uusimaa tarvitsivat lisäpaikkoja. Meidän alueella on hyvin tyypillistä, että yhtä aloituspaikkaa kohden on jopa yli puolitoista hakijaa. Samaan aikaan maassamme on alueita ja oppilaitoksia joissa jokaiseen aloituspaikkaan ei ole edes yhtä hakijaa. Opiskelijoiden ja opiskelupaikkojen kohtaanto-ongelmasta kertookin se, että nyt edelleen 6000 peruskoulun päättänyttä nuorta on ilman opiskelupaikkaa, mutta toisaalta samaan aikaan noin 10 000 aloituspaikkaa tyhjillään. Juuri tämän takia opetusministeri Henna Virkkunen lisäsikin juuri alueellisesti painottaen nuo lähes kolmetuhatta uutta opiskelupaikkaa. Hyvinkää-Riihimäen seudun Hyria Koulutus sai 70 lisäpaikkaa, Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymä 80, Kiipulasäätiö 20, Päijät-Hämeen Koulutuskonserni 170 ja Lahden Diakoniasäätiö 30 lisäpaikkaa. Ja vielä lisää tarvitsemme.
Opiskelijamäärälisäysten ansiosta ammatillisen koulutuksen ulkopuolelle jäävien määrä ei merkittävästi kasva viime vuodesta, vaikka ensisijaisten hakijoiden määrä lisääntyi tänä vuonna jopa 5 000 nuorella. Koulutuspaikkojen täyttöprosessi etenee vielä pitkälle syksyyn, joten useat nyt ilman paikkaa jääneet voivat vielä saada koulutuspaikan tutkintoon tähtäävän koulutuksen ohella esimerkiksi valmistavista ja valmentavista koulutuksista, kansanopistoista tai perusopetuksen lisäopetuksesta.
Peruskoulun jälkeisiä jatko-opintomahdollisuuksia on tänä keväänä helpotettu myös 1 000 opiskelijapaikan lisäyksellä ammattistarttikoulutukseen. Ammattistarttikoulutus on tarkoitettu niille nuorille, joilla ei vielä ole selkiintynyttä käsitystä ammattivalinnastaan tai riittäviä valmiuksia ammatillisen koulutuksen aloittamiseen. Ammattistarttikoulutuksessa voi kokeilemisen kautta löytää juuri oman alansa ja kiinnostuksen kohteet. Ammattistarttikokeilusta saadut tulokset olivat niin loistavia, että koulutusmuoto päätettiin vakinaistaa tämän vuoden alussa. Ammattistartin käyneistä nuorista huikeat 70% löysivät jatko-opiskelupaikan startin jälkeen.
Nuoren oman motivaation kannalta onkin äärimmäisen tärkeää, että hän pääsee valitsemallaan opinpolulla eteenpäin. Muun muassa pääsykoejärjestelmää uudistamalla pyritään koulutusjärjestelmämme pahimpien pullonkaulojen poistamiseen. Tästä hyötyy paitsi nuori itse, myös koko yhteiskunta. Ei ole kenenkään etu, että nuori hakee vuosia koulutukseen pääsemättä eteenpäin. Opiskelijavalintoja tehostamalla työurat pitenevät, opiskelijoiden opinnot etenevät häiriöittä ja koko koulutusjärjestelmä toimii tehokkaammin.
Työpajat ja koulutukset ovat nuorelle hyvä alku, mutta jossakin vaiheessa nuoren on päästävä kiinni myös työelämään. Kullanarvoista työkokemusta karttuu kesätyön ohella myös harjoittelupaikoissa. Kaikki konstit on otettava käyttöön, jotta nuorten työttömyyshaasteeseen voidaan vastata. Toivottavasti kaupunkien ohella muutkin työnantajat aktivoituvat tarjoamaan nuorille töitä ja harjoittelupaikkoja vaikeasta tilanteesta huolimatta. Lyhyetkin pestit ovat merkittäviä – jo parin viikon duuni antaa nuorelle tärkeää työkokemusta.
Timo Heinonen
kansanedustaja
sivistysvaliokunnan jäsen