Toimitusjohtaja Petri Laakko kirjoitti vastineen kirjoitukseeni liittyen jätelain kokonaisuudistukseen. Laakko syytti kirjoitustani asiavirheistä ja olettamuksiin perustuvista mielipiteistä. En lähde enää uudestaan asioita läpikäymään. Kirjoitukseni on edelleen luettavissa kotisivuillani www.timoheinonen.fi ja olen edelleen myös kaikkien siinä esittämieni näkökulmien ja perustelujen takana. Haluan vain todeta, että en ole yksin ajatusteni kanssa.
Esimerkiksi Ympäristöyritysten Liitto on todennut, että vireillä oleva jätelain kokonaisuudistus vaikeuttaa yksityisten jätealan yritysten toimintaa. Ympäristöyritysten Liitossa on yli sata jäsenyritystä, jotka edustavat monipuolisesti ympäristöalaa ja erityisesti jätehuoltoa.
Käsiteltävänä olevan uuden jätelain keskeisiä kiistakysymyksiä on siis se, että siinä halutaan antaa kunnille laaja määräysvalta asukkaiden ja yhteisöjen jätteisiin. Tätä linjausta minun tapaan myös Ympäristöyritysten Liitto vastustaa. Ympäristötyritysten Liiton mielestä alan kehittymiseksi ja hyvän jätteiden hyödyntämistuloksen saavuttamiseksi tarvitaan tasapuoliset kilpailuolosuhteet eikä laajoja yksinoikeuksia kunnille. Ehdotettu jätelaki jättäisi lisäksi kunnille mm. mahdollisuuden polttaa merkittävän osan yhdyskuntajätteestä, vaikka tärkeämpää olisi pyrkiä jätteiden kierrätykseen ja jo itse jätemäärän vähentämiseen.
Keskeistä on myös se, että jätelakiin ei tulisi elinkeinotoimintaa rajoittavia kieltoja. Alalle tarvitaan lisää kilpailua, koska vain kilpailu paljastaa kustannusrakenteet ja jätehuollon todelliset tarpeet alueellisesti. Asiakkaat eli me jätehuollon kaikissa tapauksissa maksavat haluamme varmasti, että kustannustehokkuus pitää hinnat kurissa. Ja on myös totta, että vain yksityiset yritykset ja kilpailu luovat alalle taloudellisesti merkittäviä innovaatioita, joista esimerkiksi voisi mainita vaikkapa yksityisen yrityksen tekemän keksinnön tehdä leipomojätteestä biopohjaista liikennepolttoainetta. Olen vakuuttunut, että tällainen kannustava jätteiden energiahyödyntäminen synnyttää kilpailua ja sitä kautta uusia meidän maksajien, mutta myös ympäristönkin kannalta myönteisiä ratkaisuja.
Ympäri maan löytyy vastaavia esimerkkejä joissa juuri jätealan yrittäjät ovat olleet huolissaan kunnallistamissuunnitelmista. Jätealan yrittäjät vastustavat esitystä, jonka ne katsovat uhkaavan niiden liiketoimintaa. Jos kuljetukset päätyisivät kunnan käsiin, mahtuisi paikkakunnalle usein vain yksi toimija.
Mitä tulee sitten jätteenkuljetuksen hintaan. Haluan myös todeta, että toisin kuin julkisuudessa on usein annettu ymmärtää, asukkaan maksamissa vuosikustannuksissa ei käytännössä ole eroa eri jätteenkuljetusjärjestelmien – sopimusperusteisen tai kunnan kilpailuttaman – välillä. Tämä ilmenee myös Ympäristöyritysten Liiton (YYL) teettämästä tutkimuksesta.
YYL toteaakin, 21 kunnassa tehdyn selvityksessä, jossa Forssan seudulta mukana oli Tammela, että ”kunnan kilpailuttamaa järjestelmää on markkinoitu asukkaille jopa 20 prosenttia halvemmalla hinnalla. Tämän väitteen perusteena on käytetty jäteastian yksittäistä tyhjennyshintaa, mikä ei ole jätehuollon kustannusten selvittämisen kannalta mielekäs tapa, vaan luotettavan tiedon saamiseksi tulee vertailla asukkaalle koituvaa vuosittaista kokonaiskustannusta.” Tällä tavalla vertailtaessa ei hintaeroa ollut muutaa euroa enempää.
Ja käytännön arjesta voin kertoa esimerkin, kun oma kotikuntani Loppi siirtyi keskitetystä jätehuollosta sopimusperusteiseen jätteiden keräykseen. Meidän vuosittainen jätelaskumme esimerkiksi lähes puolittui.
Samassa YYL:n selvityksessä kävi ilmi myös se, että sopimusperusteisen järjestelmän käyttäjät ovat tyytyväisempiä myös mm. erityisesti jätehuoltopalvelun toimittajan asiakaspalveluun ja jätehuoltopalvelun toimivuuteen käytännössä. Sopimusperusteisen järjestelmän omakotiasukkaat pitivät tärkeänä toimivan asiakaspalvelun ohella erityisesti joustavaa mahdollisuutta lisätyhjennyksiin, mihin ei tavallisesti ole mahdollisuutta kunnan keskitetysti kilpailuttamassa järjestelmässä.
Ympäristöministeriön ehdotus uudeksi jätelaiksi on siis herättänyt runsaasti vastustusta. Itseasiassa yksimielisyyttä ei löytynyt edes lakiesitystä laatineen työryhmän sisällä. Lakiesitykseen jättivät eriävän mielipiteen maa- ja metsätalousministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Elinkeinoelämän Keskusliitto, Jätelaitosyhdistys, Suomen Kuntaliitto, Suomen luonnonsuojeluliitto ja Ympäristöyritysten Liitto. Tarkistuksia siis tarvitaan.
Se on totta, että EU-maiden jätteen hyödyntämisessä maamme on jäänyt kierrätyksessä kauaksi kärjestä. Tämän takia oma tavoitteeni jätelain kokonaisuudistuksessa onkin yksinkertaistettuna vähentää jätteiden tuottamista ja lisätä kaikenlaisen jätteen kierrättämistä ja uudelleenkäyttöä.
Timo Heinonen
kansanedustaja
ympäristövaliokunnan jäsen