Äitienpäivä on kääntymässä jo iltaan. Päivä joka on omistettu vain Äideille. Ja siksi minäkin annoin kaiken kaikeni omalle äidilleni, lasteni äideille ja lapsilleni. Tällaiset päivät ovat elämän parhaita.
Aamulla 1,5 vuotiaan lapsen kanssa teimme aamupalat Äidille ja päivää vietimme yhdessä luonnossa ja ulkona Loppijärven rannalla. Suomi Äitiäkin muistimme pesemällä lasten kanssa lipputangon oikein kiiltävän valkoiseksi. Äitimaastakin saamme olla onnellisia ja ylpeitä. Ja sitten vain hyvää ruokaa ja yhdessä oloa oman äidin, isovanhempiemme kanssa. Mitä muuta voisikaan toivoa.
Tänään Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö kiitti myös julkisesti muutamia äitejä. Jokainen äiti tuon tunnustuksen ansaitsisi, mutta siitä huolimatta minusta on upeaa, että tästä tärkeästä tehtävästäkin kiitetään näin julkisestikin. Hienoja tarinoita näiden äitien takana ja sydämissä. Onnea siis kaikille.
Mutta tiedän myös sen, että tänään monille on raskaskin päivä. Ehkä ensimmäinen päivä ilman omaa äitiä tai isoäitiä. Tai puhumattakaan niistä perheistä joissa olisi Äidin rakastava sydän valmiina odottamassa, mutta syystä tai toisesta ei lasta ole saatu. Lohdutuksen ja toivon sanoja näihin perheisiin minusta kauniisti tänään kirjoitti suuri sydäminen ja avarakatseinen ja suvaitseva piistamme Irja Askola.
Hän kirjoitti näin:
”Tänään yksi niistä päivistä,
joihin tihentyvät kauneus ja kiitos,
kauhu ja kipu.
Valkovuokot, suukkoset,
äitienpäiväkortit:
sydän hyrisee suloisuutta. Iholla ilo.
Mutta kodeissa ja kaduilla
myös viiltävää tuskaa,
tärisyttävää tyhjyyttä.
Jumala,
ole hymyillen läsnä siellä,
missä ilo tänään kuplii
ja halaukset täyttävät talon.
Jumala, Sinä ihmisten Jumala,
ole hellästi läsnä siellä
missä tyhjä kohtu kirkuu mykkänä
missä kynttilä lepattaa
valokuvan edessä
missä syyllisyyden seitti
kietoo mielen
ja itseinho ottaa valtaansa
missä ovikello ei tänään soi eikä kukkamaljakko täyty
Jumala,
ole lempeänä läsnäolona siellä,
missä tänään
kaivaten kyynelehditään
riidellään tai vaietaan.”
….
Illalla tänään vielä kävin kuuntelemassa loppilaisen lauluyhtyen Encoren upean Äitienpäiväkonsertin. Loppisalissa dir.can. Pekka Perkon johdolla esiintynyt Encore esitti upean ohjelmiston Kehtolauluja Äitienpäivän iltaan. Tämä kuoro on syntynyt entisistä Lopen Lapsi- ja Nuorisokuorolaisista ja myös entisistä Timotein laulajista. Sellaisista laulajista jotka haluavat laulaa, mutta aika ei tällä hetkellä riitä Suomen parhaimman Naiskuoron Timotein mukaan. Siksi Encore soi jälleen. Ja kuoronjohtaja Pekka Perko aikanaan Lopelle kuorotoiminnan mukanaan toin ja aloitti yhtenä 40 vuotta sitten. Ja tässä Encoressakin tänään mukana kaksi laulajaa jotka ovat olleet mukaan tuolta asti – syksystä 1974.
Konsertissa silmäkulmanikin kostui. Yhtäkkiä Pekka Perko kertoi, että he olivat suunnitelleet minulle sooloa Lennart Sjöholmin Iltarukoukseen. Kuullessani laulun muistin ja sen miten Lopen Kappelissa pienenä poikana sen sain laulaa Leanderin Jannen kanssa. Enää laulua muistanut, mutta kuullessani muistin ne kohdat joita eniten jännitin. Sydän muisti.
Ja tunnelmainen oli myös konsertin puolivälin duetto kun Pekka ja Seija Perkon tyttärenpoika Kalle Auri esitti tyttöystävänsä Nanne Pyrhösen kanssa kauniin itse tekemänsä kappaleen Adelina. Nuoripari oli tehnyt laulun ystävänsä lapsen kastejuhlaan. Se soi kauniisti ja niin ihana heleä ääni ja upea taitava kitara. Hienoa nuoria.
Ja kaunis oli konsertin encorekin. Yksi minun suosikeistani. Sen voitte joskus minullekin laulaa.
Kiitos vielä Encorelle ja Pekka Perkolle. Tunnelma oli mitä parhain. Jään jo odottamaan syksyn Lopen kuorotoiminnan 40-vuotiskonserttia. Ja minun haaveni konsertista Kalliosaaressakin elää. Ehkä sellaisenkin saamme vielä.
Hyvää Äitienpäivää kaikki äidit. Me olemme teistä onnellisia.
Nyt käyn vielä illalla isoäitieni haudoilla.