Kaunis heinäkuun sunnuntai huipentui kivoihin nuoren rippijuhliin Mäyrätiellä. Aleksilla tänään monen muun nuoren tapaan konfirmaatiopäivä ja ainakin itse muistan omani vielä kuin eilisen. Niin muistan myös koko rippileirinkin ja hienot hetket ja muistot Kesijärveltä. Rakkaita muistoja ja kantaneet monessa pitkään.
Ystävieni Terhin ja Mikon pojasta Aleksista on kasvanut komea nuorimies. Kitara soi ja Apulantaa fanitetaan. Bändi joka sykähdyttää siis jo useammassa polvessa 🙂
Näin toivon myös tapahtuvan tämänkin päivän konfirmoiduille nuorille. Itsensä tutkiskelu ja löytäminenkin on usein pienestä kiinni ja siinä rakkaat ystävät ja kaverit usein tärkeitä ja tuo pieni irtiotto omasta kodistakin. Näin ainakin itselläni kävi ja leireistä ja myöhemmin isoispuuhista tuli tärkeä osa kasvun tarinaani.
Tänään Aleksi laittoi kaulaansa hienan rajumman kravatin. Se syntyi kun Aleksin äiti etsi pojalle kravattia. Tiesin Aleksin Apulanta-faniksi ja ystäväni Sipe Santapukin kautta löytyi pala kangasta ja siitä syntyi The Kraka! Terhi ompelutti sen Tikkituvassa Raunalla ja täytyy sanoa, että ei tästä nappienpeittäjästä ainakaan asennetta puutu. Ja eikös se lopulta ole niin, että asenne ratkaisee.
Aleksis krakassa asennetta riittää ja ehkä mun paidassa kesän pehmoilua 🙂
Iso kiitos vielä Sipelle ainutlaatuisesta Apulanta-kankaasta ja näin syntyneestä Aleksin kravatista. Voi olla, että tämä kravatti kulkee läpi nuoren miehen elämän ja pitää matkassa myös ne nuoruuden parhaat ja rakkaimmat muistot. Elä ja anna toisten elää!
….
Illalla kävin vielä ystäväperheen kanssa katsomassa Lopen Teatterin Heikki Lyndin komediaa Harmaat Pantterit. Väkeä tänään ennätysmäärä katsomassa ja väki viihtyi ja nauroi hersyvästi läpi hauskan tarinan.
Timo Tirrin ohjaaja näytelmä kävi läpi ehkä hieman mustankin huumorin avulla vanhainkotielämää tai vaivaiskodin elämää niin kuin vanhukset tässä tarinassa hiljaiseksi lääkittyä elämäänsä kutsuivat. Uuden johtajan myötä solmut aukesivat ja myös onnellinen loppuelämä.
Erinomaisen hyviä roolisuorituksia kaikki, mutta tällä kertaa erityisesti Hännisen Rity Laimina oli minusta lavan tähti. Mutta myös ison miesroolin pikakomennuksella tehnyt Seppo Kuparinen oli elementissään ja myös Sanna Laiho Kikkana. Birgitta Suursalmesta ja Hannele Ilmosesta olen myös aina tykännyt ja niin tykkäsin tänäänkin. Mutta niin kuin aloitin niin kaikki tänä vuonna erinomaisen hyviä ja vahvasti tarinassa kiinni.
Hauska näytelmä ja väki kiitteli lähtiessään. Vielä toistakymmentä näytöstä edessä eli hyvin ehditte lähteä Sajaniemeen. Ja siellä myös tavanmukaan katettu katsomo sateen sattuessa eli sitäkään ei tarvitse pelätä.
Iso kiitos siis jälleen kotikunnan mainiolle teatterille. Lopen Teatteri on tehnyt jo useamman vuosikymmenen ajan erinomaista työtä myös kuntamme tunnetuksi tekemiseksi. Rautaisen ammattimainen harrastajateatteri ja Lopen Mieslaulajien Puffetikaan ei koskaan petä ja Timotei laittoi autot suoraan. Hienoa yhdistysten välistä yhteistyötä.
Kiva lomapäivä ja kaunista kesää. Lapset lähtivät vielä pyörälenkille. Sauna lämpiää ja kesä kauneimmillaan.