Pakkasella alkaa tämä uusi vuosi.
Hyvää uutta vuotta 2024 teille kaikille!
Mennyt vuosi jää monessa historiaan pahan vuotena. Se kylvi kuolemaan eri puolilla maailmaa. Maailmasta ei siis paha ole minnekään kadonnut eikä myöskään perinteiset sodatkaan. Israel käy taistelua terroristijärjestö Hamasia vastaan Gazassa. Hamasin yllätyshyökkäyksestä Israeliin alkanut konflikti on äitynyt täysimittaiseksi sodaksi ja siviilien tilanne on ollut pitkään kohtuuton – julma ja kuolemaakin niittänyt. Toivottavasti ratkaisut alueelle löytyisivät pian uuden vuoden alettua.
Uusi vuosi alkaa kipinöivissä tunnelmissa – räjähdeherkässä.
Venäjän julma hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on jatkunut pian jo kahden vuoden ajan. Loppua ei sodalle näy eikä Venäjän julmuuksille. Vuoden viimeisinä päivinä – 29.12.2023 – Venäjä hyökkäsi erittäin rajusti Ukrainaa vastaan droneilla ja ohjuksin ja yllätys yllätys kohteina jälleen siviilikohteet kuten synnytyssairaala ja koulu. Iskuissa kerrottiin kuolleen tuoreeltaan heti ainakin 30 ja loukkaantuneen peräti yli 160 ihmistä. Ukrainan ilmavoimat kuvasit vuodenlopun iskuja, niin, että Ukrainaan aiemmin ”ei sodan aikana ole koskaan nähty iskuja yhtä moneen kohteeseen samanaikaisesti”.
Ukrainan ulkoministeriö totesi droonein, yliääniohjuksin ja strategisisin pommikonein tehdyn massiivisen iskun jälkeen, että…
”Venäjä ei harkitse mitään muita skenaarioita kuin Ukrainan täydellistä tuhoamista.”
Vuoden viimeisenä viikkona jaoin itse Twitterissä tai siis nykyisessä X:ssä pysäyttävän ennen ja jälkeen video kauhujen Marjinkasta saatesanoin: ”Tältä näyttää kun Venäjä ”vapauttaa” maasi”.
Käsittämätöntä tuhoa, kuolemaa ja raunioita. Kaupunkeja ei enää ole eikä niissä asukkaitakaan. Täydellistä tuhoa. Ukraina tarvitsee apua nyt.
Venäjä jatkaa siis sotarikostensa sarjaa ja tuhoaa koko itäisen Ukrainan. Tuhoaa muuten myös Kiovan, Odessan ja koko Ukrainan, jos Ukraina tämän sodan häviää.
Talvi varmasti Ukrainassa menee nyt näin ja Venäjä jatkaa iskujaan siviilikohteitakin vastaan. Kevät sitten näyttää kumman liittolaiset pystyvät parempaan? Pohjois-Korea ainakin nyt näyttää pystyvän ja myös haluavan tukea Venäjää enemmän kuin länsi Ukrainaa. Yksin syyskuussa Pohjois-Korea toimitti Venäjälle yli tuhat merikonttia ammuksia ja muita sotatarvikkeita. Sosiaalisessa mediassa on levinnyt kuvia, joissa on väitetty olevan Pohjois-Korean Venäjälle toimittamia 122 millin ja 152 millin tykistöammuksista. Eli juuri niitä mitä EU:ssakin on ainakin niissä juhlapuheissa luvattu Ukrainalle lisää toimittaa.
Mitä nyt talven aikana tapahtuu on monessa mielessä ratkaisevaa. Kasvaako vai laantuuko Yhdysvaltain, EU:n ja koko lännen halu auttaa Ukrainaa? Kasvaako mahdollisuudet auttaa, jos halua riittäisi? Onko lännellä tykistöammuksia vietäväksi? Saadaanko luvattuja hävittäjiä Ukrainalle toimitetuksi? Ja samaan aikaan miten Venäjä itse pystyy omaa tuotantoaan jatkamaan ja ylös skaalaamaan? Mikä on Pohjois-Korean kapasiteetti ja halu auttaa liittolaistaan? Ja ja mitä tekee esimerkiksi Kiina?
Tahdosta ja mahdollisuuksista on tässä taistelussa nyt kyse.
Ja samaan aikaan Ukraina taistelee olemassa olostaan. Vapaudestaan ja itsenäisyydestään, mutta myös kuten Marinka kuvat kertovat koko olemassa olostaan.
Toivoa vain voimme, että rauha Ukrainaan saataisiin. Rauhan voi tehdä kuitenkin vain Venäjä ja Ukraina. Sitä ei saa muut tehdä ohi Ukrainan. Rauhan ehtojen tulee olla sellaiset, että Ukraina voi ne aidosti ja tosiasiallisesti hyväksyä. Ei siis pakotettuna tai yksin jätettynä. Ja totta kai isossa roolissa – ratkaisevassa – tässä on Venäjä. Kuinka kauan Venäjän kanssa hyväksyy sodan ja omien nuorten miesten tapattamisen Ukrainassa? Onko Venäjän kansalle – näiden sotilaiden äideillä – mahdollisuuttakaan enää nykyisin puuttua diktaattorina maata hallitsevan Vladimir Putin toimintaan? Näyttää siltä, että Putinille ja hänen lähipiirilleen ja hallinnolleen ei nuorilla venäläismiehillä ole mitään arvoa.
Loppuvuodesta iStories kertoi esimerkiksi vakavasti Zaporižžjassa haavoittuneesta sotilaasta. 45-vuotias Oleg oli saanut vammoja jalkoihinsa, mutta myös vatsaan. Venäjän viranomaiset eivät ole mediatietojen mukaan kuitenkaan suostuneet laskemaan miehen palveluskelpoisuutta. Näin Venäjän ei tarvitse vastata miehen hoidosta ja korvauksista. Kainalosauvoja polvinivelensä tuhoutumisen johdosta käyttävä mies siirrettiinkin takaisin yksikköönsä. Perhe oli saanut lahjaksi ”kaksi ämpärillistä porkkanaa ja sipulipussin”. Korvauksista ja vastuustaan taitaa Venäjä ja Putin pääsevän parhaiten sillä, että hänkin lopulta henkensä rintamalla menettää. Miettikää nyt tätä naapuriamme.
Näin toimii maa, jolla ei ole mitään arvoja eikä mitään periaatteita.
Toivottavasti koko lännen tuki ja apu jatkuu ja vahvistuu. Itse toivon, että me olemme tässä työssä edestä johtajia ja esimerkin näyttäjiä. Sillä, jos Venäjä tämän sodan voittaa niin sitä ei pysäytä mikään ja silloin sen katse kääntyy Moldovaan, mutta myös Baltianmaihin ja emme mekään ilman Venäjän aggressioita silloinkaan jäisi. Jo nyt näyttää selvältä, että Venäjän hybridihyökkäys itärajallemme jatkuu. On täysin selvää, että tammikuun puolivälissä ei itärajaamme tule avata edes hetkeksi, vaan täyssulkua tulee jatkaa, niin kauan kunnes Venäjä kertoo itse palaavansa aiempaan raja-aluekäytänteihinsä. Jos tätä viestiä ei Venäjältä tule ja hotellit on varattu tammikuun puoliväliin asti viranomaisten toimesta, niin ei portteja voida avata.
Ja eikä tässä ole kuin esimerkkiä siitä mitä maailmassa nyt tapahtuu. Etelä-Amerikassa kytee omansa ja sielläkin Venäjällä sormet pelissä. Afrikassa paljon huolia. Ja myös Taiwanin tilanne ja monet muut herättävät huolia. Ja tähän, kun laitetaan pöytään myös alkaneen vuoden vaalit ympäri maailmaa – Yhdysvallat päällimmäisenä – niin kysymysmerkkejä tämä vuosi ainakin alkuun tarjoaa enemmän kuin vastauksia.
Haluaisin ajatella tänäänkin kuten presidentti Mauno Koivisto aikanaan opetti:
”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.”
Mutta tänään tuo tuntuu niin kovin kaukaiselta ja epävarmalta.