Asfaltit rullalle.
Tällaista esittivät vihreät sitten maamme talouden kuntoon laittamiseksi. Vihreiden talousajattelija Saara Hyrkkö (vihr) linjasi Ilta-Sanomissa, että ”asfaltoituja teitä ei tarvitsisi olla niin paljon kuin nyt ja se vähentäisi täten teihin käytettävän rahan tarvetta”. Jäinkin pohtimaan, että aloittaako espoolaisedustaja vihreiden johdolla soratieksi kaapiset kehä I:ltä vai kehä II:lta? No, eivät tietenkään kummastakaan ja kyllä heille kelpasi kaupunkien sisäisen metroliikenteen rakentamiseen 200 miljoonaa euroa, mutta kun maakunnissa ja seutukaupungeissa on tiestön korjausvelkaa niin ratkaisuksi esitetään reikäisten asfalttien pois kaapimista. Ja voin sanoa Saara, että ne asfaltit ovat täällä maaseudulla niin huonossa kunnossa, että eivät ne edes uusiokäytössä teille kaupunkilaisille kelpaisi.
Ja kaiken kaikkiaan vihreät näyttävät olevan valmiita leikkaamaan liikenteestä jopa 1,5 miljardia euroa. Ja totta kai vain kumipyöräliikenteeltä eli teistä ja niiden kunnossa pidosta. Tekisi mieli kysyä, että tietääkö vihreiden Saara Hyrkkö mistä se ruoka Sellon markettiin ja Ullanlinnan kauppaan tulee? – Ei, maito ei tule purkista, vaan se tulee maatiloilta, joista kaikki sijaitsevat maaseudun valtion alemman tieverkon varressa. Maamme koko ruuantuotanto ja kauppojen kaikki – ainakin kotimaiset ruuat – nojaavat maaseudun alempaan tieverkkoon. Sieltä maatiloilta se vilja, maito ja kaikki muutkin lähtevät eteenpäin kaikissa tapauksissa autoilla. Maamme kuljetuksista yli 90 prosenttia kulkee kumipyörillä.
En siis ymmärrä mistä tällaiset esitykset oikein kumpuavat. Huonokuntoisia päällystettyjä maanteitä oli viime vuoden 2025 lopussa noin 10 700 kilometriä, mutta ilman viime vuosien lisärahoitusta määrä olisi ollut tätä suurempi. Tiestön korjausvelka on kasvanut jo noin 2,6 miljardiin euroon ja rataverkon noin 1,6 miljardiin euroon. Tulevat liikenneinfran rahoituksen niukat vuodet 2027–2029 ovat syömässä korjausvelkarahoituksen tuomat hyödyt. Korvausvelka kasvaakin 2030-luvulle tultaessa yli 5 miljardiin euroon, jos meitä tiestöt huolta pitäviä ei saada lisää eduskuntaan. Minusta nyt tuleville vuosille pitääkin varata noin 400 miljoonaa euroa vuosittain korjausvelkatyöhön ja laittaa tämä yhteinen kansallisomaisuutemme kuntoon. Hyvät tiet kuuluvat muillekin kuin espoolaisille vihreille.
Ja haluan nyt muistuttaa, että liikenteeltä kerätään maassamme vuosittain noin 7,5–8 miljardin euron verotulot. Kyllä sen pitää riittää tiestön kuntoon laittamiseen ja kunnossa pitämiseenkin. Ja jos lisää tarvitaan niin otetaan käyttöön ne ulkomaalaisen raskaanliikenteen tiemaksut eli vinjettimaksut. Muissakin maissa ulkomaalaiset rekat maksavat osuutensa teiden käyttämisestä ja tämän lisäveron minäkin hyväksyn, kunhan se kohdistetaan vain ulkomaalaiseen raskaaseen liikenteeseen.
Mutta ihan loppuun haluan todeta, että paljon uskottavamman talousesityksen vihreät Saara Hyrkön johdolla tekivät kuin demarit konsanaan, vaikka oikeastaan kaikesta heidän kanssaan eri mieltä olenkin. Ja vaarallisestihan tuo HS:n tämänkin päivän gallup enteilee sitä, että demarit ykkösenä rakentaisivat maahamme vihervasemmistolaisen kansanrintamahallituksen keskustan, vasemmistoliiton ja vihreiden kanssa. Se olisi kylmää kyytiä se. Ja näyttää siltä, että tätä kansanrintaman rakentamista ei enää pysäytä mikään muu kuin se, että me ykköspaikalle kuitenkin vuoden päästä eduskuntavaaleissa nousisimme. Töitä sen eteen pitää tehdä.
Tänään päivä alkoi ulko- ja turvallisuuspolitiikan aiheiden parissa presidentilinnassa tasavallan presidentti Alexander Stubbin kanssa. Eduskunnassa sitten jo pari tapaamista takana ja nyt vielä täysistunto. Illalla pidän ulko- ja turvallisuuspolitiikan puheenvuoron Riihimäellä eli vauhdikas päivä on tämäkin.
….
Kello 20.07 ja Riihimäeltä Lopelle. Kotiin siis.
Työpäivän jälkeen ajelin sitten Riihimäen teatterihotellille puhumaan Riihimäen ja Hausjärven Rotaryklubin iltaan. Pidin tutun, mutta nykyisin lähes päivittäin päivittyvän, puheenvuoroni ja esitelmäni maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Väkeä sali täynnä ja kolmen vartin esitelmäni jälkeen vielä hyvää ja vilkasta keskustelua ja kysymyksiä ja kommenttejakin. Olipas taas mukava ilta ja hieno porukka koolla ja taisi ikähaarukka olla hienosti kahdestakympistä kasikymppisiin.
Huomenna uusi päivä ja palataan aiheisiin silloin.