”SRA:ssa ampuja suorittaa ennalta suunniteltuja ampumarasteja, joissa mitataan tarkkuutta, nopeutta ja taktista osaamista.”
Eilen pääsin tätä hienoa reserviläisten omaa ampumalajia kokeilemaan. Sain kouluttajakseni ystäväni Juho Aarnion ja paikkana mitä parhain kotikunnan Lopen Ampumaurheilukeskus. Lopelle saatiin muutama vuosi sitten merkittävän nyt jo kokonaisuudessaan yli miljoonan euron tuen Maanpuolustuksen kannatussäätiöltä tavoitteena rakentaa Lopelle arvokisat täyttävät olosuhteet SRA-ammuntaan, mutta myös jo nyt valmis 300 metrin ampumarata ja vielä työnalla oleva 1000 metrin ampumarata. Maanpuolustuksen kannatussäätiöhän syntyi aikanaan toisen maailman sodan jälkeen vuonna 1953, kun eduskunta päätti siirtää lakkautetuksi määrätyn Suojeluskuntajärjestön varat säätiön alkupääomaksi. Säätiön tarkoitukseksi tuli tukea maanpuolustusta, puolustusvoimien koulutusta ja kansalaisten maanpuolustustahtoa ja tätä työtä se jatkaa edelleen.
Näitä SRA:n toimintamonttuja on nyt rakentunut radallemme lisää. Viime vuonna SRA:n Suomen mestaruuskilpailut järjestettiinkin jo meillä Lopella. Ja nyt eilen olimme sitten yhden toimintamontuista varanneet meille. Juho Aarniolla on mittava ura reserviläistoiminnassa takana ja myös itse SRA-ammunnassa niin kilpailijana kuin kouluttajanakin ja näin sainkin itselleni parhaan mahdollisen opastajan ja neuvojan lajin saloihin.
Juho Aarnio on koulukaverini ja ystäväni jo seurakuntanuorten ajoista lähtien ja eilen sitten pääsin Juhon valvonnassa ja opissa kokeilemaan myös SRA-ammuntaa Lopen Ampumaradalla.
Toiminnallinen ammunta on yksi ampumaharrastuksen nopeimmin kasvavista lajeista maassamme. Tämä kasvu oli alkanut jo ennen Venäjän laajamittaista hyökkäys- ja valloitussotaa Ukrainaa, mutta toki Venäjän aggressiiviset toimet ja sen myötä maamme Nato-jäsenyys ja muu ovat lisänneet laaja-alaisestikin kiinnostusta maanpuolustustyötä kohtaan. MPK:n kurssitarjonta on kasvanut mittavasti viime vuosina ja kaikki kurssit täyttyvät hetkessä ja sama kiinnostuksen kasvu näkyy nyt myös meidän ampumaradoillamme. Ja se on selvää, että vain harjoittelemalla eli ampumalla oppii ja siksi päätimmekin esityksestäni kirjata keväällä 2023 hallitusohjelmaamme kunnianhimoisen 1000 ampumaradan tavoitteen, mutta myös lisätä merkittävällä tavalla valtion tukea ampumaradoillemme vuositasolla. Olemmekin nyt vuosittain ohjanneet eri radoille rakentamis- ja kehittämistukea toista miljoonaa euroa ja tarkoitus on, että ensi vuodelle saamme vielä jakoon ainakin yhden noin 1,5 miljoonan euron tukikokonaisuuden. Itse toki toivon, että ensi kevään eduskuntavaalien jälkeenkin tätä tukemista jatketaan ja määrätietoisia askelia kohti tätä tuhannen ampumaradan tavoitettamme.
Meidän oma sovellettu reserviläisammunta eli SRA ja sen jenkki-isoveli Practical eli IPSC-ammunta tarjoavat vauhdikkaan ja monipuolisen vaihtoehdon perinteiselle paikallaan tapahtuvalle ammunnalle. Itseasiassa molemmat lajit syntyivätkin juuri tästä syystä. Practical Shootingin kehittävät jo 1950-luvulla Yhdysvalloissa apulaissheriffi Jack Weaver ja eversti Jeff Cooper evp, jotka olivat turhautuneet pistooliammunnan kouluttamiseen lähinnä staattisena kouluammuntana. He kritisoivat uskomusta siitä, että näin opittu ampumataito sitten siirtyisi suoraan arjen tilanteisiin ja paineistettuihin voimankäytöntilanteisiin. Syntyi siis laji missä harjoiteltiinkin tilanteita käytännönläheisemmin lavastetuissa ampuma-aseen käyttötilanteissa. Parivuosikymmentä myöhemmin syntyi sitten kansainvälinen liitto IPSC eli International Practical Shooting Confederation ja sen myötä lajille saatiin yhtenevät säännöt ja myös mm. MM-kisatkin.
Samanlainen oli syntytarina myös meidän omalla sovelletulla reserviläisammunnalla eli SRA:lla. Jo 1970-1980-luvulla oli meilläkin järjestetty sissipolkutoimintaa. Tämänkin taustalla oli jenkeistäkin tuttu turhautuminen tapaan opettaa ammuntaa vain staattisena kouluammuntana. Varsinainen nykyinen sovellettu reserviläisammunta eli SRA kehittyi sitten tämän pohjalta 1990-luvulla ja lajin ensimmäiset säännöt tekivät Dan Ahlsted, Tomi Kallio ja Ilkka Juutilainen. Vähän yksinkertaistaen voisi sanoa, että nykyiset SRA:n säännöt ovat käytännössä suoraviivaistettu versio Practicalin säännöistä ja monessa mielessä kotimainen SRA muistuttaakin practical-ammuntaa. Se isoin ero on siinä, että ammunnan tehtäväkuvaus sisältää aina jonkin tilanteen ja maalitaulut kuvaavat vastustajaa eli vihollista. Tavallisessa ns. siviiliammunnassahan ei koskaan käytetä ihmisiä muistuttavia maalitauluja. Mutta näin siis syntyi Reserviläisurheiluliiton eli RESUL:n toimesta SRA vastaamaan reserviläisten tarpeeseen harjoitella ammuntaa pistooleilla ja sotilaskivääreillä aidomman oloisissa tilanteissa paineen ja muua alla. Tänä päivänä SRA:ssa pääaseina käytetään itselataavia ns. reserviläiskiväärejä ja vähintään 9 mm pistooleja ja puoliautomaattihaulikoita. Käytössä on siis nykyaikaisen sotilasaseistuksen kaltaisia aseita aina myös tarkkuuskivääreitä myöten.
Ehkä lajia voisi kuvata niin, että siinä yhdistyy laaja-alaisesti hyvän sotilaan ominaisuudet eli tarkkuus, nopeus, mutta myös voima.
Eilen sain Juhon opissa hyvän läpikäynnin lajin saloihin. Huomionarvoista oli se miten kurinalaista ja tarkasti säädeltyä kaikki toiminta ovat. Aseita käsiteltiin aina omalla pöydällä, missä ei koskaan ole lippaita tai panoksia. Ja lippaan tai haulikon lataamisen sai tehdä ohjeistettuna tai komentojen kautta vasta itse ampuma- tai suorituspaikalla. Myös aseen kanssa liikkuminen oli tarkkaa säädeltyä tehtävienkin aikana ja erityisesti aseen piipun suuntaa seurataan kilpailusuorituksissa tarkasti. Iso arvostus tästä.
Itse pääsin eilen kokeilemaan niin pistoolia, reservisläiskivääriä kuin haulikkoakin ja täytyy sanoa, että mielenkiintoinen ja opettavainen oli kokemus. Juho on opettajana oikealla tavalla tarkka, mutta valmentajana ja neuvojana myös vaativa ja siksikin kokemuksesta muodostui mieleenpainuva. Arvostukseni tätä toimintaa kohtaan vain kasvoi entisestään.
Kun vielä 2020-luvun alussa lajilla oli maassamme noin 8500 harrastajaa niin nyt SRA:lla on jo noin 15 000 rekisteröitynyttä ampujaa. Lajin pariin tulee vuosittain yli 1 600 uutta ampujaa. Ruotsissa harrastajia on jo yli 4 000 ja Virossakin yli 1 000 ja nyt myös Sveitsissä ja Ukrainassakin on järjestetty lajin ensimmäiset kilpailut. Ja yksi mielenkiintoinen ja erittäin tärkeäkin huomio tässä on se, että SRA:n keskimääräinen harrastaja on iältään 43-vuotias eli huomattavasti nuorempi kuin maanpuolustusyhdistysten jäsenten keski-ikä. Vauhdikas ja vaativa laji vetääkin nyt mukaan vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön nuoria ja jopa vastikään armeijasta kotiutuneitakin reserviläisiä.
Meillä maanpuolustustahto onkin maailman korkeimmalla tasolla. Suomalaisista jopa neljä viidestä on valmis osallistumaan maanpuolustukseen omien kykyjen ja taitojen mukaan. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tutkimuksen 12/2025 mukaan 78 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että suomalaisten tulisi puolustautua aseellisesti maahamme kohdistuvassa hyökkäystilanteessa. Myös Nato-kannatus oli pysynyt korkeana. Itseasiassa se oli jopa hieman noussut edellisvuodesta ollen viime vuoden lopulla 84 prosenttia siis Nato-jäsenyyteen suhtautui myönteisesti 84 prosenttia vastaajista. Ja meidän uskottavan maanpuolustuksen peruskivi on Nato-jäsenenäkin osaava, koulutettu ja motivoitunut reservi ja siksi tätä toimintaa pitää vaalia ja ruokkia myös mielekkäällä ja tarkoituksenmukaisella koulutustoiminnalla niin ampumaradoilla kuin muillakin kursseilla. Vain harjoittelemalla oppii ja taidot pysyvät yllä.
Kannustan siis ehdottomasti kokeilemaan. Mukaan toimintaan pääsee helpoimmin oman kotikunnan reserviläisyhdistysten kautta. Sieltä löytyy tietoa myös oman alueen SRA-ammunnoista ja siitä miten lajia pääsisi kokeilemaan ja myös harrastamaan. Liitän tähän vielä linkin Reserviläisten -liittymislomakkeeseen ja myös Suomen Reserviupseeriliiton jäsenhakemussivulle.
Ja jos hieno ja koko ajan kasvava ampumarata kiinnostaa vain tunnin ajomatkan päässä pääkaupunkiseudusta niin tutustumisen arvoinen on myös kotikuntani Lopen Ampumaurheilukeskus. Alue rakentuu ja kehittyy koko ajan ja ensi vuonna toiminnassa pitäisi olla myös uuden sporting-radan ja myös kilometrin ampumaradan.
Lämmin ja isänmaalliset kiitokset vielä Juho Aarniolle! Hieno kokemus ja arvostusta herättävää toimintaa.
Sillä ”kallehin on vapaus”.
Helteisen viikon loppua kohden näyttää sää nyt hieman viilenevän. Eilen vielä iltatorilla säästyimme sateelta, mutta taitaa nyt vettä tuoda vähän tämä päivä luonnollekin? Ei se huonoa tee sekään.