Olen huolissani maamme liikunta- ja urheilupaikkojen kunnosta. Maassamme on noin 49 000 liikunta- ja ulkoilupaikkaa ja näistä kolme neljästä on kuntien rakentamia ja ylläpitämiä. Suuri osa sisähalleista ja uimahalleista on rakennettu pääosin 1960-1970-luvuilla ja jäähalleista suurin osa myös ennen 2000-lukua.
Erityisesti uima- ja liikuntahalleista suurin osa on näin jo tulleet tai tulossa elinkaarensa päähän. Peruskorjaustarve on suuri ja myös kiireinen. Jos emme nyt toimi niin edessä on massiivinen olemassa olevan liikunta- ja urheilupaikkainfran alasajo ja purku.
Opetus- ja kulttuuriministeriön arvion mukaan maamme liikuntapaikkojen yhteenlaskettu korjausvelka on noin 680 miljoonasta jopa 1,3 miljardiin euroon. Haarukka arviossa on suuri, mutta se kertoo kuitenkin akuutin tarpeen. Kunnat eivät yksin tätä peruskorjaushaastetta pysty voittamaan ja siksi pidän välttämättömänä, että valtion osoittaa tähän työhön nyt oman korjausvelkarahoituksen.
Elinkaaren päähän tulevien liikuntapaikkojen tarpeet aiheuttavat kunnille joko mittavia toimia peruskorjauksille tai kokonaan uusien hallien rakentamista.
Esimerkiksi maamme noin 190 uimahallista lähes 130 on rakennettu ennen vuotta 1980 ja myös suuri osa maamme yli sadasta jäähallista on rakennettu 1970–1990-luvuilla. Ihan jo seinät tarvitsevat korjauksia, mutta myös tekniikka niin jäähallien kylmäkoneistoista uimahallien järjestelmiin ja energiatoimiin. Uudella tekniikalla voidaan säästää myös merkittävästi energiaa.
Suomen valtio on jo lähes sadan vuoden ajan tukenut taloudellisesti kenttien, hallien ja muiden liikuntaympäristöjen rakentamista. Viime vuosina valtion liikuntapaikkarakentamisen tuet ovat kuitenkin vähentyneet.
Tarvitsemme nyt kiireisesti korjausvelkarahoitusta ja tähän työhön oman hankkeen kuntien ja kaupunkien tueksi. Ja tuleville vuosille sitten lisää resursseja myös uusien pienempien hallien ja muiden investointeihin.
Uusi aamu ja tänään liikkeelle Hämeenlinnasta ja iltapäivällä jo sitten taas Helsingissä, kun syksyn istuntokausi starttaa. Tästä se vauhti vaan kiihtyy.
Aamuyön aikana on seurattu tilannetta Itämerellä. Venäjän hyökkäyssodan tyrskyt iskevät Baltiaan ja tänne Suomenlahdelle asti. Yöllä ilmassa oli Nato-koneita varmistamassa alueemme koskemattomuutta ja myös lento- ja meritoimintaa rahoitettiin. Nyt tilanne normalisoitumassa.
Puolustusvoimat kertoi, että tilapäiset rajoitusalueet purettiin ilmatilan osalta aamu kuudelta ja merialueen osalta kymmenen minuuttia myöhemmin. Suomeen ei harhautunut lennokkeja ja nämä rajoitukset olivat siis varotoimenpide viranomaisten toimintaedellytysten ja sivullisten turvallisuuden varmistamiseksi. Droonit tuhosivat kuitenkin onnistuneesti Venäjän Ust-Lugan eli Laukaansuun satama-aluetta.
Ja jatkossakin meidän tulee varautua siihen, että tapahtumat ja tilanteet jatkuvat nyt ja tulevinakin öinä, kun Ukraina taistelee vapaudestaan ja itsenäisyydestään.
Venäjän kerrotaan yöllä tehneen myös ”massiivisen” ilmahyökkäyksen Kiovaan ja sen lähialueille.